{"id":2933,"date":"2020-05-28T10:48:12","date_gmt":"2020-05-28T07:48:12","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2933"},"modified":"2020-05-28T10:48:12","modified_gmt":"2020-05-28T07:48:12","slug":"paivakirjojen-jaljilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2020\/05\/28\/paivakirjojen-jaljilla\/","title":{"rendered":"P\u00e4iv\u00e4kirjojen j\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Istun keitti\u00f6n p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 ja kirjoitan. Toisinaan katseeni vaeltaa ikkunaan, jonka toisella puolella avautuu vehre\u00e4 maisema, valo siivil\u00f6ityy vaahteranlehtien v\u00e4list\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 samalla paikalla olen istunut lukemattomia kertoja; olen tuijottanut tietokoneen ruutua, kirjoittanut, lukenut, katsellut ulos ikkunasta vaihtuvia maisemia, joiden v\u00e4ris\u00e4vyt muuttuvat vuodenaikojen ja s\u00e4\u00e4tilojen mukaan. Sy\u00f6nytkin toki t\u00e4ll\u00e4 samalla paikalla olen, ruokap\u00f6yd\u00e4st\u00e4 kun on kyse, mutta ennen kaikkea t\u00e4m\u00e4 tila toimii ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4n\u00e4ni, my\u00f6s jo tilanpuutteen vuoksi. Mutta toisaalta t\u00e4ss\u00e4 on muutakin, valo osuu t\u00e4nne sopiviin aikoihin ja muodostaa miellytt\u00e4v\u00e4n tunnelman. T\u00e4ss\u00e4 olen usein kirjoittanut my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4kirjaani.<\/p>\n

Tilalla on usein suuri vaikutus kirjoittamisen mahdollisuuksiin ja mieltymyksiin. Jo Virginia Woolf kirjoitti oman tilan merkityksest\u00e4 naisten kirjoittamisen mahdollisuuksia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4, klassikkona tunnetussa teoksessaan A Room of One’s Own<\/em> (1929). Min\u00e4 olen ollut aina etuoikeutettu t\u00e4ss\u00e4 suhteessa, minulla on ollut oma huone, kirjoitusp\u00f6yt\u00e4, kyn\u00e4 ja paperia sek\u00e4 my\u00f6hemmin my\u00f6s oma tietokone, jolla kirjoittaa. Mutta min\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n kirjoittaa my\u00f6s ulkona, etenkin meren \u00e4\u00e4rell\u00e4, junat ovat niin ik\u00e4\u00e4n inspiroivia paikkoja. On mielenkiintoista, millaisia paikkoja ja tiloja ihmiset pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rkein\u00e4 ja inspiroivina omalle kirjoittamiselleen.<\/p>\n

Itse\u00e4ni kirjoittaminen ja esimerkiksi juuri p\u00e4iv\u00e4kirjan kirjoittaminen on kiinnostanut jo lapsesta saakka. Pystyn viel\u00e4kin palaamaan mielikuvissani lapsuudenkotiini ja siell\u00e4 omassa huoneessa sijaitsevan kirjoitusp\u00f6yt\u00e4ni \u00e4\u00e4relle ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n itseni kirjoittamassa p\u00e4iv\u00e4kirjoja. Nyt ne ovat s\u00e4il\u00f6ss\u00e4 asuntoni kellarissa, en ole viel\u00e4 rohjennut palata niiden \u00e4\u00e4relle, vaikka toisaalta se voisi olla hyvin mielenkiintoista ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4kin. Jossakin vaiheessa nuoruuttani kirjoittaminen j\u00e4i eri syist\u00e4 joksikin aikaa, mutta sittemmin olen taas palannut s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen ja ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen kirjoittamisen v\u00e4limaille. Monet kirjoittavatkin tai ovat kirjoittaneet juuri lapsuudessa tai nuoruudessa p\u00e4iv\u00e4kirjoja, toiset aloittavat aikuisena, toisinaan kirjoittaminen kest\u00e4\u00e4 l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n \u2013 tapoja on hyvin monenlaisia.<\/p>\n

\"fb_banneri_pa\u0308iva\u0308kirjat2\"

