{"id":304,"date":"2011-11-01T14:07:34","date_gmt":"2011-11-01T12:07:34","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=304"},"modified":"2011-11-01T14:07:34","modified_gmt":"2011-11-01T12:07:34","slug":"historiallinen-kirjamatka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2011\/11\/01\/historiallinen-kirjamatka\/","title":{"rendered":"Historiallinen kirjamatka"},"content":{"rendered":"

Martti Luther, Philipp Melanchton, Magnus Gabriel de la Gardie, Kustaa II Adolf, Louis Pasteur, Alexander Humboldt sek\u00e4 lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 muita historian merkkihenkil\u00f6it\u00e4 olivat k\u00e4sinkosketeltavasti l\u00e4sn\u00e4 Uppsalan yliopiston ja Turku Centre for Medieval and Early Modern Studiesin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtumassa \u201cManuscript Studies and Codicology: Theory and Practice\u201d 27.-28.10.2011. Kaksip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 tapaamisessa opiskeltiin k\u00e4sikirjoitusten ja kirjojen tutkimusta ja osallistuttiin tieteelliseen seminaariin, jonka aiheena olivat luonnollisestikin k\u00e4sikirjoitukset ja varhaiset kirjat.
\n\"\"
\nEnsimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meit\u00e4 tapahtumaan osallistuvia hellittiin Uppsalan yliopiston kirjaston Carolina Redivivan tiloissa. Saatoimme lumoutua kirjaston \u00a0ainutlaatuisesta k\u00e4sikirjoitusmateriaalista, jonka laajimpia kokoelmia ovat kirjaston perustajan Kustaa II Adolfin lahjoittamat ja Vadstenan luostarille aikanaan kuuluneet, jopa alkuper\u00e4isin sidoksin ja soljin s\u00e4ilyneet keskiaikaiset latinankieliset k\u00e4sikirjoitukset. Vadstenan aineistoon kuuluu niin sisarten el\u00e4m\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nytt\u00e4 liturgista aineistoa kuin per\u00e4ti 6000 kappaletta munkkiveljien kirjoittamia saarnoja, mik\u00e4 on eurooppalaisittain t\u00e4ysin ainutkertainen kokoelma, kun kyseess\u00e4 on yhden yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 tuotettu kokonaisuus.<\/p>\n

Toisaalta kuningatar Kristiinan suosikki ja Uppsalan yliopiston rector illustris<\/em> Magnus de la Gardie tuskin j\u00e4i lahjoitusluettolonsa kanssa Kustaa II Aadolfia huonommaksi. De la Gardien lahjoituksiin kuuluu muun muassa kuuluisa \u201cHopearaamattu\u201d <\/em>, purppuranpunaiselle pergamentille\"\" gootin kielell\u00e4 500-luvulla kirjoitetut \u00a0evankeliumit. Lehteilimme my\u00f6s lukuisia varhaisia painotuotteita, esimerkiksi 1500-luvun Raamattua, jota olivat k\u00e4ytt\u00e4neet aikanaan sek\u00e4 Martti Luther ett\u00e4 Philipp Melanchton. Molemmat olivat j\u00e4tt\u00e4neet uskonpuhdistuksen aikaa henkiv\u00e4t kommenttinsa j\u00e4lkipolvien luettavaksi teoksen ensimm\u00e4isille lehdille: Luther omalla keskiaikaisesta luostaritraditiosta kumpuavalla goottilaisella kursiivik\u00e4sialallaan ja Melanchton uuden ajan alun humanistitekstuuralla.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n pedagogisinta antia edustivat kirjaston henkil\u00f6kunnan, H\u00e5kan Hallbergin, Kia Hedellin ja Krister \u00d6stlundin, j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t ty\u00f6pajat, jossa saimme teht\u00e4v\u00e4ksemme ajoittaa ja paikantaa keskiaikaisia k\u00e4sikirjoituksia (mm. 900-luvun kopio Liviuksen Ab urbe condita -teoksesta sek\u00e4 1500-luvulta per\u00e4isin oleva suomenkielinen k\u00e4sikirjoitus, joka sis\u00e4lsi Johanneksen evankeliumin ja lukuisia rukouksia). Uudemmalta ajalta saimme k\u00e4siimme muun muassa 1600-luvulta per\u00e4isin olevan ja saksaksi kirjoitetun sopimuksen paholaisen kanssa. Aikansa yleist\u00e4 asiakirjarakennetta mukailevan sopimuksen \u00a0toinen osapuoli oli allekirjoittanut verell\u00e4\u00e4n, mutta paholaisen allekirjoitusta emme tunnistaneet ankarista yrityksist\u00e4 huolimatta.<\/p>\n

