{"id":2870,"date":"2019-12-09T15:23:42","date_gmt":"2019-12-09T13:23:42","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2870"},"modified":"2019-12-09T15:23:42","modified_gmt":"2019-12-09T13:23:42","slug":"menneisyyden-muotokuva-johanna-venho-litzen-luennon-vieraana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2019\/12\/09\/menneisyyden-muotokuva-johanna-venho-litzen-luennon-vieraana\/","title":{"rendered":"Menneisyyden muotokuva – Johanna Venho Litzen-luennon vieraana"},"content":{"rendered":"

Teksti ja valokuvaus: Annastiina M\u00e4kil\u00e4<\/strong><\/p>\n

Totuttuun tapaan marraskuun viimeisen\u00e4 perjantaina kulttuurihistorian oppiaine j\u00e4rjesti vuorossaan 27. Litzen-luennon. Turku oli valmistautunut luentoon muuntamalla mustan ja sateisen kaupungin kimmelt\u00e4v\u00e4n j\u00e4iseksi lumimaisemaksi. Oppiaineen omat ihmiset, arvoisat kutsuvieraat sek\u00e4 aina yht\u00e4 tervetulleet luennosta muutoin vain kiinnostuneet ker\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t Medisiinan Osmo J\u00e4rvi -saliin.<\/p>\n

Luennon alusti akatemiaprofessori Hannu Salmi lausumalla muutaman sanan legendaarisesta ensimm\u00e4isest\u00e4 oppiaineen professorista Veikko Litzenist\u00e4 sek\u00e4 pohtimalla, kuinka tiede ja taide eiv\u00e4t kilpaile toistensa kanssa, vaan ovat kumpaisetkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

\"Johanna<\/p>\n

Kiintoisan ja mukaansatempaavan luennon piti Johanna Venho, joka on kirjoittanut niin runoja, lastenkirjoja kuin proosaakin. Meille h\u00e4n kertoi Finlandia-ehdokkaana olleen Sylvi Kekkosesta kertovan teoksen syntyprosessista. Luento tallennettiin ja sen voi k\u00e4yd\u00e4 katsomassa osoitteessa:<\/p>\n

https:\/\/echo360.org.uk\/section\/c9bc6e5f-2370-461f-a42a-bf627c2dd894\/home<\/a><\/p>\n

Luentoa oli kovin mielenkiintoista kuunnella kulttuurihistorian tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta ja viel\u00e4p\u00e4 sellaisen, joka on todella huono kuluttamaan kaunokirjallisuutta. Venho oli tehnyt perusteellista taustaty\u00f6t\u00e4 teostansa varten ja tutustunut sek\u00e4 jo aiempaan Sylvi Kekkosta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4kertakirjallisuuteen ett\u00e4 viett\u00e4nyt paljon aikaa Urho Kekkosen arkistossa, jossa sijaitsee my\u00f6s Sylvi Kekkosen tuottamaa ja h\u00e4nt\u00e4 koskevaa aineistoa, kuten almanakkoja, p\u00e4iv\u00e4kirjoja ja lehtileikkeit\u00e4.<\/p>\n

Venho kuvaili el\u00e4v\u00e4sti, miten h\u00e4n rakensi romaaninsa maailman faktojen ymp\u00e4rille. Venho kokee, ett\u00e4 historiallinen romaani voi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aukkoja, joita l\u00e4hdetieto ei suoraan kerro. Todellisen henkil\u00f6n sis\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n samaistuminen ja sen kuvaaminen vaikutti luennon perusteella kiehtovalta matkalta.<\/p>\n

Menneisyyden ihmisten kohtaaminen taiteessa ja tieteess\u00e4 on osittain hyvin erilaista ja toisaalta kovin samanlaista. My\u00f6s kulttuurihistorian tutkijat ovat usein kiinnostuneita mit\u00e4 l\u00e4hteiden takaa l\u00f6ytyy. Oikeastaan harvoin mik\u00e4\u00e4n humanistinen tutkimus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 sellaisenaan, vaan tutkimus on nimenomaan tulkintaa \u2013 joskin vakaasti perusteltua ja mahdollisimman l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ksi tehty\u00e4 sellaista.<\/p>\n

Venho puhui, kuinka h\u00e4n haluaa tuoda esiin hahmojensa kaikki puolet \u2013 synk\u00e4tkin. Taiteellisessa tulkinnassa oleellista on toki faktojen oikeellisuus, mutta lukijan luottamusta haetaan muun muassa tunnetason totuudellisuudella. Venho kertoikin, ett\u00e4 oli saanut maalaamastaan Sylvi Kekkosen verbaalisesta muotokuvasta hyv\u00e4ksyv\u00e4\u00e4 palautetta, jossa Kekkosen tunteneet tunnistivat h\u00e4net my\u00f6s teoksesta. My\u00f6s kulttuurihistorian tutkijat ovat kiinnostuneita ihmisyyden kaikista puolista, mutta lukijan luottamuksen saamisen v\u00e4lineet taitavat olla oleellisin ero tieteen ja taiteen v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6s me tutkijat olemme hyvinkin kiinnostuneita menneisyyden ihmisten ajatusmaailmoista, tunne-el\u00e4m\u00e4st\u00e4, sosiaalisista suhteista, kokemuksista, k\u00e4yt\u00f6skoodeista ja pelon aiheista.<\/p>\n

Hyv\u00e4n taiteellisen el\u00e4m\u00e4kerran ja onnistuneen kulttuurihistoriallisen tutkimuksen ero taitaakin olla, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 onnistunut el\u00e4m\u00e4kerta antaa lukijansa el\u00e4yty\u00e4 hahmoihin ja tunnistaa kuvattujen ihmisten puhetapoja ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, niin tutkimusteos puolestaan maalaa kuvan maailmasta, joka osittaisesta tuttuudestaan huolimatta on hieman outo, v\u00e4h\u00e4n vieras, jotenkin vaikeasti hahmotettava.<\/p>\n

Kyse onkin siit\u00e4, ett\u00e4 taide kuvaa lopulta nykyisyytt\u00e4 ja tuttuutta. Se auttaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Faktat voivat olla samat niin taiteessa kuin tieteess\u00e4kin, mutta taiteessa pilareiden v\u00e4lit t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tuttuudella, tieteess\u00e4 vieraudella. Ja t\u00e4m\u00e4 ehk\u00e4 onkin juuri sit\u00e4, mist\u00e4 Salmi puhui \u2013 kummatkin ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, joskin toisistaan eroavia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti ja valokuvaus: Annastiina M\u00e4kil\u00e4 Totuttuun tapaan marraskuun viimeisen\u00e4 perjantaina kulttuurihistorian oppiaine j\u00e4rjesti vuorossaan 27. Litzen-luennon. Turku oli valmistautunut luentoon muuntamalla mustan ja sateisen kaupungin kimmelt\u00e4v\u00e4n j\u00e4iseksi lumimaisemaksi. Oppiaineen omat ihmiset, arvoisat kutsuvieraat sek\u00e4 aina yht\u00e4 tervetulleet luennosta muutoin vain kiinnostuneet ker\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t Medisiinan Osmo J\u00e4rvi -saliin. Luennon alusti akatemiaprofessori Hannu Salmi lausumalla muutaman sanan legendaarisesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2870","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2870","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2870"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2870\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2870"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2870"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2870"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}