{"id":3017,"date":"2021-01-07T20:30:19","date_gmt":"2021-01-07T18:30:19","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=3017"},"modified":"2021-01-07T20:30:19","modified_gmt":"2021-01-07T18:30:19","slug":"trump-keskiaikainen-marttyyri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2021\/01\/07\/trump-keskiaikainen-marttyyri\/","title":{"rendered":"Trump: keskiaikainen marttyyri?"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittajat: Reima V\u00e4lim\u00e4ki, Marjo Kaartinen ja Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa Yhdysvaltain v\u00e4istyv\u00e4 presidentti Donald J. Trump kannattajineen on aiheuttanut maailmalle j\u00e4lleen uuden j\u00e4rkytyksen, kun Trumpia tukeva v\u00e4kijoukko rynni kongressiin ja keskeytti Joe Bidenin valinnan vahvistamisen. Tulevina p\u00e4ivin\u00e4 ja viikkoina k\u00e4yd\u00e4\u00e4n paljon keskustelua Trumpin ja h\u00e4nen hallintonsa roolista tapahtumissa. Jo nyt on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Trump pikemminkin lietsoi kuin hillitsi v\u00e4kijoukkoa. Itsepintainen h\u00e4vi\u00f6n kielt\u00e4minen perustuu yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 vaaleihin liittyviin salaliittoteorioihin, toisaalta Trumpin fanaattisimpien kannattajien vakaumukseen, jonka mukaan Trump on Jumalan valittu johtamaan Amerikkaa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 kuvaa Trump itse ei ole pyrkinyt kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaan p\u00e4invastoin. Tarkastelemme t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4 tapaa, jolla Trump-myytti\u00e4 rakennetaan yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 uhrina ja toisaalta sankarina. T\u00e4ss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n keskiajan historiaa.<\/p>\n\n\n\n

Keskell\u00e4 joulun ja uudenvuoden juhlintaa, j\u00e4lleen pahenevaa koronavirusepidemiaa ja jatkuvia yrityksi\u00e4 horjuttaa presidentinvaalien tulosta Trump antoi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n julistuksen: h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si 29.12.2020 vietett\u00e4v\u00e4ksi Canterburyn arkkipiispan Thomas Becketin marttyyrikuoleman 850. <\/a>v<\/a>uosip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/a> Becketin muistop\u00e4iv\u00e4n julistus tulee ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi, kun perehtyy Trumpin t\u00e4rkeiden kannattajaryhmien eli kristillisen oikeiston ja alt-right ryhmien suhteeseen keskiajan perint\u00f6\u00f6n.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Julistuksen ytimess\u00e4 on ajatus, ett\u00e4 Becket marttyyrikuolemallaan puolusti uskonnonvapautta valtion sortoa vastaan. Trumpin julistus nostaa kuningas Henrik II:ta (1133\u20131189) uhmanneen arkkipiispan malliksi siit\u00e4, ettei uskovaisten amerikkalaisten pid\u00e4 alistua yhdenk\u00e4\u00e4n virkamiehen, kuvern\u00f6\u00f6rin, byrokraatin, tuomarin tai lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin, jotka pakottavat uskovat rikkomaan vakaumustaan vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Julistuksessa laitetaan mutkat suoriksi. Ensinn\u00e4 Thomas Becketille kuten kenelle tahansa keskiajan piispalle ajatus uskonnonvapaudesta olisi ollut mahdoton. Toiseksi Becket itse valitsi kirkon ja sen vallan \u2013 ei siis uskon \u2013 puolustamisen teht\u00e4v\u00e4kseen vasta, kun kuningas oli nimitytt\u00e4nyt h\u00e4net Canterburyn arkkipiispaksi. <\/p>\n\n\n\n

Thomas Becket \u2013 kirkon kurittajasta sen vapauksien marttyyriksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Thomas Becket syntyi Lontoossa varakkaaseen normanniperheeseen todenn\u00e4k\u00f6isesti vuonna 1120. H\u00e4n sai kohtuullisen koulutuksen, oli nuorena maineeltaan villi ja vauhdikas, mutta osasi solmia merkitt\u00e4vi\u00e4 suhteita. H\u00e4n sai suojelijakseen normanniparonin Richer de l\u2019Aiglen, jonka isois\u00e4 oli kaatunut Hastingsin taistelussa ja jonka is\u00e4 oli saanut Hastingsin lordin arvonimen. Richer\u2019n suojissa Becket oppi hovitavoille. <\/p>\n\n\n\n