Ratkaisimme my\u00f6s kuningas Kaarle XI:n kruunajaisjuhlallisuuksiin s\u00e4velletyn kuoromusiikin puhtaaksikirjoitusajankohdan. Apuna oli paperi, jolle s\u00e4vellys oli kirjoitettu, ja paperista l\u00f6ytyv\u00e4 vesileima, jonka avulla ajankohta tarkentui aikav\u00e4lille helmikuu 1675 – helmikuu 1679. \"\"Er\u00e4\u00e4n k\u00e4yntikortin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolelta saimme selville, mit\u00e4 Louis Pasteur ajatteli oluesta, jota ilmeisesti tanskalainen panimo oli h\u00e4nen arvosteltavakseen l\u00e4hett\u00e4nyt: vaikka Pasteur ei pit\u00e4nytk\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n alan asiantuntijana, h\u00e4n moitti nestett\u00e4 liian happamaksi eik\u00e4 siin\u00e4 ollut mainittavaa bukeeta. Alexander Humboldt puolestaan oli l\u00e4hett\u00e4nyt hyv\u00e4lle veljelleen eli kollegalleen ohjeita siit\u00e4, ket\u00e4 virant\u00e4ytt\u00f6prosessissa olisi suotavaa \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Elimme yhden p\u00e4iv\u00e4n ajan historiotsijan unelmaa Carolina Rediviva -nimisess\u00e4 eldoradossa. Kirjaston l\u00e4mmin vastaanotto aamulla, kirjaston johtajan Ulf G\u00f6ransonin tervetulotoivotus ja \u201cCarolina Redivivan kuningattaren\u201d, kodikologian ja paleografian professori emeritan Monica Hedlundin \u00a0johdatus noin 800 keskiaikaisen kodeksin C-kokoelmaan avasivat ovet kirjamatkalle, joka huipentui p\u00e4iv\u00e4n viimeiseen, kokoavaan professori Bo Anderssonin esitelm\u00e4\u00e4n \u201cManuscripts and Early Imprints. A Historical Journey with Books 800-1700\u201d.\"\" Matka haki konkreettisuudessaan vertaistaan: kuuntelimme luentoa kirjastosalissa, jonka hyllyt oli t\u00e4ytetty 1600-1700-luvun kirjoilla, kuljimme vuosisadasta vuosisataan valtavan p\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4, jolle oli koottu eri kokoisia, eri v\u00e4risi\u00e4, eri kielisi\u00e4 – eksoottisia intiaanikieli\u00e4k\u00e4\u00e4n unohtamatta – nahalla, sametilla ja hopealla p\u00e4\u00e4llystettyj\u00e4 kirjoja 800-luvulta 1700-luvulle.<\/p>\n

Kuvat ovat Carolina Redivivan sivustolta http:\/\/www.ub.uu.se\/<\/a><\/p>\n

Tekstin ovat kirjoittaneet Marika R\u00e4s\u00e4nen ja Meri Heinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Martti Luther, Philipp Melanchton, Magnus Gabriel de la Gardie, Kustaa II Adolf, Louis Pasteur, Alexander Humboldt sek\u00e4 lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 muita historian merkkihenkil\u00f6it\u00e4 olivat k\u00e4sinkosketeltavasti l\u00e4sn\u00e4 Uppsalan yliopiston ja Turku Centre for Medieval and Early Modern Studiesin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtumassa \u201cManuscript Studies and Codicology: Theory and Practice\u201d 27.-28.10.2011. Kaksip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 tapaamisessa opiskeltiin k\u00e4sikirjoitusten ja kirjojen tutkimusta ja osallistuttiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[22,73,78,158],"class_list":["post-304","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-carolina-rediviva","tag-keskiaikainen-kasikirjoitus","tag-kodikologia","tag-vanha-kirja","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/304","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=304"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/304\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=304"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=304"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=304"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}