{"id":3067,"date":"2021-04-29T14:54:46","date_gmt":"2021-04-29T11:54:46","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=3067"},"modified":"2021-04-29T14:54:46","modified_gmt":"2021-04-29T11:54:46","slug":"poikkeusajan-keksinnot-vastikenayttelyssa-vuonna-1918","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2021\/04\/29\/poikkeusajan-keksinnot-vastikenayttelyssa-vuonna-1918\/","title":{"rendered":"Poikkeusajan keksinn\u00f6t – vastiken\u00e4yttelyss\u00e4 vuonna 1918"},"content":{"rendered":"\n

Reilu sata vuotta sitten, syksyll\u00e4 1918 tai 103 ekr (ennen koronaa), Suomessa elettiin kriisiaikaa \u2013 tai sen h\u00e4nt\u00e4\u00e4, mink\u00e4 lis\u00e4ksi maassa kiersi pandemia, espanjantauti. Tosin pahin alkoi olla ohi ainakin siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen, ett\u00e4 eri j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4tahot kokosivat viime vuosien pulan kirvoittamista keksinn\u00f6ist\u00e4 valtakunnallisen n\u00e4yttelyn. Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestetty tapahtuma sai nimen s\u00e4ilyke- ja vastiken\u00e4yttely, ruotsiksi konserv- och surrogatutst\u00e4llning.<\/p>\n\n\n\n

Tapahtumapaikkana palveli uusi (eli nykyinen) Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieaseman rakennus, joka oli tuolloin vasta valmistunut. Matkustajilta se oli viel\u00e4 suljettu. Varmaan jo upouusi asematalo sin\u00e4ns\u00e4 houkutti k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, mik\u00e4 samalla kasvatti ruokakeksint\u00f6jen tunnettuutta.<\/p>\n\n\n\n

Uutukaiset tilat pursuivat monenlaista n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. N\u00e4yttelyp\u00f6yd\u00e4t ja -hyllyt notkuivat eri tavoin s\u00e4il\u00f6ttyj\u00e4 luonnon antimia kuten suolattua, kuivattua ja savustettua kalaa sek\u00e4 marjoista ja vihanneksista sokeritta valmistettuja terveyspommeja. Monenlaisia s\u00e4ilykkeit\u00e4 esiteltiin pieniss\u00e4 ja suurissa paketeissa. Kansan kahvihampaan kolotuksesta kertoi, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kahvinkorvikkeita laskettiin olevan tarjolla yli 230 lajia.<\/p>\n\n\n\n

Annetaan Fanny Hultin opastaa, kuten h\u00e4n teki Em\u00e4nt\u00e4lehdess\u00e4<\/em>: \u201dMenemme sitte katsomaan miten paljo vastikkeita on keksitty h\u00e4d\u00e4naikana. Eri vihanneksista valmistettuja jauhoja, raparperi, selleri, porkkana, punajuuri, herne ja pet\u00e4j\u00e4leip\u00e4\u00e4, y. m. Kahvi- ja tee-vastikkeita rajattomassa m\u00e4\u00e4rin, saippuata koiran ja hevosen rasvasta, kalantotkuista, siirappia perunajauhoista y. m. \u2014 Valtion taloustoimikunta asettaa n\u00e4ytteille kokoelman erilaisia h\u00e4t\u00e4leip\u00e4lajeja, jotka on valmistettu maaseudun talouskouluissa.\u201d (Hult 1918, 156.) N\u00e4yttely\u00e4 kokoamassa ollut Fanny Hult oli p\u00e4\u00e4toimittaja ja Marttaliiton pitk\u00e4aikainen puheenjohtaja (vuosina 1904\u20131924).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>


N\u00e4yttelyn\u00e4kym\u00e4 Eva Somersalon arvioivassa lehtiraportissa. Suomen Kuvalehti<\/em>, 07.12.1918, nro 49, s. 13. L\u00e4hde: Kansalliskirjaston digitaalinen sanomalehtiaineisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Marraskuun loppupuolella pidetty\u00e4 n\u00e4yttely\u00e4 oli valmisteltu pitk\u00e4\u00e4n ja avoimesti. Sinne oli ker\u00e4tty ja saanut vapaasti ehdottaa esille pantavaa, siis pula-ajan oloissa ja tunnelmissa tuotettuja korvikekeksint\u00f6j\u00e4 ja s\u00e4il\u00f6misratkaisuja. Tarkoitus oli jakaa kansalaisten ideoita ja oppeja laajemmalle, periaatteessa kaikille avuksi tuleviinkin tilanteisiin.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 toimivat Valtion kotitaloustoimikunta, Uudenmaan ja H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nien Maanviljelysseurat, Marttayhdistys, ja Suomen L\u00e4\u00e4kekasvien viljelys ja -ker\u00e4ysosuuskunta.<\/p>\n\n\n\n

