{"id":2873,"date":"2019-12-19T10:05:10","date_gmt":"2019-12-19T08:05:10","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2873"},"modified":"2019-12-19T10:05:10","modified_gmt":"2019-12-19T08:05:10","slug":"joulusotku-seimi-ja-ihmeita-tekevat-heinat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2019\/12\/19\/joulusotku-seimi-ja-ihmeita-tekevat-heinat\/","title":{"rendered":"Joulusotku, seimi ja ihmeit\u00e4 tekev\u00e4t hein\u00e4t"},"content":{"rendered":"

Joulunpyh\u00e4t l\u00e4hestyv\u00e4t. Moni meist\u00e4 tuskailee muiden kiireiden ohella kodin siivouksen ja sen joulukuntoon saamisen kanssa. Joulukodin realismi oli aihe, joka kiehtoi jo yht\u00e4 keskiajan tunnetuinta mystikkoa, Franciscus Assisilaista (1182\u20131226). Franciscusta voimme pit\u00e4\u00e4 tavarapaljouden konmarittamisen esi-is\u00e4n\u00e4 sik\u00e4li, ett\u00e4 h\u00e4n kielsi kaikenlaisen omistamisen sek\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnaltaan, jonka perusti. H\u00e4nen ei siis tarvinnut tehd\u00e4 kodissaan suursiivousta eik\u00e4 laittaa jouluruokaa, koska h\u00e4n oli vakuuttunut, ett\u00e4 my\u00f6s Jeesus eli t\u00e4llaisessa k\u00f6yhyydess\u00e4.<\/p>\n

\"IMG_0120\"

Jouluseimiasetelmien is\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n pyh\u00e4\u00e4 Franciscus Assisilaista. H\u00e4nen j\u00e4rjestelem\u00e4ns\u00e4 seimikuvaelma oli Grecciossa, Keski-Italiassa, mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rivuotiset \u201dkestoseimet\u201d l\u00f6ytyv\u00e4t ennen muuta etel\u00e4italialaisista kylist\u00e4 ja kaupungeista. T\u00e4ss\u00e4 yksityiskohta Alborista.<\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4isen joulun realismista Franciscus toivoi kuitenkin viel\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4. Niinp\u00e4 h\u00e4n antoi el\u00e4m\u00e4kerturinsa mukaan vuonna 1223 seuraavat ohjeet er\u00e4\u00e4lle Giovannille: \u201dJos haluat ett\u00e4 juhlimme Grecciossa (Umbriassa, Italiassa) Jeesuksen syntym\u00e4\u00e4, mene edelt\u00e4ni ja valmistele asiat kuten sanon. Haluan esitt\u00e4\u00e4 lapsen, joka syntyi Betlehemiss\u00e4, ja jollakin tavoin n\u00e4hd\u00e4 ruumiini silmill\u00e4 sen kaiken harmituksen ja sotkun, joka johtui siit\u00e4, ettei ymp\u00e4rill\u00e4 ollut sit\u00e4 kaikkea v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mit\u00e4 vastasyntynyt tarvitsee; haluan esitt\u00e4\u00e4, kuinka h\u00e4net laitettiin makuulle seimeen ja kuinka h\u00e4n makasi heinill\u00e4 h\u00e4r\u00e4n ja aasin v\u00e4liss\u00e4.\u201d<\/p>\n

Franciscuksen tavoite oli toisin sanoen n\u00e4hd\u00e4 ja kokea uudelleen Jeesuksen syntym\u00e4n ihme. Franciscuksen hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisen teologian mukaan kokemus veisi h\u00e4net yh\u00e4 konkreettisempaan ja henkil\u00f6kohtaisempaan Kristuksen tuntemiseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"IMG_0176\"

