{"id":2956,"date":"2020-05-29T18:44:19","date_gmt":"2020-05-29T15:44:19","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2956"},"modified":"2020-05-29T18:44:19","modified_gmt":"2020-05-29T15:44:19","slug":"kirjoittaminenkin-on-kivempaa-kimpassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2020\/05\/29\/kirjoittaminenkin-on-kivempaa-kimpassa\/","title":{"rendered":"Kirjoittaminenkin on kivempaa kimpassa!"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n

Kirjoittajat: Iiris Mattila, Nea P\u00e4l\u00e4 ja Anni-Emilia Tastula<\/strong><\/p>\n

Historian tutkimuksesta voidaan kertoa miss\u00e4 muodossa tahansa. Tiedon muokkaaminen muotoon, josta se on helppo ja nopea omaksua, on jatkuvasti t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 muuttuvassa, digitalisoituvassa maailmassa. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen kurssilla Kulttuurihistorian kirjoittaminen tavoite oli tutustua historian kirjoittamisen eri lajeihin, kuten artikkeleihin, esseihin, popularisoiviin kirjoitelmiin, kritiikkeihin ja verkkokirjoittamiseen. Kurssin keskeisiin tavoitteisiin kuului saada opiskelijat tuottamaan erilaisia tekstej\u00e4 sek\u00e4 arvioimaan kulttuurihistoriallista kirjoittamista. Poikkeavana kurssia voidaankin pit\u00e4\u00e4 opiskelijoilta vaaditun itseohjautuvuuden vuoksi, sill\u00e4 itsen\u00e4isen kirjoittamisen ohella sen j\u00e4senilt\u00e4 odotettiin projektity\u00f6skentely- ja viestint\u00e4taitoja.<\/span><\/p>\n

Kurssi koostui nelj\u00e4st\u00e4 tekstilajeja k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 teemaluennosta ja ty\u00f6pajaty\u00f6skentelyst\u00e4. Ty\u00f6pajojen teemat ilmastonmuutos ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys, historianopetus kouluissa sek\u00e4 Turun yliopisto 100 vuotta ovat kaikki ajankohtaisia aiheita, joiden pohjalta kurssilaiset jaettiin teemaryhmiin. Jokaisesta ryhm\u00e4st\u00e4 valittiin ryhm\u00e4njohtaja, jonka teht\u00e4v\u00e4ksi annettiin ryhm\u00e4n edistymisen tarkkailu ja ohjaaminen. Kurssit\u00f6it\u00e4 ty\u00f6stettiin yhdest\u00e4 kolmeen henkil\u00f6n voimin ja tavoitteena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kaikille t\u00f6ille julkaisukanava.<\/span><\/p>\n

Kurssimme yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi haasteeksi nousi maailmalle levinnyt COVID-19, joka tunnetaan paremmin nimelt\u00e4 koronavirus. Viruksen levi\u00e4minen pandemiaksi toi mukanaan rajoituksia, jotka vaikeuttivat kurssin suorittamista. N\u00e4it\u00e4 rajoituksia olivat muun muassa yliopistojen sulkeminen, kokoontumisten kielt\u00e4minen ja sosiaalisten kontaktien v\u00e4ltt\u00e4minen. Arkistot ja kirjastot sulkeutuivat, mik\u00e4 vaikeutti t\u00f6iden aineistojen hankkimista. Materiaalin saamiseksi ryhm\u00e4t ovatkin joutuneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 aineistoja. Pienryhmien kokoontumiset siirtyiv\u00e4t kesken kaiken et\u00e4yhteyksiin ja loppuseminaari ryhm\u00e4njohtaijien yhteisty\u00f6ksi, jota nyt, arvoisa lukija, luet paraikaa.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n