Runsaasti n\u00e4ytteilleasettajia paikalle innoittanut messutilaisuus ker\u00e4si huomiota sanomalehdiss\u00e4. Raporttien mukaan yleis\u00f6\u00e4 virtasi sis\u00e4\u00e4n niin kaupungista kuin maalta. Oleelliseksi osaksi ohjelmaa oli leivottu opettavaisia luentoja muita esityksi\u00e4. N\u00e4yttely toteutettiin monella tapaa nimenomaan naisten voimann\u00e4ytteen\u00e4 eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt huomioimatta varsinkaan naisliikkeen julkaisuilta.<\/p>\n\n\n\n

Kokonaan sora\u00e4\u00e4nitt\u00e4 ei selvitty. Lehdiss\u00e4 nousi esiin keskustelua ja kritiikki\u00e4 kielikysymyksest\u00e4 \u2013 kriitikoiden mukaan n\u00e4yttelyss\u00e4 oli liiaksi ruotsinkielist\u00e4 ohjelmaa, ja suomenkieliset vieraat eiv\u00e4t olleet tulleet \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rretyksi jossakin tilanteessa.<\/p>\n\n\n\n

Erikoiselta yksityiskohdalta kuulostaa Eva Somersalon arviossaan Suomen Kuvalehdess\u00e4<\/em> ilmaisema n\u00e4rk\u00e4stys siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4yttelyn ravintolassa hinnat olivat niin paisutettuja, ett\u00e4 useimmat vieraat lienev\u00e4t kovan taksan takia j\u00e4\u00e4neet ilman vastikeleip\u00e4\u00e4! Ainakin n\u00e4yttelyss\u00e4 ja kenties my\u00f6s kahviossa oli tarjolla esimerkiksi kaisla- ja j\u00e4k\u00e4l\u00e4leip\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 puoli vuosisataa vanhempi kriisiajan idea oli paloviinan valmistus j\u00e4k\u00e4l\u00e4st\u00e4. Kaikkein pahimpana n\u00e4lk\u00e4vuotena tunnetun vuoden 1868 kuluessa Suomen sanomalehdet julkaisivat runsaasti uutisia keksinn\u00f6st\u00e4, joka nimettiin j\u00e4k\u00e4l\u00e4viinaksi, ruotsiksi tuolloin lafbr\u00e4nvin. Olen yhten\u00e4 koetapauksena tutkinut, kuinka t\u00e4st\u00e4 Ruotsissa tehdyst\u00e4 keksinn\u00f6st\u00e4 ja siihen Suomen puolella ehdotetuista parannuksista uutisoitiin molemmin puolin Pohjanlahtea vuonna 1868. Tapaustutkimus on osa hanketta Informationsfl\u00f6den \u00f6ver \u00d6stersj\u00f6n: Svenskspr\u00e5kig press som kulturf\u00f6rmedlare 1771\u20131918<\/em> (2020\u20132022), jota rahoittaa Svenska Litteraturs\u00e4llskapet i Finland ja joka tarkastelee tekstintoistoja kahden maan sanomalehdist\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4. Pidin j\u00e4k\u00e4l\u00e4viinan nostattamasta innostuksesta esitelm\u00e4n Baltic Connections -konferenssissa huhtikuussa 2021.<\/p>\n\n\n\n

Kovin pitk\u00e4ik\u00e4ist\u00e4 nautintoainetta j\u00e4k\u00e4l\u00e4viinasta ei kuitenkaan muodostunut, vaikka my\u00f6hemmin juuri 1918 Suomessa, tarkemmin Tampereella, j\u00e4lleen valmistettiin j\u00e4k\u00e4l\u00e4alkoholia. Ilmeisesti ja j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4tahot huomioon ottaen ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti kyseist\u00e4 \u201dilolient\u00e4\u201d ei esitelty vastiken\u00e4yttelyss\u00e4. Lis\u00e4ksi tuolloin j\u00e4k\u00e4l\u00e4viina k\u00e4ytettiin valtaosin teollisuuden tuotteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Pandemia-ajan n\u00e4yttely ja keksinn\u00f6t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ajankohtaisen koronapandemian n\u00e4k\u00f6kulmasta tuntuu j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n huolettomalta, ett\u00e4 n\u00e4yttely\u00e4 marraskuulle 1918 j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4 ei mainittu espanjantautia. Toinen aalto tuota erityisen tappavaa pandemiaa pyyhki ymp\u00e4riins\u00e4 eri puolilla Suomea syksyll\u00e4 1918.<\/p>\n\n\n\n

Nykytiedon valossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vahvasti silt\u00e4, ett\u00e4 tapahtuma toteutettiin liian pian pandemian kannalta, sill\u00e4 espanjantauti jatkoi kiertoaan. Yht\u00e4 ilmeiselt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aikalaiset eiv\u00e4t joko jaksaneet en\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tai ett\u00e4 uusiin tautiaaltoihin ei oikein uskottu. Ehk\u00e4 koettelemuksen arveltiin vihdoin olevan ohi.<\/p>\n\n\n\n

