{"id":2971,"date":"2020-09-18T15:54:32","date_gmt":"2020-09-18T12:54:32","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2971"},"modified":"2020-09-18T15:54:32","modified_gmt":"2020-09-18T12:54:32","slug":"kustos-kertoo-tyttoytta-1700-luvulta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2020\/09\/18\/kustos-kertoo-tyttoytta-1700-luvulta\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo: tytt\u00f6ytt\u00e4 1700-luvulta"},"content":{"rendered":"\n

Henna Karppinen-Kummunm\u00e4en v\u00e4it\u00f6skirja Elite English Girlhood in the Eighteenth Century<\/em> tarkastettiin perjantaina 18.9.2020 klo 12.15 alkaen Arcanumin luentosalissa 1. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 oli dosentti Heli Valtonen Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. Tilaisuus oli seurattavissa my\u00f6s verkossa. Kuulijoita oli salissa 13, et\u00e4yhteyksill\u00e4 57.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Henna Karppinen-Kummunm\u00e4ki. Kuva: Anni Hella.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Karppinen-Kummunm\u00e4ki tarkastelee v\u00e4it\u00f6skirjassaan 1700-luvun aikana tytt\u00f6vuosiaan el\u00e4neit\u00e4 kirjeenkirjoittajia, p\u00e4iv\u00e4kirjanpit\u00e4ji\u00e4 ja muistelijoita. N\u00e4iden omakohtaisten tekstien kautta h\u00e4n p\u00e4\u00e4see osoittamaan, ett\u00e4 my\u00f6s 1700-luvulla tytt\u00f6ys oli erillinen el\u00e4m\u00e4njakso. Sen rajat eiv\u00e4t olleet aina kirkkaat ja m\u00e4\u00e4ritett\u00e4viss\u00e4, vaan v\u00e4ittelij\u00e4 esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tytt\u00f6ys oli prosessi, josta siirryttiin jossain vaiheessa pois. Selkein vedenjakaja oli avioituminen, mutta Karppinen-Kummunm\u00e4ki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimuksessaan, ett\u00e4 sek\u00e4\u00e4n ei aina automaattisesti tehnyt tyt\u00f6st\u00e4 naista. Naiseksi kasvettiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Eliitin tytt\u00f6jen el\u00e4m\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t moninaiset normit ja odotukset. Karppinen-Kummunm\u00e4en l\u00e4hdeaineistoon sis\u00e4ltyy runsaasti my\u00f6s normatiivista kirjallisuutta. H\u00e4n on tytt\u00f6jen kirjeit\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4kirjoja analysoidessaan havainnut kuitenkin, ett\u00e4 arjen tasolla odotuksiin ei aina vastattu. V\u00e4ittelij\u00e4 totesikin puheenvuorossaan, ett\u00e4 k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 vain miehet olisivat voineet vaikuttaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rakentumiseen, on v\u00e4\u00e4r\u00e4. Tytt\u00f6jen toimijuus oli vahvaa eik\u00e4 se sulkenut heit\u00e4 automaattisesti s\u00e4\u00e4dyllisyyden piirin ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 dosentti Heli Valtonen pit\u00e4\u00e4 loppupuheenvuoroaan. Kuva: Anni Hella.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 nosti esiin v\u00e4it\u00f6skirjan n\u00e4k\u00f6kulmallisen moninaisuuden, tarkasteleehan v\u00e4ittelij\u00e4 tytt\u00f6ytt\u00e4 sek\u00e4 sukupuolen, i\u00e4n, luokan kuin toimijuudenkin p\u00e4\u00e4k\u00e4sitteiden kautta ja lis\u00e4ksi l\u00e4hestyy teemaa kokemuksen analyysin kautta. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 kaipasi performatiivisuuden viel\u00e4 vahvempaa tulkintaa.<\/p>\n\n\n\n

Henna Karppinen-Kummunm\u00e4en tutkimus tuo uuden n\u00e4k\u00f6kulman 1700-luvun sukupuolihistorialliseen tutkimuskirjallisuuteen painottaessaan nimenomaan i\u00e4n merkityst\u00e4 ja muistuttaessaan siit\u00e4, ett\u00e4 tutkimus on ollut aiemmin varsin ik\u00e4sokeaa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
T\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytti v\u00e4it\u00f6stilaisuus et\u00e4yhteyden kautta. Kuva: Hannu Salmi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Teksti: Marjo Kaartinen, kustos<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Henna Karppinen-Kummunm\u00e4en v\u00e4it\u00f6skirja Elite English Girlhood in the Eighteenth Century tarkastettiin perjantaina 18.9.2020 klo 12.15 alkaen Arcanumin luentosalissa 1. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 oli dosentti Heli Valtonen Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. Tilaisuus oli seurattavissa my\u00f6s verkossa. Kuulijoita oli salissa 13, et\u00e4yhteyksill\u00e4 57. Karppinen-Kummunm\u00e4ki tarkastelee v\u00e4it\u00f6skirjassaan 1700-luvun aikana tytt\u00f6vuosiaan el\u00e4neit\u00e4 kirjeenkirjoittajia, p\u00e4iv\u00e4kirjanpit\u00e4ji\u00e4 ja muistelijoita. N\u00e4iden omakohtaisten tekstien kautta h\u00e4n p\u00e4\u00e4see osoittamaan, […]<\/p>\n","protected":false},"author":767,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,7],"tags":[44,86,164],"class_list":["post-2971","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yleiset","tag-henna-karppinen-kummunmaki","tag-kustos-kertoo","tag-vaitostilaisuudet","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2971","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/767"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2971"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2971\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2971"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2971"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2971"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}