{"id":3092,"date":"2021-05-27T07:00:00","date_gmt":"2021-05-27T04:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=3092"},"modified":"2021-12-20T20:11:16","modified_gmt":"2021-12-20T20:11:16","slug":"kulttuurihistorioitsija-liisa-lagerstamia-tapaamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2021\/05\/27\/kulttuurihistorioitsija-liisa-lagerstamia-tapaamassa\/","title":{"rendered":"Kulttuurihistorioitsija Liisa Lagerstamia tapaamassa"},"content":{"rendered":"\n

Teksti ja kuvat: Marika R\u00e4s\u00e4nen ja Marjo Kaartinen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Liisa Lagerstam, filosofian tohtori ja kulttuurihistorian alumni, toivottaa aurinkoisesti vierailijat tervetulleiksi kotiinsa Laukon kartanoon. Laukko on pitk\u00e4n historiansa, luonnonkauniin vetovoimansa, sukupolvien yhteis\u00f6llisyytens\u00e4 ja viime vuosina erityisen voimallisesti Liisan tekem\u00e4n ty\u00f6n ansiosta suomalaisen kulttuurihistorian helmi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Laukossa on t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 esill\u00e4 Heikki Marilan 30-vuotista taiteilijauraa juhlistava n\u00e4yttely<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Laukon kartanon mailla asuttiin varmuudella jo rautakaudella. Ensimm\u00e4inen tunnettu kirjallinen tieto on vuodelta 1416. Laukon kartanon tunnetuin omistajasuku ovat Kurjet (Kurck-suku), mutta ovat kartanolla vaikuttaneet monet muutkin. Nykyp\u00e4iv\u00e4n Laukon rakennutti 1918 punaisten polttaman kartanon raunioille Rafael Haarla. H\u00e4nen perikunnaltaan kartanon ostivat Lagerstamit 1968. Toisessa polvessa Liisa ja h\u00e4nen miehens\u00e4 ovat kartanon nykyisin\u00e4 omistajina todella vuosisataisen historian ketjun jatkajia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Historia my\u00f6s velvoittaa. Viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana hieman jo rapistumaan p\u00e4\u00e4sseest\u00e4 kartanomilj\u00f6\u00f6st\u00e4 on sukeutunut kotimaisen nykytaiteen ja kes\u00e4isen kepe\u00e4n konserttiviihteen yst\u00e4vien yksi suosikkikohteista. Kes\u00e4ll\u00e4 2021 Laukon p\u00e4\u00e4rakennuksessa, viljamakasiinissa ja juhlatalleissa kohtaavat voimakkaat, joskin tunnelmaltaan varsin vastakohtaiset Heikki Marilan ja Tamara Piilolan ty\u00f6t. Pienemmiss\u00e4 rakennuksissa kuten vanhassa kanalassa ja puutarhurin talossa on esill\u00e4 Eeva Peuran ja Ville Heimalan Laukon menneisyydest\u00e4 innoitteensa saaneita teoksia. Tulevan kes\u00e4n kaikkineen 20 konsertin ohjelmasta pist\u00e4v\u00e4t silm\u00e4\u00e4n monenlaisille musiikkimauille sopivat artistit Maria Ylip\u00e4\u00e4st\u00e4 Jaakko Ryh\u00e4seen, Samuli Edelmannista Suvi Ter\u00e4sniskaan. Kartanopuoti puolestaan houkuttelee ihanilla ja huolella valituilla museotuotteilla. Tarjolla ovat niin Liisan kirja Laukon herra<\/em>, moninaiset astiat, puutarhaty\u00f6kalut, muistilehti\u00f6t kuin karamellitkin. Kokonaisuus toimii: Laukossa k\u00e4y vuosittain 25 000 vierasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
P\u00e4\u00e4rakennuksen yl\u00e4kerrassa on esill\u00e4 Tamara Piilolan intensiivisi\u00e4, ylt\u00e4kyll\u00e4isi\u00e4 luontomaisemia<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mutta miten t\u00e4h\u00e4n on tultu, mik\u00e4 on Liisan osuus nykyisen Laukon luonteesta? Millainen on ollut kulttuurihistorian tohtorin polku Laukon kartanon em\u00e4nn\u00e4ksi, museonjohtajaksi, kuraattoriksi ja tuottajaksi?<\/p>\n\n\n\n

