{"id":2832,"date":"2019-09-27T14:14:24","date_gmt":"2019-09-27T11:14:24","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2832"},"modified":"2019-09-27T14:14:24","modified_gmt":"2019-09-27T11:14:24","slug":"kulttuurihistorian-tutkijat-metodifestivaaleilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2019\/09\/27\/kulttuurihistorian-tutkijat-metodifestivaaleilla\/","title":{"rendered":"Kulttuurihistorian tutkijat metodifestivaaleilla"},"content":{"rendered":"

Teksti ja kuvat: Karoliina Sj\u00f6 ja Marika Ahonen<\/strong><\/p>\n

Metodifestivaalit juhlistivat 10-vuotista taivaltaan Tampereella elokuun lopulla 27.8.\u201329.8.2019<\/a>. Aihe kiinnosti, sill\u00e4 mukaan oli ilmoittautunut 550 tutkijaa yli tiederajojen. Tapahtuma tarjosi yhteens\u00e4 35 menetelmiin keskittyv\u00e4\u00e4 sessiota metodologisen osaamisen kehitt\u00e4miseen. P\u00e4\u00e4puhujien aiheet vaihtelivat globaalin maailman haasteista teko\u00e4lyyn ja laadullisen tutkimuksen merkitykseen. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa nostamme esiin muutaman mieleen j\u00e4\u00e4neen teeman metodifestivaalien annista suhteutettuna omiin v\u00e4it\u00f6stutkimuksiimme ja samalla pohdimme metodien suhdetta kulttuurihistorialliseen tutkimukseen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"fullsizeoutput_283a\"<\/p>\n

Kulttuurihistorialle ominaista on, ett\u00e4 se keskustelee monien eri tieteenalojen kanssa ja dialogia k\u00e4yd\u00e4\u00e4n n\u00e4in ollen my\u00f6s eri metodien kanssa. Kulttuurihistoriallinen tutkimus voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 prosessina, jossa tulkitsemme ja ymm\u00e4rr\u00e4mme menneisyytt\u00e4 l\u00e4hteiden avulla. Tulkinta ja ymm\u00e4rrys edellytt\u00e4v\u00e4t kysymist\u00e4, ja kysyminen puolestaan edellytt\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa, joka on aina teoreettinen. On hyv\u00e4 huomioida, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen k\u00e4site tai teoria ei kuitenkaan ole viel\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n menetelm\u00e4, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n menetelm\u00e4 puolestaan kerro itsess\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n merkityksellist\u00e4 tutkimuskohteestaan. Menetelm\u00e4t eiv\u00e4t siis tarjoa tutkijalle mit\u00e4\u00e4n valmista n\u00e4k\u00f6kulmaa. Esimerkiksi l\u00e4hteiden laatu, saatavuus ja rakenne vaikuttavat tutkijan menetelm\u00e4llisiin ja teoreettisiin valintoihin.<\/p>\n

Metodifestivaali sai meid\u00e4t kummatkin pohtimaan ja kertaamaan metodien perusolemusta ja sit\u00e4, millaisia menetelm\u00e4llisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 meid\u00e4n omiin t\u00f6ihimme liittyy. Tutkimuksellisesti perustavanlaatuisia kysymyksi\u00e4 siis, mutta sellaisia, joita varmasti jokaisen tutkijan on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 aika ajoin miettim\u00e4\u00e4n ja kertaamaan. Menetelmien valinta ja noudattaminen sek\u00e4 teoreettisella ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 tasolla on keskeinen osa tutkimusprosessia, ja omat menetelm\u00e4lliset ratkaisut ja valinnat on pystytt\u00e4v\u00e4 perustelemaan. Samalla on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 metodit ovat osa tutkimusta itse\u00e4\u00e4n ja harvoin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 puhdasoppisessa muodossaan. Omat menetelm\u00e4valinnat ja niiden soveltaminen riippuvat siit\u00e4, mit\u00e4 tutkii eli millaisten tutkimusongelmien ja -kysymysten parissa ty\u00f6skentelee. Tutkijalla on n\u00e4in valta ja vastuu tutkimuskysymyksien asettamisessa: sama tutkija voi kysy\u00e4 samalta aineistolta hyvin erilaisia kysymyksi\u00e4 eri aikoina muuttuvien painotuksien ja mahdollisuuksien my\u00f6t\u00e4. Sama p\u00e4tee menetelmiin; ne kehittyv\u00e4t ja mahdollistavat uusia tapoja l\u00e4hesty\u00e4 ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 vanhaa aineistoa.<\/p>\n

