{"id":3025,"date":"2021-01-15T09:19:50","date_gmt":"2021-01-15T07:19:50","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=3025"},"modified":"2021-01-15T09:19:50","modified_gmt":"2021-01-15T07:19:50","slug":"trendikorttelin-synkka-historia-kakola-osana-suomen-vankeinhoidon-murrosta-1800-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2021\/01\/15\/trendikorttelin-synkka-historia-kakola-osana-suomen-vankeinhoidon-murrosta-1800-luvulla\/","title":{"rendered":"TRENDIKORTTELIN SYNKK\u00c4 HISTORIA \u2013 KAKOLA OSANA SUOMEN VANKEINHOIDON MURROSTA 1800-LUVULLA"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a>
Kuva: Jarkko Varjoranta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kirjoittajat: Joona Ilkanheimo & Jarkko Varjoranta<\/strong> (teksti on kirjoitettu syksyn Historian kirjoittaminen -kurssin yhteydess\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

Turun Kakolanm\u00e4en historialliset vankilarakennukset ovat viime vuosina saaneet uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4, kun vankilan tilat on remontoitu uuteen uskoon asunnoiksi, hotelliksi ja palvelukeskittym\u00e4ksi. Trendikk\u00e4\u00e4n alueen monipolvinen menneisyys Kakolan vankilana on vivahteikas \u2013 jopa synkk\u00e4 \u2013 ja se tarjoaa antoisan n\u00e4k\u00f6kulman sek\u00e4 Turun historiaan ett\u00e4 laajempaan vankeinhoitoj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitykseen Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvulta alkaen eri vaiheissa rakennettu Kakola oli keskeinen osa rangaistusj\u00e4rjestelm\u00e4n muutosta ja yhteiskunnan modernisoitumista 1800-luvun Suomen suuriruhtinaskunnassa. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa tarkastelemme tiivistetysti Kakolan varhaista 1900-lukua edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 historiaa niin Kakolan muutost\u00f6iden kuin yhteiskunnallisten murrosten kautta. <\/p>\n\n\n\n

Varhaiset vaiheet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kakolan tarina alkaa vuodesta 1845, kun Kakolanm\u00e4elle alettiin rakentaa ty\u00f6- ja ojennuslaitosta. Ty\u00f6- ja ojennuslaitokset olivat rangaistusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tarkoitettu l\u00e4hinn\u00e4 k\u00f6yhi\u00e4, ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 ja irtolaisia varten, eik\u00e4 niihin joutumiseen vaadittu rikostuomiota. Kakola toimi siis alun alkaen aikakaudelle tyypillisen\u00e4 k\u00f6yh\u00e4in- ja vankeinhoidon laitoksena.<\/p>\n\n\n\n

Keskeiselle ja n\u00e4kyv\u00e4lle paikalle rakennetun laitoksen paikkavalintaan vaikuttivat Aurajoen ja kaupungin l\u00e4heisyys sek\u00e4 Kakolanm\u00e4est\u00e4 rakennusmateriaaliksi hy\u00f6dynnetty graniitti, joka sai lempinimen kakoliitti<\/em>. Turun linnan vangeilla teetetyt rakennusty\u00f6t kestiv\u00e4t useita vuosia, mik\u00e4 johtui osittain ylellist\u00e4 mutta vaikeasti ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4st\u00e4 kivimateriaalista. Turun ty\u00f6- ja ojennuslaitos valmistui lopulta vuonna 1853, mutta sen toiminta-aika j\u00e4i hyvin lyhyeksi, kun Krimin sodan puhjettua rakennus t\u00e4yttyi Turkuun sijoitetuista sotilaista vuoteen 1855 menness\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
N\u00e4kym\u00e4 Aurajoen suunnalta Kakolanm\u00e4elle vuonna 1870.<\/em> Kivinen Kakolan p\u00e4\u00e4rakennus oli 1800-luvun Turun kaupunkikuvassa vaikuttava ja kauas merelle asti n\u00e4kyv\u00e4 massiivinen laitos, jonka arkkitehtuurissa on piirteit\u00e4 renessanssin palatsiarkkitehtuurista. <\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kakola vankilaksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kakola muuttui virallisesti rangaistusvankilaksi muutost\u00f6iden my\u00f6t\u00e4 vuonna 1862 osana laajaa vankilareformia Suomessa. 1700- ja 1800-luvuilla vankeinhoidon ja rangaistusj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistaminen oli yleiseurooppalainen ilmi\u00f6, osa teollistuvien yhteiskuntien murrosta ja julkisten laitosten kehityst\u00e4. Suomessa ulkomaiset vaikutteet vankeinhoidon uudistamisessa olivat vahvoja, ja ne n\u00e4kyiv\u00e4t suoraan Kakolassa. <\/p>\n\n\n\n

