{"id":3118,"date":"2021-06-01T17:35:24","date_gmt":"2021-06-01T14:35:24","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=3118"},"modified":"2021-06-01T17:35:24","modified_gmt":"2021-06-01T14:35:24","slug":"ihan-rutosti-kuolleita-vai-eiko-sittenkaan-justinianuksen-rutto-ja-uusin-tutkimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2021\/06\/01\/ihan-rutosti-kuolleita-vai-eiko-sittenkaan-justinianuksen-rutto-ja-uusin-tutkimus\/","title":{"rendered":"Ihan rutosti kuolleita vai eik\u00f6 sittenk\u00e4\u00e4n? \u2013 Justinianuksen rutto ja uusin tutkimus"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittanut Niko J\u00e4rvinen<\/strong>, kev\u00e4\u00e4n 2021 ”Historian kirjoittaminen” -kurssilla <\/p>\n\n\n\n

Justinianuksen rutto oli vuosina n. 541\u2013750 jaa. Euroopassa riehunut pandemia. Tauti levisi erityisesti V\u00e4limerell\u00e4, mutta ulotti otteensa ajan my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s pohjoisempaan Eurooppaan ja id\u00e4ss\u00e4 aina Persiaan asti uusiutuen kymmeni\u00e4 kertoja \u201daaltoina\u201d parin sadan vuoden ajanjakson aikana. Justinianuksen rutto oli ensimm\u00e4inen kolmesta maailmanhistorian ruttopandemiasta, jotka kaikki aiheutuivat\u00a0Yersinia pestis<\/em>\u00a0-bakteerista. Perinteisess\u00e4 historiantutkimuksessa pandemiaa on pidetty eritt\u00e4in tuhoisana aiheuttaen arvioista riippuen 15\u2013100 miljoonan ihmisen kuoleman. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 rutto on usein n\u00e4hty yhten\u00e4 merkitt\u00e4vimmist\u00e4 Rooman valtakunnan lopullisen taantumisen syist\u00e4 sek\u00e4 antiikin ja keskiajan taitekohtana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Lieferinxe, Josse:\u00a0St. Sebastian betet f\u00fcr die Pestopfer\u00a0(1497).\u00a0Pyh\u00e4 Sebastianus rukoilee ruttoon sairastuneiden puolesta 600-luvun Italiaan sijoittuvassa maalauksessa. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pandemia on ollut j\u00e4lleen viime aikoina suuren tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteena. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 mediahuomiota on saanut erityisesti Lee Mordechain johtaman tutkimusryhm\u00e4n julkaisema tutkimusartikkeli\u00a0The Justinianic Plague: An inconsequential pandemic?\u00a0<\/em>arvovaltaisessa\u00a0Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America<\/em>\u00a0(PNAS) -lehdess\u00e4 (Mordechai et al. 2019b). M\u00e4\u00e4r\u00e4llisen tutkimuksen menetelmi\u00e4 soveltava sek\u00e4 my\u00f6s monitieteellisyyteen vahvasti nojautuva tutkimus kyseenalaistaa Justinianuksen ruttoa koskevan tieteellisen konsensuksen, ett\u00e4 pandemia olisi koitunut useiden kymmenien miljoonien ihmisten kohtaloksi. Tutkijaryhm\u00e4 pit\u00e4\u00e4 suuresti liioiteltuna, ett\u00e4 rutto olisi johtanut n\u00e4in mittavaan v\u00e4est\u00f6lliseen katastrofiin. Pandemian vaikutusten katsotaankin ennemmin olleen paikallisia ja lyhytaikaisia laajamittaisen massatuhon sijaan. V\u00e4itteens\u00e4 he perustavat kattavan alkuper\u00e4isl\u00e4hdeaineiston ja tuoreiden luonnontieteellisten tutkimustuloksien m\u00e4\u00e4r\u00e4lliseen tarkasteluun; tilastollisia analyyseja tehd\u00e4\u00e4n modernein digitaalisin menetelmin alkuper\u00e4isl\u00e4hteille aina aikalaiskirjallisuudesta rahal\u00f6yt\u00f6ihin, mink\u00e4 ohella tarkastelussa on uusinta tutkimusdataa muun muassa siitep\u00f6lyanalyyseista, arkeologisista tutkimuksista ja muinais-DNA:sta.<\/p>\n\n\n\n

