{"id":3009,"date":"2020-12-18T14:57:47","date_gmt":"2020-12-18T12:57:47","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=3009"},"modified":"2020-12-18T14:57:47","modified_gmt":"2020-12-18T12:57:47","slug":"varhaisromantiikkaa-autonomian-ajan-alun-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2020\/12\/18\/varhaisromantiikkaa-autonomian-ajan-alun-turussa\/","title":{"rendered":"Varhaisromantiikkaa autonomian ajan alun Turussa"},"content":{"rendered":"\n

Kirja-arvostelu, kirjoittajat: Historian kirjoittaminen -kurssin opiskelijat Matias Laine ja Elina Parkkila<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jukka Sarjala julkaisi teoksensa\u00a0Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa<\/em>\u00a0aikaisemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna luomaan uutta valoa varhaisromantiikaan. Kirja k\u00e4y laajasti l\u00e4pi Turun varhaisromantiikan aikaa ottaen huomioon sen syntyedellytykset ja yhteyden aikakauden muihin tapahtumiin 1800-luvun Turussa. Tutkimus sukeltaa syv\u00e4lle Turun Keisarillisen yliopiston ylioppilaiden aatemaailmaan ja sen ajan yliopistokulttuuriin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Tutkimuksessa keski\u00f6ss\u00e4 yhteistoiminnan historia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen kohteena oleva aikakausi, varhaisromantiikka, on j\u00e4\u00e4nyt vuosisadan lopussa kukoistaneen suomalaisen kansallisromantiikan ja taiteen kultakauden varjoon. Romantiikan alkuvaiheet Suomessa eiv\u00e4t ved\u00e4 vertoja muiden maiden aatteellisiin murroksiin 1800-luvulle tultaessa, mutta teoksen avulla lukija p\u00e4\u00e4see tutustumaan Suomessa v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neeseen aikakauteen. Kirjoittaja itsekin my\u00f6nt\u00e4\u00e4 varhaisromantiikan olleen vaatimatonta 1810\u20131820-luvuilla, mutta h\u00e4n luo t\u00e4st\u00e4 vaatimattomasta verkostoitumisesta, aatteiden ja ajatusten jakamisesta sek\u00e4 Keisarillisen Turun yliopiston toiminnasta, koherentin katsauksen asiasta kiinnostuneille ja aiheeseen vasta tutustuvalle. Teos l\u00e4hestyy tutkittavaa aihetta temaattisesti keskittym\u00e4ll\u00e4 turkulaisten ylioppilaiden kirjallisiin pyrint\u00f6ihin, akateemisen el\u00e4m\u00e4n verkostoihin ja yliopistoaktivismiin. Mielenkiintoista on se, ett\u00e4 tutkimuksessa p\u00e4\u00e4see k\u00e4sittelyyn varhaisromantiikan ajan kirjallisuuden ja kirjallisen kulttuurin lis\u00e4ksi muun muassa akateemisessa maailmassa esiintyneet sis\u00e4iset j\u00e4nnitteet, lehtien perustamiset, yliopistomaailma 1800-luvulla ja ylioppilaiden verkostoitumisen kautta saadut vaikutteet ulkomailta. Teoksessa esitys on rakennettu laadullisen historiatutkimuksen varaan, jonka tarkoituksena on tuoda esille se, mit\u00e4 romantiikasta kiinnostuneiden ylioppilaiden ja opettajien yhteiset tavoitteet ja hankkeet olivat kyseisen\u00e4 aikakautena.<\/p>\n\n\n\n

Turun romantikkojen kansainv\u00e4lisyys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mielenkiintoisiin asioihin Sarjalan kirjassa kuuluu esimerkiksi h\u00e4nen kuvailemansa akateeminen yhteisty\u00f6 ja yhteydenpito Turun romantikkojen ja ulkomaisten akateemisten piirien, erityisesti ruotsalaisen Uppsalan yliopistov\u00e4en kanssa. Vaikka Suomi oli jo joitakin vuosia kuulunut Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaan, Turun akateemiset suhteet Ruotsiin olivat edelleen vahvat 1810-luvulla. Kirja kertoo, kuinka monet Turun romantikoista l\u00e4htiv\u00e4t opiskelemaan Uppsalan yliopistoon ja omaksuivat siell\u00e4 eri filosofien uusia ajatuksia, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4 olleet tunnettuja Suomessa. Ranskan vallankumous oli vuonna 1789 antanut syk\u00e4yksen uudenlaiselle ilmapiirille Euroopassa, erityisesti akateemisessa maailmassa. Sarjala luokin lukijalleen erinomaisen kuvan ajasta Ranskan vallankumouksen