{"id":3160,"date":"2021-10-07T17:52:10","date_gmt":"2021-10-07T14:52:10","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=3160"},"modified":"2021-10-07T17:52:10","modified_gmt":"2021-10-07T14:52:10","slug":"grand-tourista-moderniin-turismiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2021\/10\/07\/grand-tourista-moderniin-turismiin\/","title":{"rendered":"Grand Tourista moderniin turismiin\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Teksti: Hilla Murto ja Michelangelo Chiodo\u00a0<\/strong>
(pohjautuu Historian kirjoittaminen -kurssity\u00f6h\u00f6n syksyll\u00e4 2020)<\/p>\n\n\n\n

Matkustaminen on ollut osa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 aina mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4 -yhteis\u00f6ist\u00e4 l\u00e4htien.\u00a0Keskiajan pyhiinvaellukset ja my\u00f6hempi modernin ajan Grand Tour -liike loivat pohjaa\u00a0nykyajan turismille. Miten eurooppalainen turismi on kehittynyt 1700-luvun yl\u00e4luokan\u00a0\u00a0kulttuurimatkailusta sen nykyiseen muotoonsa, miten matkustamisesta on tullut koko kansan\u00a0huvia ja kuinka Grand Tour matkakohteet ovat onnistuneet s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suosiotaan viel\u00e4\u00a0vuoteen 2021 asti?\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
William Beckfordin muotokuva \u00a9 National Portrait Gallery, London<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

William Beckfordin (1760\u20131844), englantilaissyntyisen yl\u00e4luokan edustajan Grand Tourin\u00a0\u00a0aikana kirjoittamista kirjeist\u00e4 luotu kokoelma\u00a0Dreams, Waking Thoughts, and Incidents by\u00a0\u00a0William Beckford\u00a0<\/em>kertoo, millaista matkustaminen oli 1700-luvulla, ennen\u00a0rautateit\u00e4, lentokoneita tai linja-autoja. Beckfordin matkan m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4 Italia on monelle\u00a0nykymatkaajalle tuttu, sill\u00e4 viel\u00e4 vuonna 2019 noin 60 miljoonaa turistia vieraili\u00a0Italiassa vuosittain. Italian suositut\u00a0kaupungit Rooma, Milano ja Venetsia kuuluvat l\u00e4hes\u00a0vuosittain Euroopassa eniten vierailtujen kaupunkien listoille.\u00a0Beckfordin kirjeist\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 h\u00e4nen Grand\u00a0Tourinsa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli nimenomaan Italia. Koko muu\u00a0matka tuntuu vain pakolliselta siirtym\u00e4lt\u00e4 Euroopan\u00a0l\u00e4pi, Beckfordin suorastaan ihannoimaan Italiaan.\u00a0Blogikirjoituksessamme keskitymme Italiassa matkustamisen tarkasteluun, koska koimme Beckfordin\u00a0Italian niemimaalla matkustamisen muistuttavan omia kokemuksiamme moderneina turisteina\u00a0nykyp\u00e4iv\u00e4n Italiassa.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4mysmatkailua <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Huomasimme, kuinka modernille turistille tutulla tavalla Beckford matkustaa Italiassa \u2013 aivan\u00a0kuin h\u00e4n olisi \u201cel\u00e4mysmatkalla\u201d. Beckfordille oli erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 vierailemaan\u00a0renessanssifilosofi Francesco Petrarcan syntym\u00e4kodin luona, k\u00e4yd\u00e4 Veronan amfiteatterilla,\u00a0Rooman Colosseumilla ja vasta esiin kaivetuilla Pompeijin raunioilla. Vieraillessaan\u00a0\u00a0edell\u00e4 mainitunlaisilla historiallisilla kohteilla, Beckford kertoi kokeneensa yhteenkuuluvuuden\u00a0\u00a0tunnetta paikalla vuosisatoja sitten el\u00e4neisiin ihmisiin.