Kirjoittamista ajankohtaisista aiheista<\/h2>\n

Jotta historialla ja sen tutkimisella olisi merkityst\u00e4, t\u00e4ytyy sen yhteyden nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n tulla esiin. T\u00e4t\u00e4 toteutetaan tutkimalla ajankohtaisia aiheita. Esimerkiksi \u201cKoronakev\u00e4t\u201d on n\u00e4kynyt muun muassa siten, ett\u00e4 historiasta on kaivettu esiin tautien historiaa ja koronatilannetta vastaavia epidemia-aikoja. N\u00e4in on pyritty l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vertailu- ja samaistumiskohtia menneisyydest\u00e4 ja selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykytilannetta.<\/p>\n

Aiheiksi valittiin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puhuttavia teemoja, joiden avulla ryhm\u00e4t pystyisiv\u00e4t ottamaan osaa johonkin k\u00e4ynniss\u00e4 olevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Turun yliopisto 100 vuotta aiheen kautta oltiin mukana yliopiston juhlavuodessa, ilmastonmuutos ja kest\u00e4v\u00e4kehitys ovat aina ajankohtaisia keskustelunaiheita sek\u00e4 historianopetus kouluissa on noussut keskusteluun mediassa t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

T\u00e4llaisten ajankohtaisten aiheiden k\u00e4sittely ja keskusteluun osallistuminen opettavat opiskelijoita ottamaan vastaan teht\u00e4v\u00e4n, jonka yhteiskunta historiantutkijoille antaa. Jotta historiantutkimus olisi merkityksellist\u00e4 ja yhteiskuntaa hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4\u00e4, on sen oltava avointa ja keskustelevaa. Vaikka historia on mennytt\u00e4, se voi olla my\u00f6s ajankohtaista. Ajankohtaisten aiheiden l\u00f6yt\u00e4minen historiasta tekee omasta ajastamme ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ilmastonmuutos ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys eiv\u00e4t ole poikkeusoloissakaan menett\u00e4neet merkityst\u00e4\u00e4n p\u00e4in vastoin. Pandemian hillitsemiseksi s\u00e4\u00e4detyt rajoitukset ovat osoittautuneet positiivisiksi ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta. Yle uutisoi 18.4.2020 analyytikko Simon Evansin arviosta, jonka mukaan maailman p\u00e4\u00e4st\u00f6t saattavat v\u00e4henty\u00e4 vuonna 2020 jopa kaksi miljardia tonnia.<\/p>\n

Helsingin Sanomissa tammikuussa 2020 julkaistuissa mielipidekirjoituksissa syntyi keskustelua historian opetuksen nykytilanteesta. Historian opiskelijoita aihe luonnollisesti kiinnosti, mink\u00e4 vuoksi keskustelusta kumpusi teemaryhm\u00e4t\u00f6it\u00e4. Turun yliopisto t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna 100 vuotta, mink\u00e4 vuoksi aihe on automaattisesti ajankohtainen. Juhlavuosi on jo muun muassa innoittanut tapahtumia, luentosarjoja, n\u00e4yttelyit\u00e4 sek\u00e4 muita ohjelmanumeroita. Teemaryhm\u00e4 otti t\u00e4h\u00e4n osaa kirjoittamalla yliopiston opiskelijakulttuurin historiasta.<\/p>\n

Kurssin aikaansaannokset<\/h2>\n

Turun yliopisto 100 vuotta -ryhm\u00e4 jakaantui kahteen pienryhm\u00e4\u00e4n, joiden aiheet poikkesivat toisistaan suhteellisen paljon. Blogiteksti \u201cOpiskelijat raittiin Suomen puolesta 1930-luvulla\u201d k\u00e4sittelee TYRY eli Turun Ylioppilaitten Raittiusyhdistyksen toimintaa ja ihanteita 1930-luvun alkuvuosina. Toisen pienryhm\u00e4n populaari artikkeli \u201cTunnelmia ja kokemuksia Ylioppilaskyl\u00e4st\u00e4 vuosien varrelta\u201d k\u00e4sittelee puolestaan Ylioppilaskyl\u00e4ss\u00e4 asuneiden asukkaiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kokemuksia l\u00e4himenneisyydest\u00e4.<\/p>\n