Suomessa vankilakehitys k\u00e4ynnistyi toden teolla vasta 1860-luvulla, kun v\u00e4hitt\u00e4inen talouden liberalisointi ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistukset ulottuivat vankeinhoitoon ja rikoslakeihin. Merkitt\u00e4vin muutos rangaistusj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamisen kannalta tapahtui vuonna 1870, kun vapausrangaistus astui voimaan korvaten aiemmin vallalla olleen ruumiillisen rangaistusmuodon. <\/p>\n\n\n\n

Vapausrangaistuksen yleistyminen johti Kakolassa vankien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvamiseen ja vankilan laajennustarpeisiin. Rangaistusvankilan arjessa oli painottunut vankien yhteistoiminta, johon haluttiin samalla muutosta kurittomiksi ja liian vapaiksi koettujen olojen johdosta. Kuri kovenikin Kakolassa, kun yhteisvankilaperiaatetta noudattanut rangaistuslaitos laajeni erist\u00e4v\u00e4ksi sellivankilaksi uusien tiiliverhottujen p\u00e4iv\u00e4- ja y\u00f6sellisiipien valmistuttua vuonna 1879 p\u00e4\u00e4rakennuksen yhteyteen. <\/p>\n\n\n\n

Ulkomaiset tuulahdukset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Uusien sellisiipien my\u00f6t\u00e4 ulkomaiset vankilak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t rantautuivat pysyv\u00e4sti Kakolaan. Selliosastot noudattivat kahta kansainv\u00e4lisesti yleisint\u00e4 vankilatyyppi\u00e4: p\u00e4iv\u00e4selliosasto oli philadelphialaisen sellij\u00e4rjestelm\u00e4n mukainen, kun taas y\u00f6selliosasto totteli auburnilaista sellij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Amerikkalaistyyppisiss\u00e4 philadelphialaisissa p\u00e4iv\u00e4selleiss\u00e4 korostui vankien yksinerottelu, mutta auburnilaisissa y\u00f6selleiss\u00e4 ideana oli, ett\u00e4 vanki puurtaisi p\u00e4iv\u00e4t pitk\u00e4t t\u00f6it\u00e4 yhdess\u00e4 muiden vankien kanssa ja nukkuisi y\u00f6ns\u00e4 selliss\u00e4\u00e4n. Kahden eri sellityypin yhteisk\u00e4ytt\u00f6 oli ep\u00e4tavallista, mutta vankila-arkkitehtuurin muutos mahdollisti aiempaa tehokkaamman ja halvemman keinon valvoa kasvavaa vankijoukkoa. <\/p>\n\n\n\n