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Olemme molemmat vierailleet Roomassa useita kertoja, ja Beckfordin matkan aikana kokemat tuntemukset resonoivat omien kokemustemme kanssa. Mielest\u00e4mme Rooma tarjoaa\u00a0nykymatkaajalle uniikin kokemuksen tuntea itsens\u00e4 osaksi antiikin kukoistuskautta. L\u00f6ysimme\u00a0\u00a0Beckfordin kirjeest\u00e4 samoja tuntemuksia, ja h\u00e4n kuvaileekin\u00a0Rooman kaupunkia eritt\u00e4in\u00a0\u00a0eksplisiittisesti. Kirjeit\u00e4 lukiessamme saimme kuvan Beckfordin pyrkimyksest\u00e4 kuljettaa\u00a0lukijaa mukanaan Rooman kapeilla kujilla. Vaikka kirjeen vastaanottajan identiteetti ei tule\u00a0\u00a0ilmi, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tarkoituksena on luoda lukijalle kuva Roomasta ilman, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tarvitsee\u00a0\u00a0k\u00e4yd\u00e4 edes paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Beckfordin piirros Tiberin yli Castel Sant’Angelolle ja huomattavasti my\u00f6hempi valokuva samasta kulmasta \u00a9 Google – Andrei Teodorovici<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Valokuvia, muistoja ja gelatoa<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Italia tarjoaa matkailijalle mahdollisuuden kurkistaa menneisyyteen, ja astella kaupungin\u00a0kaduille historialliseen ulottuvuuteen. Ennen COVID-19\u00a0pandemiaa\u00a0Rooma houkutteli\u00a0yhdeks\u00e4n miljoonaa kansainv\u00e4list\u00e4\u00a0turistia vuosittain, joten matkakohteena se on eritt\u00e4in suosittu. Samat n\u00e4ht\u00e4vyydet ovat\u00a0\u00a0vuosisatojen ajan houkutelleet ihmisi\u00e4 eri puolilta maailmaa \u201cikuiseen kaupunkiin\u201d. Meist\u00e4\u00a0oli kiehtovaa huomata, miten Beckfordin kirjeisiin liitetyt h\u00e4nen piirt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kuvat\u00a0\u00a0Roomasta olivat kaikki paikoista, jotka ovat meit\u00e4kin vuosisatojen j\u00e4lkeen houkutelleet\u00a0r\u00e4psim\u00e4\u00e4n turistikuvia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Hillan ottama kuva Forum Romanumilta marraskuussa 2019<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Italian ja erityisesti Rooman maisemaa koristavat\u00a0lukemattomat historialliset n\u00e4ht\u00e4vyydet, jotka\u00a0muistuttavat menneisyyden ihmisist\u00e4 ja historian\u00a0jatkuvasta l\u00e4sn\u00e4olosta. Yll\u00e4 olevan kuvan alareunassa n\u00e4kyv\u00e4n Forum Romanumin lis\u00e4ksi\u00a0oikeassa yl\u00e4kulmassa esiintyy 1900-luvun alkupuolella valmistunut\u00a0Victor Emmanuel II -monumentti. Kuvanottopaikasta oikealle katsottaessa huomaa\u00a0Mussolinin 1920-luvulla rakennuttaman Rooman\u00a0keskustaa halkovan alati ruuhkautuvan monikaistainen\u00a0autotien. Kuva ja sen ymp\u00e4rist\u00f6 ovat hyv\u00e4 esimerkki\u00a0osoittamaan, miten tuhansia vuosia vanhat rauniot\u00a0sulautuvat yhteen modernimman arkkitehtuurin kanssa,\u00a0luoden yhteyden menneen ja nykyisen v\u00e4lille.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Monet Italian n\u00e4ht\u00e4vyyksist\u00e4 on mahdollista kokea ilman suuremman historiallisen kontekstin tuntemusta.\u00a0Rooman kuvankauniit kadut, maailmalla tunnettu ruokakulttuuri ja miellytt\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4olot tarjoavat jokaiselle jotakin, mik\u00e4 mahdollistaa Italian\u00a0\u00a0pysyvyyden turismin keskuksena. Rooma lupaa jokaiselle matkaajalle pieni\u00e4 nautinnon hetki\u00e4, esimerkiksi kuuman auringon alla vietetyn shoppailup\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen voi pist\u00e4yty\u00e4 gelateriaan hakemaan t\u00f6tter\u00f6llisen ihanaa artesaanij\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Matkustaminen murroksessa <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Matkustaminen on viimeisten vuosisatojen kuluessa helpottunut, ja nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00a0\u00a0matkustamisesta on tullut arkista koko kansan huvia. Ennen vuonna 2020 alkanutta\u00a0COVID-19-pandemiaa kymmenet miljoonat turistit kiersiv\u00e4t maailmaa p\u00e4ivitt\u00e4in. Vaikka\u00a0\u00a0mahdollisuus matkustaa on viimeisen puolentoista vuoden aikana ollut murroksessa, eiv\u00e4t\u00a0pandemian aikaiset muutokset matkailussa ole olleet ensimm\u00e4isi\u00e4.