Justinianuksen ruttoa koskevat k\u00e4sitykset ovat pitk\u00e4lti aiemmin nojanneet kyseiselt\u00e4 ajalta s\u00e4ilyneiden alkuper\u00e4isl\u00e4hteiden tietoihin. Uusimmassa tutkimuksessa tehdyt kirjallisten l\u00e4hteiden tilastolliset tarkastelut kuitenkin puhuvat toista: maininnat pandemiasta ja sen eri \u201daalloista\u201d ovat melko harvalukuisia, ja esiintyess\u00e4\u00e4nkin ne ovat usein ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4, esimerkiksi mainintoja m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 \u201dtaudista\u201d. Pandemia siis tuskin oli yht\u00e4 voimakas ja toistuva kuin usein v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n ruton taloudellisista tai sosiaalisista vaikutuksista ei pystyt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sellaisia viitteit\u00e4, jotka tukisivat aiempia suurenluokan katastrofiteorioita. Luonnontieteelliset tutkimustulokset vain vahvistavat t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4: esimerkiksi maank\u00e4yt\u00f6n trendeiss\u00e4 ei pystytty havaitsemaan merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia pandemian aikana, ja ruttobakteerin jopa arvioidaan mahdollisesti heikentyneen ajan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Mordechai, Lee et al.:\u00a0The Justinianic Plague: An inconsequential pandemic, figure 1\u00a0(2019).\u00a0Ruttopandemian \u201caaltoihin\u201d (1\u201318) viittaavien tekstien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t, tekstien kokonaissanam\u00e4\u00e4r\u00e4t sek\u00e4 niiden oirekuvauksien tarkkuudet. Huomaa, ett\u00e4 vain muutamien aaltojen ajalta tunnetaan yksityiskohtaisia kuvauksia. Mordechai et al. 2019b (ks. l\u00e4hdeluettelo).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaikka Mordechain ja kumppanien tutkimus on nauttinut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tunnustusta niin mediassa kuin akateemisissa piireiss\u00e4kin, eiv\u00e4t kaikki ole sit\u00e4 purematta nielleet. Historioitsija Mischa Meier esitt\u00e4\u00e4 tutkimusta kohtaa kovasanaista kritiikki\u00e4 Medizinhistorisches Journal<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistussa vastauksessaan (Meier 2020). Meierin kritiikin keski\u00f6ss\u00e4 on h\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 tutkimuksen metodiikan heikkoudesta: ainoastaan m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen tutkimuksen menetelmien soveltaminen historiantutkimukseen ei riit\u00e4, vaan olisi lis\u00e4ksi sovellettava laadullisen tutkimuksen menetelmi\u00e4. Meier my\u00f6s vaikuttaa karsastavan luonnontieteellisten tulosten hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ihmistieteiss\u00e4. H\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 yht\u00e4 relevanttina Justinianuksen ruton v\u00e4est\u00f6llisten seurauksien tarkastelua, vaan tarkentaisi tutkimusta ennemminkin pandemian kulttuurisiin, erityisesti uskonnollisiin vaikutuksiin. <\/p>\n\n\n\n

Meierin vastauksessa on toki totuuden siemeni\u00e4, mutta kuten Mordechai tutkimusryhmineen vastaa Meierin kritiikkiin (Mordechai et al. 2020), perustuvat Meierin v\u00e4itteet osittain my\u00f6s tutkimuksen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4miselle. Vastauksessaan Mordechai kollegoineen muun muassa huomauttaa, ett\u00e4 kyseisen m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen tutkimuksen menetelmiin perustuvan artikkelin rinnalla on julkaistu my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n huomiota saanut vastaava laadullinen tutkimus (Mordechai et al. 2019a), joka t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Meierin kritisoimia puutteita. Totta tosiaan, kyseinen tutkimus tarkastelee pandemian aikaisia alkuper\u00e4isl\u00e4hteit\u00e4 laadullisin menetelmin saavuttaen samankaltaisia p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen tutkimuksen kanssa. Meierin my\u00f6s katsotaan edustavan jonkinlaista humanistisen tieteenteon konservatismia vierastaessaan m\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4 tutkimusta ja luonnontieteit\u00e4, vaikka monitieteellisyys osoittaakin uusimmassa tutkimuksessa vahvuutensa.  <\/p>\n\n\n\n