Keskeist\u00e4 laajentuneessa Kakolassa oli vankien erist\u00e4minen ja erottelu toisistaan, mink\u00e4 avulla pyrittiin ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n turmion ja rikollisuuden levi\u00e4mist\u00e4. Samalla vankilareformin taustalla h\u00e4ilyiv\u00e4t sek\u00e4 humaanit ja valistusideologian mukaiset aatteet ett\u00e4 ajatus parannusideologiasta, jossa fyysisen ymp\u00e4rist\u00f6n n\u00e4htiin vaikuttavan rikollisuuden ilmenemiseen. Kova kuri, ty\u00f6nteon korostaminen ja opetus olivat vallalla. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Sis\u00e4kuva Turun keskusvankilasta 1880-luvulla. Kakolan philadelphialaisen sellij\u00e4rjestelm\u00e4n mukainen p\u00e4iv\u00e4selliosasto noudatteli avoimine keskushalleineen ajan vankeinhoidon ulkomaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Niin masentavasti t\u00e4m\u00e4 yksin\u00e4isyys ja vapauden puute vaikuttaa moneen, ett\u00e4 he purskahtavat itkuun, tahi vaipuvat syviin mietteisiin meid\u00e4t huomattuaan oven rei\u00e4st\u00e4, toiset taas hammasta purren n\u00e4yttiv\u00e4t petomaista r\u00f6yhkeytt\u00e4 ja uhmamielisyytt\u00e4. N\u00e4it\u00e4 havaintoja en voi ikin\u00e4 unhoittaa, eritt\u00e4inkin pysyy mieless\u00e4ni er\u00e4s 16-vuotias poika, joka kuusi vuotta saa istua sellaisessa paikassa viett\u00e4en nuoruutensa p\u00e4ivi\u00e4. Jos n\u00e4m\u00e4 koppivangit rikkovat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyytt\u00e4 ja j\u00e4rjestyst\u00e4 vastaan niin heid\u00e4t suljetaan linnan alakerroksessa olevaan aivan pime\u00e4\u00e4n kellariin vedelle ja leiv\u00e4lle; tahi saavat ruumiinrangaistustakin, jotta v\u00e4kisinkin siell\u00e4 t\u00e4ytyy totella Kakolan rautaista valtikkaa, jos ei aikanansa kunniassa pit\u00e4nyt is\u00e4nmaan lakia. (Rauman lehden toimittaja joulukuussa 1882, teoksessa <\/em>Kakola. Vankilan tarina 2014<\/em>)\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Oheinen aikalaiskuvaus osuu ajanjaksoon, jossa vankiloiden yhteistilat ja ty\u00f6salit ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti v\u00e4hentyneet vuoden 1866 rikoslain uudistusten mukaisten henkil\u00f6kohtaisten sellien yleistyess\u00e4. Vaikka toimittajan synk\u00e4hk\u00f6 kuvaus vankilan oloista ei n\u00e4in annakaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, Kakolan my\u00f6t\u00e4 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 alkanut kehitys johdatteli suomalaisen vankilaj\u00e4rjestelm\u00e4n muokkautumista enenemiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin l\u00e4ntisen esimerkin suuntaiseen humaanimpaan muotoon. Vankien v\u00e4listen j\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6iden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 tai sosiaalista syrj\u00e4ytymist\u00e4 pyrittiin kitkem\u00e4\u00e4n sek\u00e4 konkretian ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n keinoin, sill\u00e4 vankien edes kohtalaisena pidetyn hyvinvoinnin ymm\u00e4rrettiin edist\u00e4v\u00e4n vankilajakson j\u00e4lkeiseen arkeen sopeutumista.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 kuvattu ei luonnollisesti tarkoita, ett\u00e4 vankilat olisivat muuttuneet lempeiksi viiden t\u00e4hden hotelleiksi. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n standardeilla tarkasteltuna vankilat pysyiv\u00e4t hirvitt\u00e4v\u00e4n ankeina s\u00e4ilytyslokeroina viel\u00e4 pitk\u00e4lle 1900-luvun puolelle, mutta asenneilmapiirin muutosten my\u00f6t\u00e4 rangaistuksista tuli inhimillisempi\u00e4, vartijoiden olot paranivat ja vankien terveydest\u00e4 ja turvallisuudesta alettiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaisempaa parempaa huolta.<\/p>\n\n\n\n