Ilmastonmuutos ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys -ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 muodostui kolme ty\u00f6paria. Parien ty\u00f6n tuloksena syntyi humanistisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ilmastokysymyksiin paneutuvia tekstej\u00e4. Tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Otto Latvan haastattelu valottaa paitsi tutkijan ty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s erilaisia ilmastokysymyksiin liittyvi\u00e4 hankkeita. Podcast- k\u00e4sikirjoitus esittelee taiteilija Kalle Hammin omaper\u00e4ist\u00e4 musiikkiprojektia, jossa musiikkia tuotetaan yhdess\u00e4 kasvien kanssa. Popularisoivassa artikkelissa tarkastellaan ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 kaunokirjallisuudessa ett\u00e4 tieteellisess\u00e4 ja julkisessa keskustelussa ja pohditaan, suuntaammeko kohti utopiaa vai dystopiaa.<\/p>\n

Historianopetus kouluissa -ryhm\u00e4ss\u00e4 tehtiin kolme ty\u00f6t\u00e4. Ne k\u00e4sittelev\u00e4t historianopetusta eri kouluasteilla ja eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Lukiolaisille suunnatun kyselyn pohjalta toteutettu blogiteksti k\u00e4sittelee sit\u00e4, mit\u00e4 puutteita lukiolaiset opetuksessa n\u00e4kev\u00e4t, mist\u00e4 aiheista he erityisesti pit\u00e4v\u00e4t ja mit\u00e4 merkityksi\u00e4 he historianopetukselle antavat. Vastausten pohjalta blogitekstiss\u00e4 pohditaan, kuinka historianopetusta pit\u00e4isi tai voisi muuttaa. Kahden eri opettajan haastatteluiden pohjalta tehty artikkeli pyrkii selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n historianopetuksessa tapahtuneita muutoksia ja millaista opetus voisi olla tulevaisuudessa. Artikkelissa\u00a0k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s historianopettajan roolia ja teht\u00e4vi\u00e4 sek\u00e4 historioitsijoiden yhteiskunnallista merkityst\u00e4. Tammikuun 2020 Helsingin Sanomien yleis\u00f6nosaston keskusteluun vastaava artikkeli puolestaan k\u00e4sittelee yl\u00e4koulun historianopetuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja tavoitteita painottaen l\u00e4htein\u00e4 opetuksessa k\u00e4ytettyj\u00e4 oppikirjoja ja opetushallituksen perusopetuksen vuoden 2014 opetussuunnitelmaa.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

Kyselyit\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6posteja<\/h2>\n

Jokaisessa teemaryhm\u00e4ss\u00e4 oli podcast suunnitteilla, mutta poikkeusolojen vuoksi ne jouduttiin miettim\u00e4\u00e4n uudelleen. Podcasteista kiinnostuneet ehtiv\u00e4t kuitenkin k\u00e4yd\u00e4 saamassa oppia podcastien tekoon Turun Yliopiston viestinn\u00e4lt\u00e4. Viestinn\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 opastus k\u00e4sitteli laajasti niin teknist\u00e4 puolta kuin haastattelua ja podcastissa esiintymist\u00e4. Mikrofoneja, nauhureita sek\u00e4 muita v\u00e4lineit\u00e4 podcastin tekoon saa normaalioloissa lainaan yliopiston IT-tuelta, mutta koronan vuoksi laitteet eiv\u00e4t olleet saatavilla. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kaikki suunnitellut podcastit muokattiin lopulta tekstimuotoon.<\/p>\n

