{"id":2988,"date":"2020-12-06T07:40:00","date_gmt":"2020-12-06T05:40:00","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2988"},"modified":"2020-12-06T07:40:00","modified_gmt":"2020-12-06T05:40:00","slug":"6-joulukuuta-1917-valkenee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2020\/12\/06\/6-joulukuuta-1917-valkenee\/","title":{"rendered":"6. joulukuuta 1917 valkenee&#8230;"},"content":{"rendered":"\n<p>Torstai 6. joulukuuta 1917 valkeni Turussa pilvisen\u00e4. Etel\u00e4tuuli piti l\u00e4mm\u00f6n plussan puolella, ja illalla mittarissa oli melkein kolme astetta. Arkip\u00e4iv\u00e4n kiireet olivat edess\u00e4. Tiedossa oli, ett\u00e4 eduskunta k\u00e4sittelisi Helsingiss\u00e4 senaatin antamaa itsen\u00e4isyysjulistusta, mutta tiedot ratkaisusta olivat lehtien palstoilla vasta seuraavana aamuna. Tieto siit\u00e4, ett\u00e4 eduskunta oli hyv\u00e4ksynyt julistuksen \u00e4\u00e4nin 100\u201388, varmaankin kiiri Turun kaduilla jo torstai-iltana. Aikalaisille 6. joulukuuta ei kuitenkaan viel\u00e4 ollut itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n merkitys vakiintui vasta my\u00f6hemmin, kun valtioneuvosto vuonna 1919 m\u00e4\u00e4r\u00e4si joulukuun kuudennen vapaap\u00e4iv\u00e4ksi kouluissa ja virastoissa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/2-1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/2-1.jpg?w=354\" alt=\"\" class=\"wp-image-2995\" width=\"272\" height=\"126\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/2-1.jpg 354w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/2-1-300x139.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 272px) 100vw, 272px\" \/><\/a><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Torstain sanomalehdiss\u00e4 julkaisiin monia pikku-uutisia, jotka kertovat arjen virrasta dramaattisten tapahtumien keskell\u00e4. Illalla 6. joulukuuta puhui Turussa helsinkil\u00e4inen Hanna Malm (1887\u20131938), josta tuli my\u00f6hemmin Suomen kommunistisen puolueen tunnetuin naispoliitikko. Malm osallistui illalla palvelijattarien yleiskokoukseen. Seuraavana lauantaina h\u00e4n puhuisi pesij\u00f6ille ja silitt\u00e4jille. Muitakin aktiviteetteja oli tarjolla. \u201cTavanmukaiset\u201d tanssikoulun joulukurssit alkaisivat Urheiluliiton tiloissa Kauppiaskadulla.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/3.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/3.jpg?w=459\" alt=\"\" class=\"wp-image-2996\" width=\"193\" height=\"130\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/3.jpg 459w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/3-300x201.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 193px) 100vw, 193px\" \/><\/a><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Turun Sanomissa julkaistiin my\u00f6s tarina bernhardilaiskoiran kohtalosta Aurajoella. \u201dSuuri kaunis bernhardilaiskoira\u201d oli ollut h\u00f6yrylaivassa, joka l\u00e4hestyi joen l\u00e4nsirantaa, hyp\u00e4nnyt innokkaasti ennen aikojaan ja pudonnut jokeen. Lehti jatkoi: \u201dJokeen pudottuaan koira joutui lautan ja laiturin v\u00e4liin kovaan puristukseen. Lautta per\u00e4ytyi, jolloin kovasti ulvonut el\u00e4in saatiin kuiville. Tiedonantajamme ei kuullut, miten el\u00e4imen sitten k\u00e4vi.\u201d<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright size-large is-resized\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/5-1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/5-1.jpg?w=874\" alt=\"\" class=\"wp-image-3002\" width=\"194\" height=\"136\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/5-1.jpg 874w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/5-1-300x211.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/5-1-768x540.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 194px) 100vw, 194px\" \/><\/a><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Perjantaina 7. joulukuuta 1917 oli aika juhlia itsen\u00e4isyysjulistusta. <em>Uusi Aura<\/em> kehotti kaikkia turkulaisia nostamaan lipun salkoon. Samalla lehtiuutinen paljastaa kuvaavasti sen, ettei yht\u00e4 kansallista tunnusta ollut olemassa. Osalla kaupunkilaisista oli punataustainen leijonalippu, osalla jo sinivalkoinenkin. Lehti kehotti kaupunkilaisia juhlimaan: \u201dSuomen itsen\u00e4iseksi julistamisen johdosta on laajoissa piireiss\u00e4 paikkakunnallamme her\u00e4nnyt ajatus t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n viett\u00e4misest\u00e4 kansallisena juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jonka osoitteeksi Suomen uljas leijonalippu ja sinivalkoiset ja punakeltaiset v\u00e4rit \u2013 sen mukaan mik\u00e4 Suomen lippu kullakin sattuu olemaan, \u2013 nouskoon tankoon liehumaan iloamme ja toiveitamme julistaen. Vapaan Suomen t\u00e4ytyy ensi tilassa saada oma, yleisesti tunnustettu kansallislippu! T\u00e4n\u00e4\u00e4n liput liehumaan!\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Illalla j\u00e4rjestettiin VPK:n talolla juhlatilaisuus, johon kaikilla oli vapaa p\u00e4\u00e4sy. Puheiden lis\u00e4ksi oli luvassa Turun Soitannollisen Seuran esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 is\u00e4nmaallista musiikkia, sill\u00e4 juhlassa kuultiiin Jean Sibeliuksen Finlandia, Armas J\u00e4rnefeltin sinfoninen runo <em>Korsholma <\/em>ja Fredrik Paciuksen Runebergin tekstiin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 Maamme-laulu.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/6.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"529\" height=\"614\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/6.jpg?w=529\" alt=\"\" class=\"wp-image-2999\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/6.jpg 529w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2020\/12\/6-258x300.jpg 258w\" sizes=\"auto, (max-width: 529px) 100vw, 529px\" \/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p>(julkaistu aiemmin kahtena tekstin\u00e4 <em>El\u00e4m\u00e4\u00e4 Turussa 1917\u20131918<\/em> -blogissa, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/<\/a>)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Torstai 6. joulukuuta 1917 valkeni Turussa pilvisen\u00e4. Etel\u00e4tuuli piti l\u00e4mm\u00f6n plussan puolella, ja illalla mittarissa oli melkein kolme astetta. Arkip\u00e4iv\u00e4n kiireet olivat edess\u00e4. Tiedossa oli, ett\u00e4 eduskunta k\u00e4sittelisi Helsingiss\u00e4 senaatin antamaa itsen\u00e4isyysjulistusta, mutta tiedot ratkaisusta olivat lehtien palstoilla vasta seuraavana aamuna. Tieto siit\u00e4, ett\u00e4 eduskunta oli hyv\u00e4ksynyt julistuksen \u00e4\u00e4nin 100\u201388, varmaankin kiiri Turun kaduilla jo [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[51],"class_list":["post-2988","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-itsenaisyyspaiva","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2988","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2988"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2988\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2988"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2988"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2988"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}