{"id":3196,"date":"2021-10-16T15:27:32","date_gmt":"2021-10-16T12:27:32","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=3196"},"modified":"2021-10-16T15:27:32","modified_gmt":"2021-10-16T12:27:32","slug":"laatuhuonekaluja-koteihin-fbin-matkassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2021\/10\/16\/laatuhuonekaluja-koteihin-fbin-matkassa\/","title":{"rendered":"Laatuhuonekaluja koteihin \u2013 kustos kertoo"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>
\n

FM Maija M\u00e4kikalli v\u00e4itteli lauantaina 16. lokakuuta 2021 suomalaisen huonekalusuunnittelun ja -teollisuuden historiaa k\u00e4sittelev\u00e4ll\u00e4 tutkimuksella Laatuhuonekaluja koteihin. Boman, moderni ja suomalaisen huonekalutaiteen murros 1920-luvulta 1950-luvulla<\/em> (284 s.). Teos on ilmestynyt runsaasti kuvitettuna Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisusarjassa ja l\u00f6ytyy verkosta my\u00f6s open access -muodossa<\/a>. Aihe on monella tapaa kiehtova: huonekalut ovat arkip\u00e4iv\u00e4n olennainen osa, niin olennainen, ett\u00e4 tutkimusta pit\u00e4isi olla paljon enemm\u00e4n. <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Maija M\u00e4kikallin tutkimus ei kerro vain Carl-Johan Bomanin (1883\u20131969) johdolla toimineen Oy Boman Ab:n historiasta: aiheen kautta avautuu n\u00e4k\u00f6ala sek\u00e4 suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin ett\u00e4 arjen ja juhlan historiaan ennen ja j\u00e4lkeen toisen maailmansodan. M\u00e4kikallin v\u00e4it\u00f6skirja perustuu eritt\u00e4in laajaan ja monipuoliseen aineistoon: l\u00e4hdeluettelossa on yhdentoista arkiston ja kahdentoista museon lis\u00e4ksi yksityiskokoelmia, sanoma- ja aikakauslehdist\u00f6\u00e4, haastatteluja ja aikalaiskirjallisuutta. <\/p>\n\n\n\n

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Minna Sarantola-Weiss Helsingin kaupunginmuseosta. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 johdatteli keskustelun modernin, modernisuuden ja modernismin suuriin kysymyksiin, ja yleis\u00f6 sai seurata antoisaa dialogia siit\u00e4, miss\u00e4 mieless\u00e4 Bomanin toiminta oli modernia ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kysymyst\u00e4 siit\u00e4, miten meid\u00e4n pit\u00e4isi l\u00e4hesty\u00e4 1800- ja 1900-lukujen monia \u201dmodernisuuksia\u201d. M\u00e4kikallin v\u00e4it\u00f6skirjan keskeinen ajatus on tutkia menneisyytt\u00e4 \u201desineiden kanssa\u201d siten, ett\u00e4 materiaalisuuden n\u00e4k\u00f6kulma tulee noteerattua. My\u00f6s v\u00e4it\u00f6stilaisuus eteni esineiden mukana, esineit\u00e4 kuunnellen ja tunnustellen, ja vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 nosti keskusteluun Bomanin z-tuolin, \u201dlaiskanlinnan\u201d, pukeutumisp\u00f6yd\u00e4n ja cocktail-p\u00f6yd\u00e4n. Kiehtova on ajatus siit\u00e4, millaista esineiden \u201dlukeminen\u201d oikeastaan on. Miten esimerkiksi tuoli puhuu meille silloin, kun siin\u00e4 on hyv\u00e4 istua.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuus j\u00e4rjestettiin Turun yliopistossa Calonia 1 -salissa, jossa oli paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 47 henke\u00e4. Turun yliopistossa noudatetaan viel\u00e4 korona-ajan rajoituksia siten, ett\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 olevaa yleis\u00f6\u00e4 voi olla paikalla vain 50 henke\u00e4. V\u00e4it\u00f6s striimattiin Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4, ja lektion ensimm\u00e4isten minuuttien aikana \u00e4\u00e4ni ei valitettavasti kuulunut nettiyleis\u00f6lle. T\u00e4m\u00e4 saatiin onneksi nopeasti korjattua. Et\u00e4yhteyksien kautta tilaisuutta seurasi enimmill\u00e4\u00e4n 80 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Maija M\u00e4kikallin v\u00e4it\u00f6s on k\u00e4ynnistynyt ja lektio alkanut. Kuva: Marjo Kaartinen.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

FM Maija M\u00e4kikalli v\u00e4itteli lauantaina 16. lokakuuta 2021 suomalaisen huonekalusuunnittelun ja -teollisuuden historiaa k\u00e4sittelev\u00e4ll\u00e4 tutkimuksella Laatuhuonekaluja koteihin. Boman, moderni ja suomalaisen huonekalutaiteen murros 1920-luvulta 1950-luvulla (284 s.). Teos on ilmestynyt runsaasti kuvitettuna Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisusarjassa ja l\u00f6ytyy verkosta my\u00f6s open access -muodossa. Aihe on monella tapaa kiehtova: huonekalut ovat arkip\u00e4iv\u00e4n olennainen osa, niin olennainen, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,160,161,163],"class_list":["post-3196","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-vaitokset","tag-vaitos","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3196","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3196"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3196\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}