{"id":3213,"date":"2021-11-10T18:06:38","date_gmt":"2021-11-10T16:06:38","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=3213"},"modified":"2021-11-10T18:06:38","modified_gmt":"2021-11-10T16:06:38","slug":"paluu-ikuiseen-kaupunkiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2021\/11\/10\/paluu-ikuiseen-kaupunkiin\/","title":{"rendered":"Paluu ikuiseen kaupunkiin"},"content":{"rendered":"\n<p>Kun hain muutama viikko takaperin ullakolta p\u00f6lyttyneen matkalaukkuni, huomasin, ett\u00e4 siin\u00e4 oli edelleen kiinni viimeisimm\u00e4n lentomatkani t\u00e4gi. Syksyll\u00e4 kaksi vuotta sitten, kotiin Roomasta. Ja nyt olin l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 takaisin! Niin tavallista, mutta silti kaikki oli toisin. En muistanut en\u00e4\u00e4 lentorutiineita, online check-inej\u00e4; oli vaikea hahmottaa, mit\u00e4 kuluneeseen k\u00e4simatkatavaramuovipussiini pit\u00e4isi nestein\u00e4 pakata. <\/p>\n\n\n\n<p>Muuttunut oli my\u00f6s tutkimusmatkalle l\u00e4htij\u00e4n mieli. Se oli t\u00e4ynn\u00e4 l\u00e4htemisen riemua, kuin joskus silloin, kun l\u00e4htemisest\u00e4 ei ollut viel\u00e4 tullut arkista ja jopa v\u00e4sytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Nyt Rooma kutsui. Olin l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 sinne paitsi kokoustamaan, my\u00f6s tutkijaresidenssiin Suomen Rooman-instituutiin Villa Lanteen l\u00e4hes kahdeksi viikoksi. J\u00e4nnitti, vanhaa konkaria. Ajatus hetken mahdollisuudesta keskitty\u00e4 tutkimukseeni, avata uusia ovia, kutkutti, innosti ja riemastutti.<\/p>\n\n\n\n<p>Lokakuun j\u00e4lkipuolen Rooma tarjoili parastaan; olin onnekas. Aurinko paistoi herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja nosti hien intohimoisen k\u00e4velij\u00e4n pintaan. Oli suomalaisittain kes\u00e4. Ty\u00f6matka Villa Lantesta Vatikaaniin ei olisi voinut olla upeampi aamusta toiseen: hele\u00e4n auringon kultaama kaupunki kirkkaassa aamussa tai udun keskell\u00e4 lep\u00e4\u00e4v\u00e4 kaupunki kuin unesta t\u00e4nne todellisuuteen siirrettyn\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/onnellinen_tutkija-3.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/onnellinen_tutkija-3.jpg?w=480\" alt=\"\" class=\"wp-image-3225\" width=\"352\" height=\"469\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/onnellinen_tutkija-3.jpg 480w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/onnellinen_tutkija-3-225x300.jpg 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 352px) 100vw, 352px\" \/><\/a><figcaption>Ikionnellinen tutkija k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 t\u00f6ihin.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Italiassa koronam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ovat tiukat. Vatikaanissakin ne n\u00e4kyiv\u00e4t. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n portin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme tarkastuspistett\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 kulkuluvan (esimerkiksi arkiston tai kirjaston kortin) tarkistaa sveitsil\u00e4iskaartin sotilas. Ensimm\u00e4isen\u00e4 aamunani h\u00e4n halusi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s koronapassini \u2013 my\u00f6hemmin toki heilutteli vain menem\u00e4\u00e4n, kun aloin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo tutummalta. Luulen, ett\u00e4 lis\u00e4kseni Vatikaanissa ei ollut juuri muita ulkomaalaisia tutkimusty\u00f6ss\u00e4, joten erotuin ehk\u00e4 joukosta. Olin varmasti ainoa, jolla ei ollut toppatakkia p\u00e4\u00e4ll\u00e4! T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen vuorossa oli erin\u00e4isi\u00e4 poliiseja tarkastamassa kulkuoikeuttani, mutta kaikki sujui nopeasti korttia ja koronapassia heilutellen, eik\u00e4 jonoja ollut. Loppup\u00e4ivin\u00e4 pakkasin koronapassiprinttini jo repun pohjalle, kun sit\u00e4 eiv\u00e4t uudestaan en\u00e4\u00e4 kyselleet.