Tutkin omassa v\u00e4it\u00f6skirjassani Kirsti Ter\u00e4svuoren (1899\u20131988) p\u00e4iv\u00e4kirjoja. Ter\u00e4svuori aloitti kirjoittamaan p\u00e4iv\u00e4kirjaa 17-vuotiaana, mutta oli haaveillut sen aloittamisesta jo hyvin nuoresta l\u00e4htien. Kuvassa n\u00e4kyy lis\u00e4ksi tulevan P\u00e4iv\u00e4kirjojen j\u00e4ljill\u00e4 \u2013 Historiantutkimus ja omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirjoittaminen<\/em> -teoksen kansi. Kuva: SKS \/ Vastapaino.<\/p><\/div>\n

Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4kirjan muodot ja funktiot ovat muuttuneet ja muokkautuneet historian saatossa. P\u00e4iv\u00e4kirjan tyyppisi\u00e4 tekstej\u00e4 on kirjoitettu jo antiikin aikana, ja p\u00e4iv\u00e4kirjojen sivuille ovat tallentuneet aikojen saatossa niin s\u00e4\u00e4tilat, luontohavainnot, taloudenpito, suvun asiat, lasten syntym\u00e4t ja kuolemat, sairaudet, ulkoiset tapahtumat, sota-ajan kokemukset, oman itsen pohdinnat, tunteet ja mielenliikkeet, ihastumiset ja vihastumiset, synkimm\u00e4t salaisuudet kuin arjen ja el\u00e4m\u00e4n ilot \u2013 sek\u00e4 kaikkea t\u00e4lt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4. P\u00e4iv\u00e4kirjat ovat toimineet my\u00f6s esimerkiksi kirjoittamisen harjoittelun ja kasvatuksen v\u00e4linein\u00e4, toisinaan niiden sivuille on syntynyt taidokkaita kaunokirjallisia teoksia. My\u00f6s muun muassa fiktiivisen p\u00e4iv\u00e4kirjagenren innoittajana ovat olleet niin sanotut autenttiset p\u00e4iv\u00e4kirjat ja toisin p\u00e4in; usein monissa p\u00e4iv\u00e4kirjoissa sekoittuvat eletyn ja fiktion v\u00e4liset rajat. Erityisesti p\u00e4iv\u00e4kirjoissa on kyse el\u00e4m\u00e4n dokumentaatiosta ja dokumentaation tarpeesta.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4kirjojen historia on siis hyvin moninainen ja mielenkiintoinen, jatkuvasti rajojen yli vuotava. Vaikka monet p\u00e4iv\u00e4kirjat j\u00e4\u00e4v\u00e4t lopulta tutkijoiden ulottumattomiin, tarjoavat ne usein muun muassa historioitsijalle monella tavalla mielenkiintoisen ja monesti ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n aarreaitan. P\u00e4iv\u00e4kirjojen avulla kun voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 niin monenlaisten ja t\u00e4rkeiden kysymysten \u00e4\u00e4relle. Sivuilta paljastuu el\u00e4mi\u00e4, jotka olisivat mahdollisesti hautautuneet muistin tuolle puolen mutta jotka muistuttavat siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 me olemme olleet ja kamppailleet monesti samanlaisten kysymysten \u00e4\u00e4rell\u00e4 vuosituhannesta toiseen. Toki monet eettiset kysymykset on otettava erityisesti huomioon, kun t\u00e4m\u00e4n tyyppisen aineiston kanssa on tekemisiss\u00e4.<\/p>\n

Olen ollut hyvin onnekas, kun olen p\u00e4\u00e4ssyt toimittamaan nyt kes\u00e4kuussa ilmestyv\u00e4\u00e4 P\u00e4iv\u00e4kirjojen j\u00e4ljill\u00e4 \u2013 Historiantutkimus ja omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirjoittaminen<\/em><\/a> -teosta (muut toimittajat ovat kulttuurihistorian dosentti Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki ja kulttuurihistorian tohtorikoulutettava Liisa Lalu, kustantaja Vastapaino). Se on ensimm\u00e4inen Suomessa julkaistava teos laatuaan. Vaikka p\u00e4iv\u00e4kirjoja on k\u00e4ytetty paljon esimerkiksi juuri historiantutkimuksen aineistona, ei niit\u00e4 ole l\u00e4hestytty omana kerronnan ja kirjoittamisen muotonaan. P\u00e4iv\u00e4kirjoihin onkin aiemmin suhtauduttu enemm\u00e4n aineistona, joka itsess\u00e4\u00e4n kertoo tai kuvittaa historiaa.<\/p>\n