Becketin is\u00e4n menetetty\u00e4 omaisuutensa mahdollisesti tulipalossa pojan oli kuitenkin ryhdytt\u00e4v\u00e4 el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kirjurint\u00f6ill\u00e4. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi Canterburyn arkkipiispan Theobaldin talouteen. Becket menestyi hyvin ja h\u00e4nelle satoi vauraita pastoraatteja. Ilmeisesti Theobald edisti Becketin uraa my\u00f6s hovissa, ja nuoren Henrik II:n kruunajaisten j\u00e4lkeen 1154 Becketist\u00e4 tuli kansleri. Kirkko toivoi saavansa h\u00e4nest\u00e4 vahvaa tukea kirkonvastaiseksi pel\u00e4tty\u00e4 kuningasta vastaan, mutta toisin k\u00e4vi. Becket osoittautuikin ankaraksi kirkonniist\u00e4j\u00e4ksi. H\u00e4n oli erityisesti elementiss\u00e4\u00e4n kuninkaan seurassa sotatantereella Ranskassa ja johti itse 700 ritarin sotajoukkoa Toulousen valloittamiseksi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Thomas Becket ratsailla. Pyhiinvaellusmerkki, 1350-1450.
\u00a9 The Trustees of the British Museum, CC BY-NC-SA 4.0<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Becket oli kuninkaan suosiossa, ja arkkipiispa Theobaldin kuoltua Henrik sai tahtonsa l\u00e4vitse ja t\u00e4ysin ep\u00e4sopivana teht\u00e4v\u00e4\u00e4n pidetty Becket vihittiin Canterburyn arkkipiispaksi p\u00e4iv\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4net oli vihitty papiksi. Siin\u00e4 miss\u00e4 Thomas Becket oli kuninkaan kanslerina r\u00f6ykytt\u00e4nyt Englannin vaurasta kirkkoa ja sen prelaatteja, Canterburyn arkkipiispana h\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi t\u00e4ydellisesti takkinsa ja aiheutti nyt puolestaan h\u00e4nt\u00e4 tukeneelle kuninkaalle suuren pettymyksen. Kuninkaan ja arkkipiispan kiistan ydinkysymys oli Englannin ikiaikaisena pidetyn tapaoikeuden yll\u00e4pit\u00e4minen. Arkkipiispana entinen kansleri k\u00e4\u00e4ntyi vastustamaan kruunun ja maallisen oikeuden valtaoikeuksia kirkkoon. Erityisesti ongelma kilpistyi tapaan tuomita rikokseen syyllistynyt pappi kirkollisen oikeuden j\u00e4lkeen viel\u00e4 maallisessa oikeudessa \u2013 ja tietysti verotusoikeuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Vuosia kest\u00e4nyt riita, jossa Becket suututti j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isyydell\u00e4\u00e4n niin piispat kuin paavinkin ja jota koettivat sovitella niin paavi kuin kuningas itse, p\u00e4\u00e4ttyi, kun nelj\u00e4 hovimiest\u00e4 surmasi Becketin Canterburyn tuomiokirkossa 29.12.1170. Surmaty\u00f6st\u00e4 annettu kuva korostaa kuninkaan roolia murhassa, mutta on mahdollista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tulkinnan tarkoitus oli ennen muuta vahvistaa Becketin marttyyriutta kirkon puolustajana maallista valtaa vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Becketin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n antama esikuva, jossa h\u00e4n turvautui nimenomaan paaviuteen silloin, kun kuningas tiukimmin ahdisteli Englannin kirkkoa, oli mannaa istuvalle paavi Aleksanteri III:lle. H\u00e4n kanonisoi Thomas Becketin vuonna 1173 pyhimykseksi. Englannin kirkko nautti propagandavoitosta, kun Henrik II n\u00f6yrtyi ja teki 1174 julkisen katumusmatkan Canterburyyn Becketin haudalle, josta tuli yksi keskiajan Euroopan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 pyhiinvaelluskohteista. Henrik II:n katumuksen kohteena olivat h\u00e4nen ajamansa uudistuspyrkimykset Englannin kirkossa. Becketist\u00e4 kehkeytyi nopeassa tahdissa kuolemansa j\u00e4lkeen kelpo ty\u00f6kalu kirkon auktoriteetin vahvistamiseen kautta Euroopan eik\u00e4 siis pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Englannissa. Becketin kultti n\u00e4ytt\u00e4ytyi aina uudelleen ajankohtaisena ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoisena propaganda-aseena siell\u00e4, miss\u00e4 paavius tai katolinen kirkko koki oikeutensa uhatuiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Thomas Becketin murha kuvattuna noin 10-20 vuotta tapahtumien j\u00e4lkeen valmistetussa reliikkiastiassa. Becket casket, Limoges, n. 1180-1190, \u00a9 Victoria and Albert Museum, London.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Becket oli heikent\u00e4nyt toimillaan Englannin kirkon riippuvaisuutta maallisesta vallasta ja vastaavasti vahvistanut aiemmin suhteellisen heikkoa paavinvaltaa Englannissa. Becketist\u00e4 muodostui kruunulle todellinen ongelma kuitenkin vasta 1530-luvulla, jolloin kuningas Henrik VIII irrotti Englannin kirkon Rooman paavin alaisuudesta. Paavinvallan symbolina Becketist\u00e4 tuli ep\u00e4mieluisa ja jopa vaarallinen pyhimys. Becketin damnatio memoriae <\/em>alkoi syyskuussa 1538, kun kultin ytimess\u00e4 ollut alttari ja muut h\u00e4neen viittaavat muistot tuhottiin kuninkaallisella mahtik\u00e4skyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikka Thomas Becket puolusti arkkipiispaksi tultuaan kirkon vapauksia ja oikeuksia, h\u00e4nen toimintansa taustalla ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaisia pyrkimyksi\u00e4 tunnustuksen- ja ajatuksenvapauteen. Becket puolusti kirkon ja kirkonmiesten oikeutta omiin tuomioistuimiin ja kirkon verotuksellisia erivapauksia eli perimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n kirkollista valtahierarkiaa. <\/p>\n\n\n\n