Laukko on Liisalle sek\u00e4 koti ett\u00e4 ty\u00f6. Suhde kartanoon on erityinen ja yht\u00e4 ihmiseloa pidempi ensinn\u00e4kin siksi, ett\u00e4 kartano on h\u00e4nen lapsuudenkotinsa ja toisekseen siksi, ett\u00e4 h\u00e4n uppoutui Laukon 1600-luvun historiaan tutkijana ensin kulttuurihistorian pro gradu -tutkielmassaan (1999) ja sen j\u00e4lkeen v\u00e4it\u00f6skirjassaan (2007), joka k\u00e4sitteli Gabriel Kurkea, 1600-luvun aatelismiest\u00e4 ja silloista Laukon herraa. Kulttuurihistorian opintoja t\u00e4ydensiv\u00e4t taidehistorian sivuainelaudatur ja opintovuosi maineikkaassa Sothebyn taideinstituutissa Lontoossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u201dIntohimoni on tarinankerronta\u201d, Liisa Lagerstam sanoo. \u201dKun tarina Gabrielista oli kirjoitettu, polte maalata entist\u00e4 isommalla siveltimell\u00e4 ja uusilla, kokeilevimmilla tavoilla kasvoi.\u201d Varsin pian v\u00e4ittelyn j\u00e4lkeen perinteisess\u00e4 mieless\u00e4 akateeminen tutkijanty\u00f6 sai j\u00e4\u00e4d\u00e4, sill\u00e4 Liisan is\u00e4n Juhani Lagerstamin kuoltua Laukon tulevaisuus tuli mietitt\u00e4v\u00e4ksi. Liisa aloitti yhdess\u00e4 miehens\u00e4 Jouni Minkkisen kanssa suurprojektin Laukon kunnostamiseksi ja sen rakentamiseksi arvonsa mukaiseksi kulttuuri- ja taidekohteeksi. Kartano avattiin yleis\u00f6lle 2016. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Laukon mailla on kes\u00e4isin vilskett\u00e4 kuin keskiajalla konsanaan: kartanonv\u00e4ke\u00e4, kartanokyl\u00e4n asukkaita, kolmisenkymment\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ja vierailijoita. Talveksi hiljennyt\u00e4\u00e4n rakentamaan seuraavia kes\u00e4kausia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Laukossa ei ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hevosia, mutta Tiina Torkkelin reliefim\u00e4inen hevosveistos muistuttaa kartanon mittavasta hevoskasvatuksesta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u201dTaide- ja kulttuurihistorioitsijan intohimo vei kokeilemaan erilaisia tapoja viesti\u00e4 Laukon historiasta, sen kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4 ja kiinnittymisest\u00e4 nykyisyyteen. Kaikki kokeilut eiv\u00e4t kantaneet hedelm\u00e4\u00e4: sopivan balanssin l\u00f6ytyminen historian kerronnan, yleis\u00f6jen, kartanon yll\u00e4pidon ja toimeentulon v\u00e4lille ei ollut mutkatonta. Nykyinen toimiva konsepti on syntynyt onnistumisten ja erehdysten kautta,\u201d Liisa kertoo. <\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n kannustaakin kaikkia tulevia kulttuurihistorioitsijoita ja muita viel\u00e4 polkuaan etsivi\u00e4 rohkeuteen kokeilla ja tehd\u00e4 omaa juttuaan: t\u00e4rkeint\u00e4 kaikessa on innostus. \u201dJa aina on mahdollisuus palata vanhaan ja totuttuun, jos uusi ei tunnu viel\u00e4 kantavan\u201d, h\u00e4n vakuuttaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ville Heimalan keraamiset kallot ovat osa kuvitteellista, unohduksiin j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 etnografista kokoelmaa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Liisa on tarjonnut Laukossa kes\u00e4ty\u00f6paikan vuosien varrella kymmenille historian ja taidehistorian opiskelijoille etenkin Turun ja Tampereen yliopistoista. Liisan oikeana k\u00e4ten\u00e4 on vuodesta 2017 alkaen toiminut kulttuurihistoriassa juuri pro gradu -tutkielmansa viimeistellyt Sara Valli. Sara vahvistaa Liisan sanomaa intohimosta, rohkeudesta kokeilla ja ilmapiirist\u00e4, jossa on hyv\u00e4 oppia. \u201dOn ollut etuoikeus olla osa Laukon yhteis\u00f6\u00e4, asua t\u00e4\u00e4ll\u00e4 [kartanokyl\u00e4ss\u00e4] ja n\u00e4hd\u00e4, kuinka Laukkoa on kunnostettu historiaa ja kulttuuria kunnioittaen,\u201d Sara pohtii.  <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Tapasimme Sara Vallin kartanopuodissa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vieraillessamme Laukossa toukokuisena sunnuntaina pohdimme, miten kartanolla on aivan omanlaisensa henki. Se koostuu kartanon historiasta, sen kyl\u00e4m\u00e4isest\u00e4 milj\u00f6\u00f6st\u00e4 ja kaikista niist\u00e4 ihmisist\u00e4, jotka asuvat Laukon mailla ja vierailevat siell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
N\u00e4kym\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4rakennukselta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taiteilijat ihastuvat poikkeuksetta kartanon ilmapiiriin ja l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t Laukosta jotain sellaista, joka puhuttelee heit\u00e4. He haluavat asettaa taiteensa vuoropuheluun Laukon vuosisataisen historian kanssa monin eri tavoin. Liisa, joka tuntee kartanonsa \u00e4\u00e4nen paremmin kuin kukaan muu, ottaa teht\u00e4v\u00e4kseen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 suurille ja r\u00f6nsy\u00e4ville ett\u00e4 pienille ja herkille taideteoksille sopivimmat estradit. Viimeisimp\u00e4n\u00e4 on valmistunut upean viljamakasiinin peruskorjaus. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 se tarjoaa huikean taustan Heikki Marilan teoksille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Laukon viljamakasiiniin on valmistunut t\u00e4ksi kes\u00e4ksi upea n\u00e4yttelytila<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuskin kukaan Laukon vieras j\u00e4\u00e4 kylm\u00e4ksi sille suurelle narratiiville, jonka historiallisten rakennusten, nykytaiteen n\u00e4yttelyiden ja puistossa kaikuvien konserttis\u00e4velten vuoropuhelu muodostaa, ja jonka juonenk\u00e4\u00e4nteit\u00e4 Liisa pit\u00e4\u00e4 taitavasti hallussaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti ja kuvat: Marika R\u00e4s\u00e4nen ja Marjo Kaartinen Liisa Lagerstam, filosofian tohtori ja kulttuurihistorian alumni, toivottaa aurinkoisesti vierailijat tervetulleiksi kotiinsa Laukon kartanoon. Laukko on pitk\u00e4n historiansa, luonnonkauniin vetovoimansa, sukupolvien yhteis\u00f6llisyytens\u00e4 ja viime vuosina erityisen voimallisesti Liisan tekem\u00e4n ty\u00f6n ansiosta suomalaisen kulttuurihistorian helmi. Laukon kartanon mailla asuttiin varmuudella jo rautakaudella. Ensimm\u00e4inen tunnettu kirjallinen tieto on vuodelta […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[30,43,87,88,104,139,169],"class_list":["post-3092","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-eeva-peura","tag-heikki-marila","tag-laukon-kartano","tag-liisa-lagerstam","tag-nayttelykesa-2021","tag-tamara-piilola","tag-ville-heimala","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3092","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3092"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3092\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3279,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3092\/revisions\/3279"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3092"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3092"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3092"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}