Uusin tutkimus Justinianuksen rutosta on siis uskottavasti onnistunut kyseenalaistamaan vallitsevia k\u00e4sityksi\u00e4 pandemiasta. T\u00e4m\u00e4 todistaa sen, ett\u00e4 my\u00f6s vanhoja tutkimuskysymyksi\u00e4 on hyv\u00e4 aika ajoin tarkastella uusin silmin ja tuoreilla menetelmill\u00e4; lopputulokset voivat olla j\u00e4risytt\u00e4vi\u00e4. Toisaalta tutkimuksen ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4yty keskustelu osoittaa tutkimuksen kent\u00e4n olevan muutoksessa. Monitieteellinen tutkimus ja digitaalisuus ovat nousussa tarjoten t\u00e4ysin uudenlaisia ja yh\u00e4 kattavampia mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Little, Lester K.: Life and Afterlife of the First Plague Pandemic. Plague and the End of Antiquity: The Pandemic of 541\u2013750<\/em>. Toim. Lester K. Little. Cambridge University Press, Cambridge 2006.<\/p>\n\n\n\n

Meier, Mischa: The \u2018Justinianic Plague\u2019: An \u201cInconsequential Pandemic\u201d? A Reply. Medizinhistorisches Journal<\/em> 55. vuosikerta, n:o 2. Franz Steiner Verlag, Stuttgart 2020. <\/p>\n\n\n\n

Mordechai, Lee; Eisenberg, Merle: Rejecting catastrophe: The case of the Justinianic Plague. Past and Present <\/em>n:o 244. Past and Present Society, Oxford 2019a.<\/p>\n\n\n\n

Mordechai, Lee; Eisenberg, Merle; Newfield, Timothy P.; Izdebski, Adam; Kay, Janet E.; Poinar, Hendrik: The Justinianic Plague: An inconsequential pandemic<\/a>? Proceedings of the National Academy of Sciences of United States of America<\/em> 116. vuosikerta, n:o 51. National Academy of Sciences, Washington 2019b.<\/p>\n\n\n\n

Mordechai, Lee; Eisenberg, Merle; Newfield, Timothy P.; Izdebski, Adam; Kay, Janet E.; Quantitative analysis and plagued assumptions: A response to Mischa Meier. Medizinhistorisches Journal<\/em> 55. vuosikerta, n:o 3. Franz Steiner Verlag, Stuttgart 2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittanut Niko J\u00e4rvinen, kev\u00e4\u00e4n 2021 ”Historian kirjoittaminen” -kurssilla Justinianuksen rutto oli vuosina n. 541\u2013750 jaa. Euroopassa riehunut pandemia. Tauti levisi erityisesti V\u00e4limerell\u00e4, mutta ulotti otteensa ajan my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s pohjoisempaan Eurooppaan ja id\u00e4ss\u00e4 aina Persiaan asti uusiutuen kymmeni\u00e4 kertoja \u201daaltoina\u201d parin sadan vuoden ajanjakson aikana. Justinianuksen rutto oli ensimm\u00e4inen kolmesta maailmanhistorian ruttopandemiasta, jotka kaikki aiheutuivat\u00a0Yersinia pestis\u00a0-bakteerista. […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[47,63,72,83,107],"class_list":["post-3118","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","tag-historian-kirjoittaminen-kurssi","tag-justianuksen-rutto","tag-keskiaika","tag-kulttuurihistoria","tag-pandemia","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3118","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3118"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3118\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3118"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3118"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3118"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}