\u00a0\u00a0Vuonna 2020 ja 2021 miljoonat ihmiset ovat joutuneet rajoittamaan ja muutamaan\u00a0\u00a0matkasuunnitelmiaan. Tilanne ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen matkustamisen historiassa, ja\u00a0\u00a0Beckford joutui laittamaan matkantekonsa \u2013 tosin vain hetkellisesti \u2013 tauolle\u00a0\u00a0kulkutautiepidemian takia. Kun h\u00e4n viimein p\u00e4\u00e4si jatkamaan matkaansa, h\u00e4n kuvailee Roomaan\u00a0\u00a0saapumistaan seuraavasti:\u00a0Tuntui, ett\u00e4 Rooma pakeni alati edest\u00e4mme, niin malttamaton olin,\u00a0kunnes viimein huomasimme rykelm\u00e4n kukkuloita, joiden hupuilla oli vihreit\u00e4 niittyj\u00e4 tiheikk\u00f6jen ymp\u00e4r\u00f6imin\u00e4 ja orjanlaakereiden varjostamina. Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4imme antiikin\u00a0tyyliin rakennettuja valkoisia taloja, avoimilla portiikeilla, joita s\u00e4vyttiv\u00e4t hennot iltaauringon s\u00e4teet.\u00a0<\/em>[\u2026]\u00a0Nyt alkoivat paljastua kukkuloiden yli Tiber-joen laakso kupoleineen ja\u00a0torneineen, ja Pietarinkirkko nousi Vatikaanin loistokkaiden kattojen ylle. Joka askel, jonka\u00a0\u00a0otimme m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4t\u00e4mme kohti, paljasti upeata maisemaa yh\u00e4 enemm\u00e4n, kunnes viimein\u00a0\u00a0hiipien kukkuloiden lomasta koko Rooma aukeni silmiemme edess\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Beckfordin ensimm\u00e4iset kirjeet on l\u00e4hetetty kes\u00e4kuussa 1780, kun taas viimeisest\u00e4\u00a0etapista Napolista kirjeet on postitettu tammikuussa 1781. N\u00e4in ollen\u00a0matkustaminen Lontoosta Napoliin vei\u00a0Beckfordilta kahdeksan kuukautta.\u00a0Junaliikenteen syntyess\u00e4 1800-luvulla\u00a0matkaaminen olisi toki saanut jo erilaisen\u00a0ilmeen, mutta viel\u00e4 1700-luvulla vaihtoehdot\u00a0olivat kovin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4.\u00a0Beckfordin matka\u00a01700-luvun\u00a0loppupuolella Englannista Italiaan oli\u00a0t\u00e4ynn\u00e4 haasteita, jotka ovat nykymatkaajalle hyvin kaukaisia. Beckford\u00a0onnistui pitk\u00e4lti seuraamaan Reinin jokea,\u00a0jolloin matka taittui veneell\u00e4. Koko matkaa\u00a0ei kuitenkaan Euroopan l\u00e4pi pystynyt\u00a0kulkemaan jokia pitkin, joten Beckford joutui turvautumaan hevosella ratsastamiseen tai jopa omiin jalkoihinsa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Euroopan rajat, infrastruktuuri ja matkustajat ovat Grand Tourin ajoista muuttuneet\u00a0\u00a0merkitt\u00e4v\u00e4sti, William Beckfordin matkaa verrattaessa moderniin turismiin l\u00f6ytyy monia\u00a0\u00a0yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. Matkakohteet ovat pysyneet pitk\u00e4lti samoina, vaikka uusia kohteita on noussut\u00a0\u00a0vanhojen rinnalle. Matkustaminen on Beckfordin ajoista helpottunut, sill\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 globaalista pandemiasta huolimatta matka Lontoosta Napoliin vie kahdeksan kuukauden sijaan vain muutamia tunteja. Huolimatta\u00a0\u00a0siit\u00e4, ett\u00e4 vuodesta 2020 asti jyll\u00e4nnyt\u00a0pandemia on asettanut rajoja matkustamiselle, on matkustamisen trendi\u00a0menossa selke\u00e4sti helpompaan, turvallisempaan ja edullisempaan suuntaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Hilla Murto ja Michelangelo Chiodo\u00a0(pohjautuu Historian kirjoittaminen -kurssity\u00f6h\u00f6n syksyll\u00e4 2020) Matkustaminen on ollut osa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 aina mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4 -yhteis\u00f6ist\u00e4 l\u00e4htien.\u00a0Keskiajan pyhiinvaellukset ja my\u00f6hempi modernin ajan Grand Tour -liike loivat pohjaa\u00a0nykyajan turismille. Miten eurooppalainen turismi on kehittynyt 1700-luvun yl\u00e4luokan\u00a0\u00a0kulttuurimatkailusta sen nykyiseen muotoonsa, miten matkustamisesta on tullut koko kansan\u00a0huvia ja kuinka Grand Tour matkakohteet ovat onnistuneet […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,7],"tags":[],"class_list":["post-3160","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3160","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3160"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3160\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}