Keskiaika ja USA:n politiikka<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vaikka Yhdysvalloilla ei ole omaa keskiaikaista menneisyytt\u00e4, my\u00f6s amerikkalaiset ovat katsoneet olevansa oikeutettuja eurooppalaisen keskiajan perint\u00f6\u00f6n. Siin\u00e4 miss\u00e4 Euroopassa, my\u00f6s eri ryhm\u00e4t USA:ssa ovat k\u00e4ytt\u00e4neet ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t keskiaikaa identiteettins\u00e4 rakentamiseen. Yhdysvaltalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuuluu ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vahva historiantaju ja jatkuva historian k\u00e4ytt\u00f6 politiikassa. Historioitsijat ovat medioissa jatkuvasti esill\u00e4 olevia ja arvostettuja asiantuntijoita. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi poikkeuksellisen selke\u00e4sti Capitol-kukkulan tammikuun kuudennen p\u00e4iv\u00e4n dramaattisten tapahtumien analyyseiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 historian k\u00e4ytt\u00f6 rajoittuu yleens\u00e4 kuitenkin yhdysvaltalaiseen poliittiseen historiaan, jonka merkityksellisyys alkaa vasta perustajaisist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Viittaukset keskiaikaan antavat valkoisille kristityille amerikkalaisille mahdollisuuden rakentaa Yhdysvaltain valtiollista historiaa pidempi jatkumo arvoilleen. Kun keskiaika ei ole perustajaisien tai sis\u00e4llissodan tapaan osa jaettua historiatietoisuutta, voi se suurelle osalle amerikkalaisista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 triviaalilta. Medievalismia, keskiajan uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, hy\u00f6dynt\u00e4ville ryhmille viittaukset ovat kuitenkin selvi\u00e4. Onkin oireellista, ett\u00e4 2000-luvun uudelle oikeistolle keskiaika n\u00e4ytt\u00e4ytyy kristinuskon ja maskuliinisen, uhrautuvan soturi-ihanteen kulta-aikana. Trumpin julistuksen maalaama kuva Becketist\u00e4 nivoo yhteen sek\u00e4 kristillisen oikeiston ett\u00e4 radikaalimpien alt-right -ryhmien maailmankuvan osia. Trumpin Becket on sek\u00e4 sankari ett\u00e4 uhri. H\u00e4n on esikuva niille, jotka uskovat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Yhdysvalloissa vainottuina ovat kristityt ja valkoiset \u2013 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 juuri he itse ja Donald Trump. <\/p>\n\n\n\n