Seimi, Lido di Vietri sul Mare<\/p><\/div>\n

Giovanni oli toteuttanut kaiken Franciscuksen toiveiden mukaan. El\u00e4m\u00e4kerturi kuvaa, kuinka 25. joulukuuta Greccion ja l\u00e4hiseutujen asukaat todistivat ensimm\u00e4ist\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 seime\u00e4, Jeesuksen syntym\u00e4n kuvaelmaa. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli hyvin valaistu, sille laitettiin el\u00e4inten sy\u00f6tt\u00f6kaukalo ja kaukaloon asetettiin hein\u00e4t. H\u00e4rk\u00e4 ja aasi tuotiin esille. Franciscus lauloi \u00e4\u00e4neen evankeliumin teksti\u00e4 ja puhui \u201dtunteikkain sanoin palauttaen ihmisten mieliin vastasyntyneen k\u00f6yh\u00e4n Kuninkaan ja pienen Betlehemin kaupungin. […] [Puheessaan] h\u00e4n usein nimitti Jeesus Kristusta Betlehemin lapseksi ja lausuessaan sanan Betlehem h\u00e4nen \u00e4\u00e4nens\u00e4 t\u00e4yttyi hell\u00e4st\u00e4 kiintymyksest\u00e4 muodostaen \u00e4\u00e4nen kuin lampaan m\u00e4\u00e4kim\u00e4n. Ja joka kerran kun h\u00e4n sanoi Betlehem tai Jeesus, h\u00e4n kosketti kielell\u00e4\u00e4n huuliaan kuin maistellen sanojen makeutta.\u201d El\u00e4m\u00e4kerturi ylist\u00e4\u00e4 seimikuvaelman tunnelmaa. H\u00e4nen mukaansa se oli niin voimallinen, ett\u00e4 joku yleis\u00f6st\u00e4 oli varma, ett\u00e4 oli n\u00e4hnyt kaukalossa el\u00e4v\u00e4n lapsen.<\/p>\n

Ihmisten kuvataan palanneen iloiten koteihinsa, mutta miten k\u00e4vi seimen ja j\u00e4lkien siivouksen? No yleis\u00f6 otti ne talteen. He t\u00e4yttiv\u00e4t heinill\u00e4 taskunsa ja tuskin v\u00e4littiv\u00e4t p\u00f6lyst\u00e4 tai kotiin kulkeutuvasta silppusotkusta. Hein\u00e4t kiinnostivat, koska niit\u00e4 sy\u00f6neiden \u201djuhtien ja muiden el\u00e4inten\u201d havaittiin paranevan monen moisista sairauksista. Samoin synnytt\u00e4v\u00e4t naiset, \u201djotka k\u00e4rsiv\u00e4t kivuista ja tunsivat voimiensa ehtyv\u00e4n\u201d, havaitsivat heinien tehon: heid\u00e4n kerrotaan asetelleen hein\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4lleen ja synnytt\u00e4neen onnellisesti.<\/p>\n

\"IMG_0156\"

Ferdinando Ciafronen ideoima ja Nicola Stabilen loppuun saattama seimipuisto, jossa yhdistyv\u00e4t Rooma ja Betlehem sek\u00e4 useat aikakerrostumat; Vietri sul Mare (1999)<\/p><\/div>\n

Franciscuksen loihtima kuvaelma oli siis niin l\u00e4hell\u00e4 aitoja tapahtumia, ett\u00e4 seimest\u00e4 ker\u00e4ttyjen heinien, ja ehk\u00e4 muualtakin noukittujen rippujen, koettiin olevan vastasyntyneen Jeesus-lapsen koskettamia, pyhi\u00e4. Keskiaikainen tapa ajatella allegorisesti mahdollisti sotkun n\u00e4kemisen sakraalina. Tuon kaltainen tulkinta kodin kunnosta kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 houkuttaisi n\u00e4in joulun kynnyksell\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tekstin taustalla k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet:<\/p>\n

Tuomas Celanolaisen (n. 1190\u20131260) Vita prima<\/em> ja Bonaventuran (1221\u20131274) Legenda maior<\/em>. Sitaatit Celanolaiselta.<\/p>\n

Kuvat ovat kirjoittajan toukokuussa 2019 ottamia. Ne liittyv\u00e4t samaan sarjaan Centre for the Study of Christian Cultures<\/a> #lavaticanista-julkaisujen kanssa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joulunpyh\u00e4t l\u00e4hestyv\u00e4t. Moni meist\u00e4 tuskailee muiden kiireiden ohella kodin siivouksen ja sen joulukuntoon saamisen kanssa. Joulukodin realismi oli aihe, joka kiehtoi jo yht\u00e4 keskiajan tunnetuinta mystikkoa, Franciscus Assisilaista (1182\u20131226). Franciscusta voimme pit\u00e4\u00e4 tavarapaljouden konmarittamisen esi-is\u00e4n\u00e4 sik\u00e4li, ett\u00e4 h\u00e4n kielsi kaikenlaisen omistamisen sek\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnaltaan, jonka perusti. H\u00e4nen ei siis tarvinnut tehd\u00e4 kodissaan suursiivousta eik\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[37,41,58],"class_list":["post-2873","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-franciscus-assisilainen","tag-greccio","tag-jouluseimi","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2873","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2873"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2873\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2873"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2873"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2873"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}