j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4, jolloin uudet ajattelutavat levisiv\u00e4t entist\u00e4 nopeammin ja laajemmin, ja ajan ihmisist\u00e4 varsinkin opiskelijat olivat avoimia niille. Ideoiden levi\u00e4misen nopeudesta todistaa Turussa tapaus, jossa Immanuel Kantin ajatussuuntaa eli kantilaisuutta edustanut professori Anders Johan Lagus hylk\u00e4si Carl Gustaf Ottelinin v\u00e4it\u00f6skirjan, koska t\u00e4m\u00e4 kuului schellingl\u00e4isiin eli Friedrich Schellingin ajattelua korostaneeseen koulukuntaan. Vanhempi sukupolvi kannatti verrattain uutta kantilaisuutta, mutta seuraava sukupolvi oli jo ehtinyt omaksua uuden schellingl\u00e4isen filosofian. Kirja kertoo my\u00f6s luterilaisen uskonnon suhteesta uusiin filosofioihin: esimerkiksi kantilaisuutta pidettiin pitk\u00e4lti yhteensopivana luterilaisuuden kanssa, mutta schellingl\u00e4isyys her\u00e4tti suurempaa vastustusta ja jopa syyt\u00f6ksi\u00e4 jumalattomuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Vanhan ja uuden kohtaamista 1800-luvun yliopistomaailmassa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sarjalan tutkimuksesta yliopisto-opiskelijalle nousee esille mielenkiintoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 aiheena ylioppilaiden ja vanhemman akateemisen henkil\u00f6st\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 ollut aatteiden eroavaisuus ja suoranaiset kiistat eri aatteiden v\u00e4lill\u00e4. Romantiikan aatteet toimivat vahvana vaikuttajana ylioppilaille, mutta opettajakunta ei osoittanut ymm\u00e4rryst\u00e4 n\u00e4ille opiskelijoiden uusille ajatuksille ja innovaatioille. Kuilu yliopiston henkil\u00f6kunnan ja ylioppilaiden v\u00e4lille muodostui, ja osittain t\u00e4st\u00e4 motivoituneina ylioppilaat j\u00e4rjest\u00e4ytyiv\u00e4t aikaisempaa enemm\u00e4n aatteellisesti heit\u00e4 vastustanutta opettajakuntaa vastaan. Syy uusien aatteiden vastustamiselle oli niiden politisoituminen, sill\u00e4 romantiikkaan liittyvien aatteiden n\u00e4htiin haastavan vallalla olleita valistusajan periaatteita. Vastoink\u00e4ymisist\u00e4 huolimatta pieni ylioppilaista koostunut verkosto Turun Keisarillisessa yliopistossa sai juurrettua varhaisromantiikkaa Suomeen. T\u00e4m\u00e4 vaatimaton alku mahdollisti romantiikan kukoistuskauden vuosisadan lopulla. Turun Keisarillisessa yliopistossa uudet ylioppilaat toivat akateemisiin piireihin uusia aatesuuntauksia ja ajatuksia, jotka synnyttiv\u00e4t keskustelua tulokkaiden ja kokeneiden akateemikkojen v\u00e4lill\u00e4. Varhaisromantiikan aikaan t\u00e4m\u00e4 uuden ja vanhan kohtaaminen aiheutti j\u00e4nnitteit\u00e4 niin yliopiston sis\u00e4ll\u00e4 kuin sen ulkopuolellakin nostaen ylioppilaat uusien aatteiden ja ajatusten edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6iksi.<\/p>\n\n\n\n

Tiivis tietopaketti<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sellaiselle lukijalle, joka ei ole perehtynyt kovin paljoa varhaisen autonomian ajan Suomen historiaan tai filosofian historiaan 1700- ja 1800-luvuilla, saattaa Turun romantiikka <\/em>olla ajoittain vaikealukuinen. Sarjala tarkastelee Turun romantiikkaa useiden aikakauteen liittyneiden henkil\u00f6iden kautta, mink\u00e4 takia kirjassa ilmenee valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 nimi\u00e4. Niit\u00e4 kaikkia on l\u00e4hes mahdotonta muistaa ja v\u00e4lill\u00e4 saattaa unohtaa, miss\u00e4 kontekstissa on nimen aiemmin lukenut. T\u00e4h\u00e4n ei vaikuta ainoastaan nimien paljous, vaan osaltaan my\u00f6s se, ett\u00e4 nimien vaihtuvuus kappaleesta toiseen on paikoin suurta. Kirjan aiheen huomioon ottaen t\u00e4m\u00e4 on kuitenkin t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 uutta aihealuetta k\u00e4sitelless\u00e4 tulee suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 uusia nimi\u00e4. Sarjala my\u00f6s kertoo halunneensa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 