Koronapandemia on sekin tuottanut monenlaisia uusia ajatuksia, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja keksint\u00f6j\u00e4. Jotkin niist\u00e4 varmaan jatkavat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 pandemian j\u00e4lkeen. Digitaaliseen aikakauteen sopii, ett\u00e4 keksint\u00f6j\u00e4 on maailmalla jo ker\u00e4tty verkkon\u00e4yttelyyn. Lis\u00e4ksi Suomessa ainakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ker\u00e4nnyt korona-ajasta kokemuksia ja muistitietoa.<\/p>\n\n\n\n

Kukaan ei viel\u00e4 tied\u00e4, milloin \u201dkoronakeksint\u00f6j\u00e4\u201d voi turvallisesti esitell\u00e4 esimerkiksi jossakin museossa, mutta jos kriisiajan luovuus kiinnostaa, koronakatselmusta odotellessa kannattaa tutustua aiempien kriisien ja esimerkiksi loppuvuoden 1918 ponnistuksiin ja oppeihin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in toisena pandemiakev\u00e4\u00e4n\u00e4 monista varmaan tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 korona-aikaa avaavaan n\u00e4yttelyyn en ainakaan astu syksyll\u00e4 2021. (Tuskin sellaista silloin viel\u00e4 kukaan tarjoaakaan\u2026) Silti omalla kierolla tavallaan kiinnostavaa historiaa t\u00e4st\u00e4kin vaiheesta tulee \u2013 joskus tulevaisuudessa. Min\u00e4h\u00e4n vuonna kulttuurihistorian oppiaineessa tutkitaan koronakeksint\u00f6j\u00e4 ja niiden vaikutushistoriaa?<\/p>\n\n\n\n

Petri Paju<\/p>\n\n\n\n

Teksti on kirjoitettu hankkeessa Informationsfl\u00f6den \u00f6ver \u00d6stersj\u00f6n: Svenskspr\u00e5kig press som kulturf\u00f6rmedlare 1771\u20131918<\/a><\/em> (2020\u20132022), jota rahoittaa Svenska Litteraturs\u00e4llskapet i Finland.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hult, Fanny: N\u00e4yttely Helsingiss\u00e4 17\u201323 marraskuuta 1918<\/a>. Em\u00e4nt\u00e4lehti: Martta-yhdistyksen \u00e4\u00e4nenkannattaja<\/em>, 01.12.1918, nro 12, s. 2 (154-157). <\/p>\n\n\n\n

Naisten n\u00e4yttely<\/a>. Naisten \u00e4\u00e4ni<\/em>, 23.11.1918, nro 33, s. 10.<\/p>\n\n\n\n

Konserv- och surrogatutst\u00e4llningen i Helsingfors. Ett imponerande prov p\u00e5 vad kriget l\u00e4rt \u00e4ven oss<\/a>. Bj\u00f6rneborgs Tidning<\/em>, 22.11.1918, nro 80, s. 3<\/p>\n\n\n\n

Konserv- och Surrogatutst\u00e4llningen i Helsingfors den 17–23 nov. Dagsprogram.<\/a> \u00c5bo Underr\u00e4ttelser, 14.11.1918, nro 239, s. 6<\/p>\n\n\n\n

Somersalo, Eva: S\u00e4ilyke- ja vastiken\u00e4yttely<\/a>. Suomen Kuvalehti<\/em>, 07.12.1918, nro 49, s. 11.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4ilyke- ja vastiken\u00e4yttely<\/a>. Uusi Suometar<\/em>, 21.11.1918, nro 246, s. 6.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta <\/p>\n\n\n\n

Heinonen, Visa: Talonpoikainen etiikka ja kulutuksen henki. Kotitalousneuvonnasta kuluttajapolitiikkaan 1900-luvun Suomessa<\/em>. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1998.<\/p>\n\n\n\n

Linnanm\u00e4ki, Eila: Espanjantauti Suomessa. Influenssapandemia 1918-1920<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, (2005) 2. painos, Helsinki 2020.<\/p>\n\n\n\n

Ollila, Anne: Suomen kotien p\u00e4iv\u00e4 valkenee… Marttaj\u00e4rjest\u00f6 suomalaisessa yhteiskunnassa vuoteen 1939<\/em>. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1993.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Reilu sata vuotta sitten, syksyll\u00e4 1918 tai 103 ekr (ennen koronaa), Suomessa elettiin kriisiaikaa \u2013 tai sen h\u00e4nt\u00e4\u00e4, mink\u00e4 lis\u00e4ksi maassa kiersi pandemia, espanjantauti. Tosin pahin alkoi olla ohi ainakin siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen, ett\u00e4 eri j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4tahot kokosivat viime vuosien pulan kirvoittamista keksinn\u00f6ist\u00e4 valtakunnallisen n\u00e4yttelyn. Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestetty tapahtuma sai nimen s\u00e4ilyke- ja vastiken\u00e4yttely, ruotsiksi konserv- och surrogatutst\u00e4llning. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2375,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[11,46,70,82,91,107,131,153],"class_list":["post-3067","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-11","tag-historia","tag-keksinnot","tag-kriisit","tag-luovuus","tag-pandemia","tag-sanomalehdet","tag-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3067","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2375"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3067"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3067\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3067"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3067"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3067"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}