\"fb_banneri_pa\u0308iva\u0308kirjat3\"

Teos koostuu yhteens\u00e4 kahdenkymmenen kirjoittajan artikkeleista, ja siin\u00e4 on laaja aikaj\u00e4nne. Kirjoittajat ovat historian-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijoita. Kuva: Vastapaino.<\/p><\/div>\n

Teoksessa tarkastellaan p\u00e4iv\u00e4kirjakirjoittamisen pitk\u00e4\u00e4 historiaa ja sen eri rooleja ja muotoja, niin yhteis\u00f6iss\u00e4 kuin yksitt\u00e4isten ihmisten el\u00e4miss\u00e4. Kirjan kiehtovat artikkelit kertovat monista mielenkiintoisista p\u00e4iv\u00e4kirjoista ja niiden kirjoittajista, niin historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4neist\u00e4 kuin yleisemmin tunnetuistakin.<\/p>\n

Tuntuu, ett\u00e4 erityisesti t\u00e4m\u00e4 koronakev\u00e4t eli poikkeusaika on hyvin ajankohtainen hetki julkaista kyseinen kirja. Monet ovat palanneet t\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n aikana p\u00e4iv\u00e4kirjojen pariin ja tallentaneet poikkeusajan arkea ja tapahtumia sek\u00e4 niihin liittyvi\u00e4 tunteita ja ajatuksia. Erilaisia p\u00e4iv\u00e4kirjakeruitakin on j\u00e4rjestetty pitkin Suomea \u2013 ja varmasti pitkin maailmaa. Min\u00e4kin olen pyrkinyt tallentamaan t\u00e4t\u00e4 kev\u00e4tt\u00e4 niin kirjoittamalla kuin esimerkiksi kuvaamalla, yleens\u00e4 jaan kuvia Instagramin tarinat-alustalla. Siin\u00e4 vaiheessa, kun karanteenit iskiv\u00e4t p\u00e4\u00e4lle ja ihmisi\u00e4 suositeltiin pysym\u00e4\u00e4n kotona, kirjasimme kumppanini kanssa muistiin ikkunasta n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, yksikin el\u00e4v\u00e4 hahmo kadulla oli muistiin merkitsemisen arvoinen!<\/p>\n

Suosittelenkin kaikkia tarttumaan kirjaan ja sukeltamaan p\u00e4iv\u00e4kirjojen kiehtovaan maailmaan ja niiden v\u00e4lityksell\u00e4 piirtyviin elettyihin el\u00e4miin! Ja toki suosittelen kaikkia tarttumaan my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4kirjoihin ja kirjaamaan tai muulla tavoin dokumentoimaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 niiden avulla.<\/p>\n

My\u00f6s Facebookissa voi seurata P\u00e4iv\u00e4kirjojen j\u00e4ljill\u00e4 -sivulla<\/a> kirjaan liittyvi\u00e4 asioita. Sivulta l\u00f6ytyy muun muassa kirjan kirjoittajien ja artikkeleiden tarkemmat esittelyt. Samannimisess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4<\/a> voi puolestaan keskustella p\u00e4iv\u00e4kirjoista ja jakaa esimerkiksi omia tai itselle merkityksellisi\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjasitaatteja. Tehd\u00e4\u00e4n siit\u00e4 yhdess\u00e4 kollektiivinen p\u00e4iv\u00e4kirja-alusta!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Istun keitti\u00f6n p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 ja kirjoitan. Toisinaan katseeni vaeltaa ikkunaan, jonka toisella puolella avautuu vehre\u00e4 maisema, valo siivil\u00f6ityy vaahteranlehtien v\u00e4list\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 samalla paikalla olen istunut lukemattomia kertoja; olen tuijottanut tietokoneen ruutua, kirjoittanut, lukenut, katsellut ulos ikkunasta vaihtuvia maisemia, joiden v\u00e4ris\u00e4vyt muuttuvat vuodenaikojen ja s\u00e4\u00e4tilojen mukaan. Sy\u00f6nytkin toki t\u00e4ll\u00e4 samalla paikalla olen, ruokap\u00f6yd\u00e4st\u00e4 kun on kyse, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2705,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2933","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2933","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2705"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2933"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2933\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2933"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2933"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2933"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}