{"id":2897,"date":"2020-02-01T18:09:03","date_gmt":"2020-02-01T16:09:03","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2897"},"modified":"2020-02-01T18:09:03","modified_gmt":"2020-02-01T16:09:03","slug":"kustos-kertoo-paivakirjatihmisyys-ja-vaino","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2020\/02\/01\/kustos-kertoo-paivakirjatihmisyys-ja-vaino\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo: P\u00e4iv\u00e4kirjat, ihmisyys ja vaino"},"content":{"rendered":"

\"Anna-Leena\"Lauantaina 1. helmikuuta 2020 tarkastettiin FM Anna-Leena Per\u00e4m\u00e4en v\u00e4it\u00f6skirja Kirjoitettu vaino: Selviytymiskeinot juutalaisvainoista nuorten naisten p\u00e4iv\u00e4kirjoissa 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa<\/a><\/em>. Tutkimus tarkastelee toisen maailmansodan aikaisia juutalaisvainoja viiden nuoren naisen p\u00e4iv\u00e4kirjojen kautta. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6in\u00e4 ovat H\u00e9l\u00e8ne Berr, Anne Frank, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer, jotka kuvasivat kokemuksiaan Ranskassa ja Alankomaissa toisen maailmansodan kurimuksessa. Anita Meyer (nyk. Budding) t\u00e4ytti viime vuonna 90 vuotta, ja Per\u00e4m\u00e4ell\u00e4 oli mahdollisuus haastatella h\u00e4nt\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa varten. Tutkimuksen aineistosta avautuu ainutlaatuinen n\u00e4k\u00f6kulma kriisiajan arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4n, toiveisiin ja pelkoihin \u2013 ja selviytymisen strategioihin. P\u00e4iv\u00e4kirjan pit\u00e4minen oli heille olennainen henkireik\u00e4, itsetutkiskelun ja pohdinnan foorumi.<\/p>\n

\"\"

V\u00e4ittelij\u00e4 Anna-Leena Per\u00e4m\u00e4ki. Kuva: Marjo Kaartinen.<\/p><\/div>\n

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Ville Kivim\u00e4ki Tampereen yliopistosta. Publicumin Pub3-saliin ker\u00e4\u00e4ntynyt yleis\u00f6 \u2013 yhteens\u00e4 79 henke\u00e4 \u2013 sai seurata antoisaa ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 keskustelua, jota vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 johdatteli taitavasti eteenp\u00e4in. Erityisen paljon pohdittiin sit\u00e4, millainen selviytymiskeino p\u00e4iv\u00e4kirjan pit\u00e4minen itsess\u00e4\u00e4n oli ja millainen n\u00e4k\u00f6kulmaa arkip\u00e4iv\u00e4n strategioihin tekstien kautta avautuu. Kuten vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 avauspuheenvuorossaan totesi, p\u00e4iv\u00e4kirjat on kirjoitettu tilanteessa, jossa tulevaisuus oli avoin. Menneisyyden nyt-hetkess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjojen pit\u00e4j\u00e4t saattoivat n\u00e4hd\u00e4 ja aavistaa vain osa siit\u00e4 tarinasta, joka kaikessa traagisuudessaan paljastui vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n

\"IMG_6334\"

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 dosentti Ville Kivim\u00e4ki. Kuva: Marjo Kaartinen.<\/p><\/div>\n

V\u00e4ittelij\u00e4n ja vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n vuoropuhelu her\u00e4tti varmasti kaikissa l\u00e4sn\u00e4olijoissa ajatuksia ja tunteita. Millaiset edellytykset meill\u00e4 itsell\u00e4mme, nykytilanteessa, on hahmottaa kehityksen suuntaa ja millaisia olisivat sellaiset signaalit, joihin meid\u00e4n pit\u00e4isi reagoida. T\u00e4t\u00e4kin enemm\u00e4n pohdin sit\u00e4 inhimillisyytt\u00e4, tai ihmisenmuotoisuutta, joka p\u00e4iv\u00e4kirja-aineistosta avautuu. Menneisyyden l\u00e4hteet ovat vain fragmentteja, mutta lopultakin fragmentissa on l\u00e4sn\u00e4 se el\u00e4m\u00e4n kokonaisuus, jota ei en\u00e4\u00e4 ole. V\u00e4it\u00f6skirjassa analysoidut p\u00e4iv\u00e4kirjat ovat ainutlaatuisia sirpaleita menneest\u00e4 maailmasta: ne kertovat kamppailusta ihmisyyden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi ankaran myllerryksen keskell\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lauantaina 1. helmikuuta 2020 tarkastettiin FM Anna-Leena Per\u00e4m\u00e4en v\u00e4it\u00f6skirja Kirjoitettu vaino: Selviytymiskeinot juutalaisvainoista nuorten naisten p\u00e4iv\u00e4kirjoissa 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa. Tutkimus tarkastelee toisen maailmansodan aikaisia juutalaisvainoja viiden nuoren naisen p\u00e4iv\u00e4kirjojen kautta. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6in\u00e4 ovat H\u00e9l\u00e8ne Berr, Anne Frank, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer, jotka kuvasivat kokemuksiaan Ranskassa ja Alankomaissa toisen maailmansodan kurimuksessa. Anita Meyer […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86],"class_list":["post-2897","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2897","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2897"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2897\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2897"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2897"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2897"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}