Syd\u00e4nkeskiaikaisen Canterburyn arkkipiispan valjastaminen amerikkalaisen uskonnonvapauden esikuvaksi rakentaa yhteytt\u00e4 l\u00e4nsi- ja pohjoiseurooppalaiseen, kristilliseen ja valkoiseen kulttuuriperint\u00f6\u00f6n. Trumpin julistus piirt\u00e4\u00e4 kaaren Thomas Becketist\u00e4 George Washingtonin kautta t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n yhdysvaltalaisiin konservatiivikristittyihin ja Trumpiin itseens\u00e4. N\u00e4in hivell\u00e4\u00e4n Trumpin keskeisten kannattajien itseymm\u00e4rryst\u00e4 aitoina kunnon amerikkalaisina. Implisiittisesti samalla v\u00e4heksyt\u00e4\u00e4n muiden ryhmien oikeutta amerikkalaiseen identiteettiin.<\/p>\n\n\n\n

Poliittiselle medievalismille tyypilliseen tapaan ristiriitainen ja monitulkintainen menneisyys pelkistet\u00e4\u00e4n tai jopa v\u00e4\u00e4ristet\u00e4\u00e4n palvelemaan yht\u00e4 kertojalleen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarinaa ja kannustamaan kansalaistottelemattomuuteen. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tarina on, ett\u00e4 esimerkiksi aborttia vastustavat tai koronarajoituksia uhmaten jumalanpalveluksia j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t amerikkalaiset ovat osa vuosisataista kristittyjen marttyyrien jatkumoa. <\/p>\n\n\n\n

Miksi Becket ja miksi juuri nyt?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaikista viime viikkojen tapahtumista ja Trumpin tempauksista Becketin muistop\u00e4iv\u00e4n julistus lienee v\u00e4h\u00e4isimpi\u00e4. Kovin moni instituutio tuskin edes halutessaan olisi p\u00e4iv\u00e4n varoitusajalla ehtinyt j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 julistuksessa toivottua Becketin muistamista. Poikkeuksena t\u00e4st\u00e4 on periaattessa sitoutumaton, mutta konservatiivisiin kristillisiin kallellaan oleva voittoa tavoittelematon lakifirma Becket Fund, joka muisti p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ainakin Twitter-tilill\u00e4\u00e4n, ja jonka arvelemme olleen lobbyna julistuksen taustalla.<\/p>\n\n\n\n

Julistus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin her\u00e4tt\u00e4neen vastakaikua l\u00e4hinn\u00e4 muutamissa kristillisiss\u00e4  ja konservatiivisissa medioissa, jotka ovat lukeneet sit\u00e4 kuten me t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa: julistamalla Becketin muistop\u00e4iv\u00e4n Trump asettuu puolustamaan uskovaisten oikeutta vakaumukseensa jopa lakia ja viranomaisia uhmaten. Trumpin julistuksen merkitys onkin ennen kaikkea oireena siit\u00e4, ett\u00e4 Trump katkeran h\u00e4vi\u00f6ns\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy miellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiihkeimpi\u00e4 kannattajiaan ja asettautuu uskonmarttyyriksi. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittajat: Reima V\u00e4lim\u00e4ki, Marjo Kaartinen ja Marika R\u00e4s\u00e4nen T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa Yhdysvaltain v\u00e4istyv\u00e4 presidentti Donald J. Trump kannattajineen on aiheuttanut maailmalle j\u00e4lleen uuden j\u00e4rkytyksen, kun Trumpia tukeva v\u00e4kijoukko rynni kongressiin ja keskeytti Joe Bidenin valinnan vahvistamisen. Tulevina p\u00e4ivin\u00e4 ja viikkoina k\u00e4yd\u00e4\u00e4n paljon keskustelua Trumpin ja h\u00e4nen hallintonsa roolista tapahtumissa. Jo nyt on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Trump pikemminkin […]<\/p>\n","protected":false},"author":39914,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-3017","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3017","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39914"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3017"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3017\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3017"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3017"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3017"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}