Muutoksia Turusta k\u00e4sin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vankeinhoidon uudistuksia pohtimaan perustetun komitean johtaja Adolf Grotenfelt (1828\u20131892) oli avainasemassa Suomessa. Turussa syntynyt Grotenfelt oli matkustanut vuosien ajan vieraillen eurooppalaisissa vankiloissa, joista h\u00e4n toi vaikutteensa sek\u00e4 visionsa inhimillisest\u00e4 ja kasvattavasta vankilasta my\u00f6s Suomeen. Vuosi 1881 merkitsi kaiken kaikkiaan suurta askelta parempaan, sill\u00e4 tuolloin luotiin pohja l\u00e4\u00e4ninvankilaj\u00e4rjestelm\u00e4lle sek\u00e4 perustettiin Vankeinhoitolaitos, jonka ylijohtajana aloitti itse Grotenfelt. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kakolanm\u00e4ki ja Auran panimo 1880-luvulla. Kakolan rakennukset mukautuivat v\u00e4hitellen osaksi kasvavaa ja teollistuvaa Turkua.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kakola, jonne tuotiin pitk\u00e4aikaisvankeja kaikkialta Suomesta, astui osaksi kehityksen k\u00e4rke\u00e4: edelleen vuonna 1881 Kakolassa eli Turun kuritushuoneella aloitettiin oppisopimuksen kaltaiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n perustuva vartijakoulu. Yhten\u00e4 merkitt\u00e4vimmist\u00e4 muutoksista vartijoiden sek\u00e4 vankien hyvinvoinnin kannalta voi pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s Turusta k\u00e4sin alkanutta vartijoiden j\u00e4rjest\u00e4ytymist\u00e4. Vuonna 1890 perustettiin Turussa Suomen ensimm\u00e4inen vanginvartijoiden paikallisyhdistys, jonka t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli parantaa vartijoiden asemaa ja palkkausta. Suomen vanginvartijayhdistys rekister\u00f6itiin 1896 ja Vankeinhoitolehti<\/em> alkoi ilmesty\u00e4 1899. <\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuivat my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Vuoden 1889 rikoslaki m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 sairaille vangeille on tarjottava asiaankuuluvaa hoitoa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen katsottiin koskevan my\u00f6s mielelt\u00e4\u00e4n sairaiden vankien hoitoa. Vuosisadan lopussa 1898 kirjattu vankeinhoitokomitean mietint\u00f6 linjasi, ett\u00e4 kriminaalihouruja <\/em>varten tulisi olla omat erilliset tilat, jotta mielisairaat vangit eiv\u00e4t olisi niin suureksi vaaraksi ja h\u00e4iri\u00f6ksi muille vangeille, vartijoille tai itselleen. Kakolassa muutosten toteuttaminen ei tapahtunut hetkess\u00e4, vaan vankimielisairaala muureineen valmistui Kakolanm\u00e4elle vasta 1900-luvun ensimm\u00e4isen vuosikymmenen aikana. <\/p>\n\n\n\n

Rikoslakia uudistettiin j\u00e4lleen 1894. Kakolassa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi entist\u00e4 suurempana tilanpuutteena, sill\u00e4 aikaisemmin verrattaen harvinaisena tuomittu vankeusrangaistus yleistyi nyt dramaattisesti. Elinkautisten tuomioiden v\u00e4hentyess\u00e4 lyhytkestoisemmat tuomiot lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t sit\u00e4kin runsaammin. Suomen vankiloiden kapasiteetti ei tahtonut riitt\u00e4\u00e4 ja uudessa tilanteessa vankeja siirreltiin vankilasta toiseen akuutin tilanpuutteen takia. <\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuosisadan vaihteeseen tultaessa Kakolassa, Turussa ja laajemmin Suomessa oli siis tapahtunut merkitt\u00e4v\u00e4 vankeinhoidon kulttuuria koskettava murros. Vuonna 1890 Kakolanm\u00e4elle valmistunut ristinmuotoinen l\u00e4\u00e4ninvankila varmisti sen, ett\u00e4 Turun linnan esilinna voitiin tyhjent\u00e4\u00e4 vankilak\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja my\u00f6hemmin valjastaa museok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yleis\u00f6n uteliaille katseille. Yksitt\u00e4isen vangin oikeuksia ja turvallisuutta pyrittiin tarkastelemaan sek\u00e4 huomioimaan erityistarpeet esimerkiksi nuoren i\u00e4n tai mielisairauden vaatiman hoidon johdosta. <\/p>\n\n\n\n

