{"id":3055,"date":"2021-03-18T10:39:55","date_gmt":"2021-03-18T08:39:55","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=3055"},"modified":"2021-03-18T10:39:55","modified_gmt":"2021-03-18T08:39:55","slug":"kirjakulttuuria-1800-luvun-alussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2021\/03\/18\/kirjakulttuuria-1800-luvun-alussa\/","title":{"rendered":"Kirjakulttuuria 1800-luvun alussa"},"content":{"rendered":"\n

Tavaraa pursuavassa kulttuurissamme esineiden omistamisesta on tullut ongelma. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s kirjoja, joita monella on mielest\u00e4\u00e4n aivan liikaa. Kirjojen ja muun tekstimuotoisen sis\u00e4ll\u00f6n suoranaisen ylitarjonnan vastapainona etenkin nuorten lukuinnosta on kannettu viime vuosina suurta huolta. Kouluissa ja kodeissa onkin kehitelty erilaisia kampanjoita, joilla lapset saataisiin innostumaan lukemisen hidastempoisesta maailmasta.<\/p>\n\n\n\n

Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa tutkimusprojektissa Sanojen liike ja tiedon paikat \u2013 oppineet kirjalliset yhteis\u00f6t 1800-luvun alun Suomessa<\/em> (2020\u20132022) tutkitaan aikakautta, jolloin todellisuus oli kovin toisenlainen. Omaehtoinen rippikoulutason ylitt\u00e4v\u00e4 lukutaito ei kuulunut kaikille eik\u00e4 osallisuus kirjalliseen kulttuuriin ollut avoin mahdollisuus ymp\u00e4ri maan. Laajimmin levisiv\u00e4t uskonnolliset teokset mutta maallisempi lukemisto oli huomattavasti harvemman ulottuvilla. Merkitt\u00e4v\u00e4t kirjakokoelmat olivat tiettyjen rajattujen piirien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 \u2013 kirjastolaitosta ei ollut viel\u00e4 olemassa. Kirjakauppoja ja -painoja oli niin ik\u00e4\u00e4n vain muutama koko Suomen alueella. 1800-luvun alussa kirjalliset instituutiot olivatkin monin osin vasta muotoutumassa.<\/p>\n\n\n\n

Sanojen liike<\/em> -projektissa tarkastelussa eiv\u00e4t ole laajat kehityskaaret tai orastavien kirjallisten instituutioiden tutkiminen sin\u00e4ns\u00e4. Kiinnostuksemme kohdistuu siihen tapaan, jolla kirjat ja muut painotuotteet olivat vuosisadan alussa l\u00e4sn\u00e4 lukevien aikalaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja miten painotuotteet tuottivat yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Olemme niin ik\u00e4\u00e4n kiinnostuneita aiemmassa tutkimuksessa katveeseen j\u00e4\u00e4neist\u00e4 toimijoista ja kokoelmista. Koska projekti tarkastelee aikaa ennen kansallisten instituutioiden \u2013 tai julkisuuden \u2013 kehittymist\u00e4, emme k\u00e4sittele Suomea kokonaisuutena vaan suuntaamme huomion tiettyihin kirjallisiin keskuksiin, joihin opillinen tieto, kirjat ja julkiset kokoelmat keskittyiv\u00e4t. Projektissa tutkimuskohteena on kolme t\u00e4llaista kirjallista keskusta, Turku, Porvoo ja Viipuri.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>