Analyysiohjelmistot tutkijan apuna<\/strong>
\nMenetelmien kehittymisen osalta erilaiset digitaaliset aineistot ovat avanneet uudenlaisia mahdollisuuksia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 digitaalisia ja tietokoneavusteisia menetelmi\u00e4 historiantutkimuksessa. Metodifestivaalien sessio tietokoneavusteisen laadullisen tutkimuksen analyysiohjelmistoista osui molemmille meille hyv\u00e4\u00e4n saumaan, sill\u00e4 olimme pohtineet v\u00e4it\u00f6skirjan aineistojen hallintaan ja j\u00e4rjest\u00e4miseen liittyvi\u00e4 mahdollisuuksia. Toisella meist\u00e4 l\u00e4hdeaineisto koostuu hyvin erilaisista osioista ja toisella taas l\u00e4hdeaineisto on hyvin laaja, joten sopivasta ohjelmistosta voisi saada merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 apua omaan tutkimukseen. Kyseisess\u00e4 sessiossa k\u00e4siteltiin NVivo ja ATLAS.ti -ohjelmia, joista edellist\u00e4 ajattelimme ainakin aluksi l\u00e4hte\u00e4 testaamaan \u2013 vaikka ohjelman toimivuus onkin her\u00e4tt\u00e4nyt eri\u00e4vi\u00e4 mielipiteit\u00e4 esimerkiksi historioitsijoiden keskuudessa. Puhujat korostivat, kuinka t\u00e4rkein mahdollisuus analyysiohjelmissa on se, ett\u00e4 tiedon etsimisen sijaan aikaa vapautuu t\u00e4rkeimm\u00e4lle: ajattelulle. Puhujat my\u00f6s painottivat tutkijan omaa roolia ja merkityst\u00e4 tutkimuksen onnistumisessa: ohjelmat toimivat vain ty\u00f6kaluina aineiston j\u00e4rjest\u00e4miseen, sill\u00e4 tutkija on se, joka tekee kysymykset ja tulkinnan.<\/p>\n

\"fullsizeoutput_27e4\"Laadullisen aineiston analyysiohjelmistot -sessiossa NVivo ja ATLAS.ti -ohjelmistoja k\u00e4ytt\u00e4neet tutkijat kuvasivat analyysiohjelmistojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/em><\/p>\n

Tutkijaposition merkitys <\/strong>
\nEdell\u00e4 mainittu tutkijaposition korostaminen nousi esiin my\u00f6s monissa muissa sessioissa: tutkijan vastuu ja valta on tehd\u00e4 tulkinnat ja kysymykset, joihin metodologia tarjoaa v\u00e4lineet l\u00e4hesty\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sai meid\u00e4t pohtimaan my\u00f6s omaa tutkijapositiotamme suhteessa tutkimukseen. Me kummatkin l\u00e4hestymme tutkimuksiamme ja niille asetettuja tutkimuskysymyksi\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti yksil\u00f6n tuottaman materiaalin avulla. Vaikka kyse on n\u00e4in ollen yhden henkil\u00f6n tuottamista aineistoista, eiv\u00e4t tutkimuksemme keskity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n kokemuksiin, vaan olennaista on intiimin tutkimuksen suhde laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja merkityksiin. N\u00e4in suhteutamme tutkimuksessamme yksil\u00f6n laajempaan kulttuuriseen, yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen kontekstiin.<\/p>\n

Tulkitsemme ja ymm\u00e4rr\u00e4mme yksil\u00f6\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, ja olennaista on my\u00f6s tutkijan ja tutkittavan v\u00e4linen vuorovaikutus. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on siis oman tutkijaposition jatkuva reflektointi ja sen tiedostaminen, ett\u00e4 tekem\u00e4mme perustellut, tieteen s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattavat tulkinnat ja valitsemamme n\u00e4k\u00f6kulmat ovat vain er\u00e4it\u00e4 versioita tapahtumien kulusta ja niiden seurauksista. Tulkintojen paikkansapit\u00e4vyyden ja oikeutusten pohtiminen on oleellista, ja tutkijaa sitoo my\u00f6s oikeudelliset l\u00e4ht\u00f6kohdat, joista on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla tietoinen jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa.<\/p>\n

Laadullisen tutkimuksen t\u00e4rkeydest\u00e4<\/strong>
\nLaadullisen tutkimuksen t\u00e4rkeytt\u00e4 ja mahdollisuuksia metodifestivaaleilla painotti professori Jennifer Mason keynote-luennollaan \u201dInsight or evidence? Why we need the investigative energy of qualitative approaches\u201d. Kulttuurihistoriassa kyse on ollut perinteisesti laadullisesta tutkimuksesta, mutta my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4lliset menetelm\u00e4t ovat toimineet moninaisesti tutkimuksen tukena. Laskennallisiin menetelmiin pohjautuvaa tutkimusta on tehty viime aikoina erityisesti digitaalisten menetelmien avulla, jota uusin Ennen ja Nyt -lehden teemanumero (2\/2019) \u201dDigitaalinen historiantutkimus\u201d<\/a> monin tavoin valaisee. My\u00f6s Mason puhui eri menetelmi\u00e4 yhdistelev\u00e4n tutkimuksen puolesta, mutta h\u00e4n oli huolissaan laadulliseen tutkimukseen aika ajoin kohdistuvasta perusteettomasta kritiikist\u00e4 kotimaassaan Englannissa. Ilmi\u00f6 on tuttu my\u00f6s Suomessa, kuten viimeisin arvosteluiden ry\u00f6ppy Helsingin Sanomissa julkaistuun, professori Anu Kantolan ja akatemiatutkijan Hanna Kuuselan tutkimukseen \u201cMit\u00e4 rikkaat todella ajattelevat\u201d<\/a> osoittaa.<\/p>\n