1800-luvulla oltiin viel\u00e4 matkalla, mutta vauhti oli hyv\u00e4 ja suunta oli oikea. Vankien tai vartijoiden olosuhteet eiv\u00e4t olleet viel\u00e4 tyydytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tolalla vuosisadan lopullakaan, mutta ep\u00e4kohdat oli huomattu, tunnustettu ja niiden parissa toimittiin. Kakolanm\u00e4elle valmistuikin lopulta lukuisia eri aikakausia heijastavia rakennuksia, jotka kertovat kiinnostavaa tarinaa Suomen suuriruhtinaskunnan aikaisen vankeinhoidon evoluutiosta sek\u00e4 Kakolan merkityksest\u00e4 kehityksen aallonharjalla. <\/p>\n\n\n\n

***<\/p>\n\n\n\n

Kirjoituksessa on k\u00e4ytetty tietol\u00e4htein\u00e4 Rauno Lahtisen ja Anu Salmisen Kakola \u2013 Vankilan tarina <\/em>(2014) -kirjaa sek\u00e4 Tapio Onnelan Kakola 1853\u20131879<\/em>. Rangaistusj\u00e4rjestelm\u00e4n muutokset ja Turun rangaistusvankilan arkkitehtuuri <\/em>(1992) -tutkimusta. <\/p>\n\n\n\n

Arkistokuvat ja lehtikuvat:<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuva 2: Reinberg, J. J. (. (1870). I f\u00f6rgrunden \u00e5ngfartyget ” Kuznetjiha ”, tillverkad p\u00e5 Crichtons varv, i bakgrunden Kakolabacken i \u00c5bo. <\/em>\u00c5bo Akademin arkistokokoelmat \u2013 Bildsamlingarna.                                                                            <https:\/\/finna.fi\/Record\/spegeln-bildsamlingarna.bildsam_1959_379:1<\/a> >                                       [haettu 18.12.2020]<\/p>\n\n\n\n

Kuva 3: Aunes Fotografi Atelier, <\/em>kuvaaja 1880\u20131889. Sis\u00e4kuva Turun keskusvankilasta Kakolasta. <\/em>Museovirasto. Kuvaa rajattu alkuper\u00e4isest\u00e4. CC BY 4.0.<\/em>< https:\/\/finna.fi\/Record\/museovirasto.D5124ABB11EBD53D2BE4640D4B8F7997<\/a> >                           [haettu 18.12.2020]                                                                                                                             <\/p>\n\n\n\n

Kuva 4: Kamera-Aitta, r. & tuntematon kuvaaja, kuva 1880\u20131889. N\u00e4k\u00f6ala Kakolanm\u00e4est\u00e4 ja Auran Panimosta; Lintuperstektiivi. <\/em>Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittajat: Joona Ilkanheimo & Jarkko Varjoranta (teksti on kirjoitettu syksyn Historian kirjoittaminen -kurssin yhteydess\u00e4) Turun Kakolanm\u00e4en historialliset vankilarakennukset ovat viime vuosina saaneet uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4, kun vankilan tilat on remontoitu uuteen uskoon asunnoiksi, hotelliksi ja palvelukeskittym\u00e4ksi. Trendikk\u00e4\u00e4n alueen monipolvinen menneisyys Kakolan vankilana on vivahteikas \u2013 jopa synkk\u00e4 \u2013 ja se tarjoaa antoisan n\u00e4k\u00f6kulman sek\u00e4 Turun historiaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-3025","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3025","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3025"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3025\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3025"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3025"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3025"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}