Historianopetus kouluissa -ryhm\u00e4n blogitekstin kirjoittajat rakensivat kyselyt pohtien muun muassa kysymysten sopivaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, muotoa \u2013 eli avoimien kysymyksien ja monivalintakysymyksien painotusta \u2013 sek\u00e4 vastaajiin kohdistuvaa johdattelun vaaraa. Ryhm\u00e4 pohti my\u00f6s kyselyyn vastaamista. Olisiko parempi, jos kyselyyn vastattaisiin oppitunnilla vai ett\u00e4 lukio jakaisi opiskelijoilleen linkin kyselyyn vastattavaksi omalla ajalla? Kuinka kauan kyselyn tekemiseen arviolta menisi ja tulisiko se ilmoittaa kouluille etuk\u00e4teen? Koronatilanne vaikutti my\u00f6s vastausten saamiseen. L\u00e4hiopetuksen lakkauttamisesta seurasi viiv\u00e4styst\u00e4 ja ep\u00e4selvyytt\u00e4 kyselyn onnistumisesta, mutta lopulta saatiin vastauksia ja blogikirjoitus tehty\u00e4.<\/p>\n

Turun yliopisto 100 -vuotta ryhm\u00e4ss\u00e4 toinen pienryhm\u00e4 tutki ylioppilaskyl\u00e4n historiaa ja sen asukkaiden kokemuksia asuinalueesta. Kokemuksia pienryhm\u00e4 kokosi s\u00e4hk\u00f6postikyselyll\u00e4, jossa tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin avoimia kysymyksi\u00e4 ajasta ylioppilaskyl\u00e4ss\u00e4. Kysely onnistui hyvin ja ryhm\u00e4 sai kattavasti vastauksia nopeasti, mik\u00e4 helpotti ryhm\u00e4ty\u00f6n edist\u00e4mist\u00e4. Vaikka korona vaikutti kaikkeen muuhun, toimivat s\u00e4hk\u00f6postilla l\u00e4hetetyt kyselyt edelleen loistavasti.<\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6isesti tuotetun kyselyn lis\u00e4ksi muutama pari ehti tapaamaan haastateltavansa kasvokkain ennen poikkeustilannetta. N\u00e4iden lis\u00e4ksi muutamassa pienryhm\u00e4ss\u00e4 tutkimukset perustuivat monenmuotoiseen kirjalliseen materiaaliin. Esimerkiksi aineistoina k\u00e4ytettiin peruskoulun oppikirjoja ja opetussuunnitelmaa, arkistoja sek\u00e4 vanhoja digitoituja lehtijuttuja sek\u00e4 tieteellisi\u00e4 artikkeleita.<\/p>\n

Monien t\u00f6iden tekemiseen t\u00e4ll\u00e4 kurssilla liittyi yhdess\u00e4 kirjoittamista, esimerkiksi Google Docsin avulla tai jakamalla ty\u00f6 muokattaviin osiin ja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ne my\u00f6hemmin valmiiksi tekstiksi. Parien ja ryhmien sis\u00e4isen\u00e4 kommunikaatiokanavana on toiminut esimerkiksi WhatsApp -sovellus. Yhdess\u00e4 kirjoittamisessa ei ryhm\u00e4l\u00e4isten keskuudessa ilmennyt suuria haasteita, vaan se n\u00e4htiin positiivisena asiana ja sai teht\u00e4v\u00e4n tuntumaan v\u00e4hemm\u00e4n ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4.\u00a0Yhdess\u00e4 kirjoittaminen n\u00e4htiin mukavana vaihteluna ja jotkut olivat jopa sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kun t\u00f6it\u00e4 tehtiin yhdess\u00e4 ja aiheesta keskusteltiin, saatiin ideoita, joita ei yksin olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saanut. N\u00e4in ollen yhdess\u00e4 tekeminen ja pohtiminen teki t\u00f6ist\u00e4 parempia ja monipuolisempia kuin mit\u00e4 ehk\u00e4 yksin puurtaminen olisi mahdollistanut. Vaikka osa kirjoitti ty\u00f6ns\u00e4 yksin, n\u00e4htiin aiheen valitsemisessa apua muusta ryhm\u00e4st\u00e4. Muiden ryhm\u00e4l\u00e4isten antamat kommentit antoivat vahvistusta oman kirjoituksen oikealle suunnalle. My\u00f6s palautteen saaminen n\u00e4htiin positiivisena ja omaa ty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n