\"fullsizeoutput_283b\"Professori Jennifer Masonin keynote-luento.<\/em><\/p>\n

Masonin mukaan vain laadullisen tutkimuksen avulla on mahdollista tavoittaa aidosti oivaltavaa tietoa moniselitteisest\u00e4 maailmasta ja h\u00e4n painotti my\u00f6s luovuuden merkityst\u00e4 laadullisen tutkimuksen tekemisess\u00e4. Esimerkiksi kirjoittamisen ja esitt\u00e4misen tyyleill\u00e4 tutkimuksessa on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 rooli monimutkaisen maailman ja sen ilmi\u00f6iden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Kaiken kaikkiaan laadullinen tutkimus voi Masonin mukaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kattavan valikoiman eri metodeja, aineistotyyppej\u00e4, n\u00e4k\u00f6kulmia ja ulottuvuuksia. Ominaista laadulliselle tutkimukselle on juuri jatkuva aktiivinen reflektointi, jonka avulla voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 oleellisten ja vaikeiden kysymysten \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n

Lopuksi: Tampereen hurma<\/strong>
\nJ\u00e4ttip\u00e4 festivaali aikaa my\u00f6s Tampereen muihin n\u00e4ht\u00e4vyyksiin tutustumiseen: Rauhaniemen uintipaikkaan<\/a>, Tuomiokirkkoon<\/a> ja Muumimuseoon<\/a>. Tampere on maailman saunap\u00e4\u00e4kaupunki<\/a>, joten yleisi\u00e4 saunoja ja uintipaikkoja kaupungissa riitt\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa ilmat olivat sen verran kuumat, ett\u00e4 hike\u00e4 ei tarvinnut erikseen saunan lauteilta k\u00e4yd\u00e4 hakemassa. Rauhanniemi tarjosi kuitenkin kauniit puitteet pulahtaa virkist\u00e4v\u00e4\u00e4n N\u00e4sij\u00e4rveen.<\/p>\n

\"fullsizeoutput_2832\"N\u00e4sij\u00e4rvi<\/em><\/p>\n

Tuomiokirkkoon meit\u00e4 houkuttelivat erityisesti Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin kirkkoa kaunistavat taideteokset. Muumimuseo kietoi meid\u00e4t hetkeksi maailmaan, josta oli jopa haikeaa irrottautua. Museossa ihastuttivat etenkin Tove Janssonin piirrokset ja maalaukset sek\u00e4 Tuulikki Pietil\u00e4n huikeita yksityiskohtia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t muumikuvaelmat. Tampere tarjosi meille parastaan, ja festivaaleilta saimme paljon ajateltavaa ja ideoita omiin t\u00f6ihimme liittyen. T\u00e4m\u00e4 oli hyv\u00e4 tapa aloittaa syksy, joka tulee olemaan ty\u00f6nt\u00e4yteinen.<\/p>\n

\"fullsizeoutput_2839\"Tampereen tuomiokirkko<\/em><\/p>\n

Kirjoittajat tekev\u00e4t v\u00e4it\u00f6skirjatutkimusta kulttuurihistoriaan. <\/em><\/p>\n

*<\/p>\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n

Kulttuurihistoria. Johdatus tutkimukseen<\/em>. Toim. Kari Immonen ja Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki. SKS, Helsinki 2001.<\/p>\n

Historian kirjoittamisesta. <\/em>Marjo Kaartinen ja Anu Korhonen. Turun yliopisto, Turku 2005.<\/p>\n

Tulkinnan polkuja. Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmi\u00e4.<\/em> Toim. Asko Nivala & Rami M\u00e4hk\u00e4. k&h, Turun yliopisto, Turku 2013.<\/p>\n

Digitaalinen humanismi ja historiatieteet<\/em>. Toim. Kimmo Elo. THY, Turku 2016.<\/p>\n

Menneisyyden rakentajat. Teoriat historiantutkimuksessa<\/em>. Toim. Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka & Tuomas Tepora. Gaudeamus, Helsinki 2018.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti ja kuvat: Karoliina Sj\u00f6 ja Marika Ahonen Metodifestivaalit juhlistivat 10-vuotista taivaltaan Tampereella elokuun lopulla 27.8.\u201329.8.2019. Aihe kiinnosti, sill\u00e4 mukaan oli ilmoittautunut 550 tutkijaa yli tiederajojen. Tapahtuma tarjosi yhteens\u00e4 35 menetelmiin keskittyv\u00e4\u00e4 sessiota metodologisen osaamisen kehitt\u00e4miseen. P\u00e4\u00e4puhujien aiheet vaihtelivat globaalin maailman haasteista teko\u00e4lyyn ja laadullisen tutkimuksen merkitykseen. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa nostamme esiin muutaman mieleen j\u00e4\u00e4neen teeman […]<\/p>\n","protected":false},"author":2705,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2832","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2832","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2705"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2832"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2832\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2832"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2832"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2832"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}