N\u00e4kym\u00e4 Porvoon kaupunkiin noin 1820-luvulta. Kuva julkaistu aiemmin teoksessa Knapas & Koistinen, Historiallisia kuvia<\/em> (1993). Doria-julkaisuarkisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Miksi juuri Turku, Porvoo ja Viipuri? Kaikki ovat varhaisia kaupunkikeskuksia, joilla on my\u00f6s omanlaisensa kirjalliset yhteydet Suomen ulkopuolelle. Turku yliopistoineen oli vanhin Suomen alueen opillinen keskus ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4inen kirjakauppojen ja julkaisutoiminnan paikka. My\u00f6s Porvoolla on ollut t\u00e4rke\u00e4 merkitys opink\u00e4ynnin historiassa, sill\u00e4 kaupungissa sijaitsi toinen Suomen varhaisista kymnaaseista (lukion edelt\u00e4j\u00e4) sek\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 kirjasto. Viipurin omaleimainen historia n\u00e4kyy my\u00f6s alueen kirjallisissa yhteyksiss\u00e4. Suurkaupunki Pietari oli l\u00e4hell\u00e4 ja siteet saksankieliseen kulttuuriin voimakkaat. Kaupungin ensimm\u00e4iset sanomalehdet olivatkin saksankielisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Projektimme tutkimusryhm\u00e4\u00e4n kuuluu viisi tutkijaa. Hanketta johtaa Heli Rantala ja siin\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t my\u00f6s Heidi Hakkarainen, Ulla Ij\u00e4s, Jukka Sarjala ja Janne Tunturi. Kaikki toimivat tutkijoina Turun yliopistossa. Ulla ja Heidi tutkivat projektissa Viipurin alueen kirjallista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Heidin tutkimuskohteena ovat Viipurissa ilmestyneet saksankieliset sanomalehdet, ja Ulla tarkastelee it\u00e4suomalaisia kirjakokoelmia sek\u00e4 kirjojen reittej\u00e4 n\u00e4ihin kokoelmiin. Heli ja Jukka keskittyv\u00e4t tutkimuksissaan Turun kirjallisiin piireihin ja erityisesti ylioppilaiden kirjaintoon. Yhdess\u00e4 Jannen kanssa Heli j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Turussa toimineen F. A. Meyerin kirjakaupan vaiheita. Janne tutkii lis\u00e4ksi Porvoon kymnaasin kirjastoa. Juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ymme l\u00e4pi monenlaista tutkimusaineistoa, kuten p\u00e4iv\u00e4kirjoja ja kirjeit\u00e4, sanomalehti\u00e4 sek\u00e4 kirjakauppoja ja -kokoelmia koskevaa materiaalia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Turun museokeskuksen esineist\u00f6\u00e4 Luostarinm\u00e4en museolla. Kuva Sirpa Rannikko.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Historiantutkijalle luonteva tapa perehty\u00e4 tutkimaansa aikakauteen on yleens\u00e4 erilaisten kirjallisten l\u00e4hteiden lukeminen. Mutta voisiko 1800-luvun alun todellisuutta yritt\u00e4\u00e4 tavoittaa my\u00f6s jollakin muulla tavalla? T\u00e4ss\u00e4 hankkeessa testaamme, miten 200 vuoden takaista maailmaa voisi l\u00e4hesty\u00e4 k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4. Yksi projektimme tutkimuskohteista on kielitieteilij\u00e4 A. J. Sj\u00f6gren, joka opiskeli Turun akatemiassa 1810-luvulla. Iittil\u00e4issyntyinen Sj\u00f6gren k\u00e4vi Porvoon kymnaasia ja syksyll\u00e4 1813 h\u00e4n matkusti kotiseudultaan Turkuun p\u00e4\u00e4osin k\u00e4vellen. Matkaseurana Sj\u00f6grenill\u00e4 oli oma is\u00e4 sek\u00e4 hevonen, joka veti k\u00e4rryiss\u00e4 19-vuotiaan omaisuutta, muun muassa pient\u00e4 kirjakokoelmaa. Koska k\u00e4rryt olivat pienet ja hevonen ilmeisesti parhaat vuotensa n\u00e4hnyt, matkasivat is\u00e4 ja poika Iitist\u00e4 Turkuun hevosen vierell\u00e4 k\u00e4vellen.<\/p>\n\n\n\n