turvautumasta etenkin englanninkielisess\u00e4 maailmassa tyypillisesti esiintyviin matemaattisiin malleihin ja erilaisiin graafisiin esityksiin, joita yleens\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n perinteisess\u00e4 verkostoanalyysiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 yksityiskohta tekee ajoittain kirjan lukemisesta paljon ty\u00f6l\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4. Alle 300-sivuiseksi kirjaksi Turun romantiikka <\/em>on hyvin tiivis tietopaketti, sill\u00e4 joka kappaleessa on suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 tietoa asioista, joista monilla ei ole todenn\u00e4k\u00f6isesti aikaisempaa tiet\u00e4myst\u00e4. Kirjassa on kuitenkin selv\u00e4 rakenne ja se etenee loogisesti aiheesta toiseen. <\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuutena Turun romantiikka<\/em> on arvokas teos, joka kertoo laajemmin suomalaisille hyvinkin tuntemattomasta aiheesta. Romantiikka miellet\u00e4\u00e4n suomalaisessa historiankirjoituksessa yleens\u00e4 vasta 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskon ja nationalismin nousun ajan ideologiaksi, mutta t\u00e4m\u00e4 kirja kertoo romantiikan varhaisemmasta historiasta Suomessa. Kirja sopii ideaalitilanteessa sellaiselle, jolla on jo aiempaa tietoa filosofian ja autonomian ajan alun historiasta, mutta ilmankin kyll\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4. Luvut ja aihealueet on rajattu hyvin selke\u00e4sti ja ne muodostavat varsin yhten\u00e4isen kokonaisuuden, jota on helppo lukea varsinkin, jos uusien nimien valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei h\u00e4iritse. Teos ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sovellu rennoksi sunnuntailukemiseksi, sill\u00e4 tutkimuksen kautta muodostunut suuri tietopaketti saattaa vaatia hieman sulattelua ja sis\u00e4ist\u00e4mist\u00e4. Kirjasta voi my\u00f6s nauttia pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Turun historiastakin kiinnostunut, sill\u00e4 tutkimuksessa kiintopisteen\u00e4 on juurikin Turku ja siell\u00e4 toiminut Keisarillinen Turun yliopisto. Teos soveltuu siis monenlaisille ja monista eri asioista kiinnostuneille lukijoille.<\/p>\n\n\n\n

Teoksen tiedot:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sarjala, Jukka:\u00a0Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2020. ISBN 978-951-858-196-6.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Voit katsoa Kulttuurihistorian virtuaalisilla kirjamessuilla tehdyn tallenteen, jossa Jukka Sarjalaa haastattelee Turun romantiikka<\/em> -teokseen liittyen Marja Jalava oppiaineen YouTube -kanavalta<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirja-arvostelu, kirjoittajat: Historian kirjoittaminen -kurssin opiskelijat Matias Laine ja Elina Parkkila Jukka Sarjala julkaisi teoksensa\u00a0Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa\u00a0aikaisemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna luomaan uutta valoa varhaisromantiikaan. Kirja k\u00e4y laajasti l\u00e4pi Turun varhaisromantiikan aikaa ottaen huomioon sen syntyedellytykset ja yhteyden aikakauden muihin tapahtumiin 1800-luvun Turussa. Tutkimus sukeltaa syv\u00e4lle Turun Keisarillisen yliopiston ylioppilaiden aatemaailmaan ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[61,151],"class_list":["post-3009","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-jukka-sarjala","tag-turun-romantiikka","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3009","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3009"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3009\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3009"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3009"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3009"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}