Julkaiseminen j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4<\/span><\/h2>\n

Joitakin opiskelijoita julkaistavaksi p\u00e4\u00e4tyvien tekstien kirjoittaminen j\u00e4nnitti. Pieni j\u00e4nnitys ja itsekritiikki ei kuitenkaan ole tuntunut h\u00e4irinneen toteutusta ja joillekin tekstien julkaisu tuntui jopa mukavalta. Se on ehk\u00e4 my\u00f6s antanut opiskelijoille lis\u00e4puhtia kirjoittaa tavallista parempaa teksti\u00e4. Er\u00e4s opiskelija tiivisti julkaisemiseen ja ryhm\u00e4n tukeen liittyvi\u00e4 tuntoja osuvasti n\u00e4in:<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

Tekstin julkaiseminen j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, koska en ole aikaisemmin t\u00e4llaisia tekstej\u00e4 julkaissut. Itsekriittinen puoleni tietenkin j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teksti ei ole tarpeeksi hyv\u00e4 tai korrekti. Teimme kuitenkin parhaamme ja luotan pienryhm\u00e4lt\u00e4 saamaamme palautteeseen.<\/p><\/blockquote>\n

Historianopetus kouluissa -ryhm\u00e4n tekstien julkaisemisessa p\u00e4\u00e4dyttiin Kleio-lehteen, Kritiikki-lehden syksyn numeroon ja Kulttuurihistorian blogiin. Kleio-lehden kautta saavutetaan ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n aiheen ammattilaisia eli historianopettajia. Kritiikki-lehden kautta puolestaan saavutetaan laajemmalti alan opiskelijoita, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seuraa kulttuurihistorian blogia, mutta lukevat oman ainej\u00e4rjest\u00f6ns\u00e4 lehte\u00e4. Kanavat, varsinkin lehdet, ovat hyvin spesifej\u00e4 ja kohderyhm\u00e4t tarkasti rajattuja, mutta niiden kautta ty\u00f6t saavuttavat ne lukijat, joita ne mahdollisesti eniten koskevat ja kiinnostavat. Toisaalta ryhm\u00e4n aihe oli my\u00f6s sellainen, josta on ollut keskustelua laajemmankin yleis\u00f6n kanavilla ja koska kysymys on peruskoulun ja lukion opetuksesta, niin aihe koskettaa suurta osaa v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Ilmastonmuutos ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys -ryhm\u00e4n teeman ansiosta oli mahdollista pohtia hyvinkin laajasti erilaisia julkaisukanavia niin kulttuurintutkimuksen kuin ymp\u00e4rist\u00f6alan puolelta. Podcast-ryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi vaihtamaan podcastinsa k\u00e4sikirjoituksen julkaisupaikaksi Kulttuurihistoria nyt! -blogin. Ilmastopuhetta k\u00e4sittelev\u00e4 artikkeli julkaistaan AntroBlogissa. Molempien blogien tarkoituksena on esitell\u00e4 humanistista tutkimusta yleistajuisesti niin tiedeyhteis\u00f6lle kuin suuremmalle yleis\u00f6llekin. Otto Latvan haastattelu julkaistaan Nuorten luonto -lehdess\u00e4, joka k\u00e4sittelee luontoon ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 nuoria kiinnostavia aiheita. Ryhm\u00e4l\u00e4iset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t harjoittelemaan haastavia aiheita k\u00e4sittelevien tekstiens\u00e4 yleistajuistamista.<\/p>\n