Sj\u00f6grenin aikaan pitkien matkojen taittaminen k\u00e4vellen ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n harvinaista, monelle se oli melkeinp\u00e4 ainoa tapa p\u00e4\u00e4st\u00e4 liikkumaan paikasta toiseen. Projektissa Sj\u00f6grenin matka Iitist\u00e4 Turkuun toimii esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 opin ja kirjojen vuoksi oltiin 200 vuotta sitten valmiita tekem\u00e4\u00e4n. Se my\u00f6s konkretisoi 1800-luvun alun Suomessa vallinneita eri paikallisuuksien v\u00e4lisi\u00e4 et\u00e4isyyksi\u00e4. Jotta me tutkijoina voisimme paremmin asettaa n\u00e4m\u00e4 et\u00e4isyydet tutkimamme aikakauden mittasuhteisiin, on meid\u00e4nkin kokeiltava k\u00e4velemist\u00e4 Iitist\u00e4 Turkuun. Matkan aikana on tarkoitus dokumentoida Sj\u00f6grenin reitti\u00e4, paikkoja joissa h\u00e4n on pys\u00e4hdellyt ja joista h\u00e4n on kirjoittanut \u2013 Sj\u00f6gren nimitt\u00e4in kirjasi matkan vaiheita p\u00e4iv\u00e4kirjaansa.<\/p>\n\n\n\n

Projektin oli tarkoitus toteuttaa Sj\u00f6grenin jalanj\u00e4ljiss\u00e4 tapahtuva vaellus jo vuonna 2020 mutta koronapandemia on vaikuttanut my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n aikataulun, kuten niin moneen muuhunkin asiaan. Niinp\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2020 tyydyimme tekem\u00e4\u00e4n lyhyemm\u00e4n harjoitusk\u00e4velyn Aurajokilaakson maisemissa ja Vanhalinnan kulmilla H\u00e4rk\u00e4tiell\u00e4. Liedon Vanhalinnalle johtava p\u00e4\u00e4llyst\u00e4m\u00e4t\u00f6n tieosuus on osa vanhaa Turun ja H\u00e4meenlinnan v\u00e4lill\u00e4 kulkenutta H\u00e4rk\u00e4tiet\u00e4 ja yksi Suomen museoteist\u00e4. Oman k\u00e4velyharjoituksemme aikana huomasimme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s hyv\u00e4 tapa pit\u00e4\u00e4 projektipalavereita \u2013 yhdess\u00e4 k\u00e4veleminen voittaa ehdottomasti zoom-tapaamiset!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
H\u00e4rk\u00e4tien laidassa kes\u00e4kuussa 2020. Kuva Heli Rantala.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

K\u00e4velemisen kautta tapahtuvan menneen maailman mittailun lis\u00e4ksi testaamme hankkeessa my\u00f6s muita tapoja tuoda tutkimaamme aikakautta l\u00e4hemm\u00e4s t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Projektin loppuvaiheessa on tarkoitus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 hetkeksi eloon 1800-luvun alun turkulainen kirjapuoti tarinallisena pop up -n\u00e4yttelyn\u00e4. Projektin etenemist\u00e4 voi seurata hankkeen kotisivuilla ja blogissa (https:\/\/sanojenliike.utu.fi\/) sek\u00e4 Instagramissa (@mobilityofwords).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tavaraa pursuavassa kulttuurissamme esineiden omistamisesta on tullut ongelma. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s kirjoja, joita monella on mielest\u00e4\u00e4n aivan liikaa. Kirjojen ja muun tekstimuotoisen sis\u00e4ll\u00f6n suoranaisen ylitarjonnan vastapainona etenkin nuorten lukuinnosta on kannettu viime vuosina suurta huolta. Kouluissa ja kodeissa onkin kehitelty erilaisia kampanjoita, joilla lapset saataisiin innostumaan lukemisen hidastempoisesta maailmasta. Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa tutkimusprojektissa Sanojen liike […]<\/p>\n","protected":false},"author":5336,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-3055","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3055","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5336"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3055"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3055\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3055"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3055"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3055"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}