Turun yliopisto 100 vuotta -ryhm\u00e4n TYRY:n toimintaa tutkiva pienryhm\u00e4nteksti julkaistaan Hiiskuttua blogissa. Ylioppilaskyl\u00e4-ryhm\u00e4n teksti julkaistaan my\u00f6s Kulttuurihistoria nyt! -blogissa. Lis\u00e4ksi Turun ylioppilaslehti Tylkk\u00e4ri on kiinnostunut julkaisemaan lehdess\u00e4\u00e4n opiskelijoiden ker\u00e4\u00e4mi\u00e4 muistotietoaineistoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n visuaalisen muistokarttajutun.<\/p>\n

Reagointia, sopeutumista ja onnistumisen iloa<\/span><\/h2>\n

Koska koronatilanne muutti hyvin nopealla tahdilla kev\u00e4\u00e4n kurssien suorittamista, ei Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssiakaan voitu j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 suunnitellusti. Ryhmien suunniteltuja tapaamisia ei voitu en\u00e4\u00e4 toteuttaa kasvotusten, vaan siirryttiin et\u00e4tapaamisiin ja Moodle-oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kommentointiin. Suunniteltujen totetutusmuotojen estyminen ja muun muassa kyselyiden ep\u00e4onnistumisen uhka aiheutti ryhm\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 huolta ja p\u00e4\u00e4nvaivaa. Onneksi opiskelijat eiv\u00e4t lannistuneet vaikeuksista, vaan tarttuivat haasteeseen ja ty\u00f6t saatiin suuremmitta ongelmitta muokattua uusiin julkaisumuotoihin. Pienryhm\u00e4n tuki n\u00e4htiin t\u00e4ss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja vaikka suunnitelmien muuttuminen harmitti, onnistumisistakin p\u00e4\u00e4stiin iloitsemaan.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

Aiemmin mainituista syist\u00e4 johtuen jouduttiin perumaan my\u00f6s kurssiin perinteisesti kuulunut loppuseminaari, jossa oltaisiin p\u00e4\u00e4sty kertomaan teksteist\u00e4 ja kurssin toteutuksesta. Tilalle tuli t\u00e4m\u00e4 blogiteksti, joka on ryhm\u00e4nvet\u00e4jien yhteisty\u00f6n tulos. Vaikka kurssi ei toteutunut suunnitellulla tavalla, sen avulla opiskelijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t oppimaan jotain uutta, mihin ei ollut ehk\u00e4 edes tarkoitus t\u00e4m\u00e4n kurssin tiimoilla keskitty\u00e4. Opittiin nopeaa reagointikyky\u00e4, oma-aloitteisuutta sek\u00e4 taitoa soveltaa ja sopeutua. Tietenkin opittiin paljon muutakin, kuten palaverien pitoa, p\u00f6yt\u00e4kirjojen laatimista, erilaisia tiedon ker\u00e4\u00e4mistapoja, yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja ennen kaikkea kirjoittamista.<\/p>\n

Vaikeuksien kautta voittoon, kuten sanotaan. Mutta t\u00e4ss\u00e4 ei olisi kukaan onnistunut yksin. Kiitos onnistumisesta kuuluu kaikille. Niin opiskelijoille luovuudesta ja kirjoitusten aikaansaamisesta sek\u00e4 opettajille ja yliopistolle joustavuudesta. T\u00e4m\u00e4 kurssi, aivan kuten t\u00e4m\u00e4 blogitekstikin, on yhdess\u00e4 rakennettu ja toteutettu.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittajat: Iiris Mattila, Nea P\u00e4l\u00e4 ja Anni-Emilia Tastula Historian tutkimuksesta voidaan kertoa miss\u00e4 muodossa tahansa. Tiedon muokkaaminen muotoon, josta se on helppo ja nopea omaksua, on jatkuvasti t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 muuttuvassa, digitalisoituvassa maailmassa. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen kurssilla Kulttuurihistorian kirjoittaminen tavoite oli tutustua historian kirjoittamisen eri lajeihin, kuten artikkeleihin, esseihin, popularisoiviin kirjoitelmiin, kritiikkeihin ja verkkokirjoittamiseen. Kurssin keskeisiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2956","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2956","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2956"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2956\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2956"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2956"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2956"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}