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkijasaleissa oli hiljaista, nautinnollista suorastaan. Kollegoinani oli pari dominikaanivelje\u00e4, yksi fransiskaani, kaksi nunnaa, joiden s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntia en pystynyt verifioimaan enk\u00e4 kehdannut kysy\u00e4, sek\u00e4 vaihtuvasti eri p\u00e4ivin\u00e4 muutama muu tutkija, jotka n\u00e4yttiv\u00e4t kaltaisiltani maallikoilta. Olin paratiisissa Vatikaanin upeiden kattojen alla. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/hiljainen_pietarinkirkon_aukio.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/hiljainen_pietarinkirkon_aukio-edited.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3227\" width=\"721\" \/><\/a><figcaption>Korona-ajan Pietarinkirkon aukio oli hiljainen ja rauhaisa \u2013 oli kuin olisi palannut 1980-luvulle. Aukion kauneus paljastuu, kun sit\u00e4 rumentavat karsinarakennelmat on minimoitu.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Roomassa on suurenmoista k\u00e4vell\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Pakkasin aamusin reppuun vain v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4t, joten jaksoin tehd\u00e4 kierroksia kirjaston sulkeuduttua ja ennen pime\u00e4n laskeutumista. Kuljin tutkimuskohteitteni materiaalisten muistojen per\u00e4ss\u00e4, j\u00e4ljitin hautoja, muistomerkkej\u00e4 ja veistoksia. Yhden iltap\u00e4iv\u00e4n omistin erikseen Vatikaanin museoissa paavi Leo X:lle, joka on yksi tutkittavani. Vietin paljon aikaa h\u00e4nen upeassa aikaansaannoksessaan, niin sanotuissa Raffaellon stanzojen huoneissa, joissa kuvasin kaikkea mahdollista my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten, jopa pienimpi\u00e4 yksityiskohtia. Kukaan ei h\u00e4tyytt\u00e4nyt pois, sain olla aivan rauhassa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/takanreunus.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/takanreunus-edited-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3231\" width=\"523\" height=\"293\" \/><\/a><figcaption>Etsiv\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 \u2013 vaikka takanreunuksesta!<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Koska kaupungissa ei ollut viel\u00e4 entisen normaalin kaltaista turistiruuhkaa, p\u00e4\u00e4si jopa Pietarinkirkkoon likipit\u00e4en jonottamatta, ja sis\u00e4ll\u00e4 kirkoissa, joissa Roomassa t\u00e4ytyy aina k\u00e4yd\u00e4 paljon, niin upeita ne ovat, tuntui aina kuin olisi ollut siell\u00e4 yksin. Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti kyll\u00e4, oikeastaan vain Sikstiinil\u00e4iskappeliin kertyi niin paljon matkailijoita, ett\u00e4 tuntui hivenen ahtaalta. Kukaan ei tosin t\u00e4\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n h\u00e4tyytt\u00e4nyt pois, vaan Michelangelon ihmeit\u00e4 sai katsella aivan rauhassa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/museotungos.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/museotungos.jpg?w=768\" alt=\"\" class=\"wp-image-3232\" width=\"420\" height=\"560\" \/><\/a><figcaption>N\u00e4in harvaa oli museotungos Roomassa lokakuussa 2021.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Matkailijana olo ei ollut turvaton, sill\u00e4 kaikkialla k\u00e4ytettiin maskia ja kaikkialla kysyttiin koronapassia, niin kirkoissa, museoissa kuin ravintoloissakin. Vain ruokakauppaan p\u00e4\u00e4si ilman sit\u00e4. My\u00f6s maahantulomuodollisuudet sujuivat rokotetulta nopeasti molempiin suuntiin. <\/p>\n\n\n\n<p>Oli yksinkertaisesti ihmeellist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ulkomaanmatkalle ja palata ikuiseen kaupunkiin. Pitk\u00e4n koronahiljaisuuden j\u00e4lkeen olivat tutkijan aistit avoimina Rooman ihmeille, etenkin sen kauneudelle. Osasin nauttia my\u00f6s Rooman poikkeuksellisesta hiljaisuudesta, joka pikkuhiljaa on taas normaalin palautuessa katoamassa. Lyhyen residenssin aikana tuntui silt\u00e4, kuin olisi saanut aikaan enemm\u00e4n kuin normaalisti puolessa vuodessa. Kun tutkija vapautuu hetkeksi arjesta ja sen rutiineista, ideatkin alkavat suorastaan pulputa. T\u00e4llaistahan tutkimusmatkoillamme oli ennenkin. Ikuinen kaupunki, runsaudensarvi, kiitos, ett\u00e4 muistutit siit\u00e4! <\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/historiankerroksia.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2021\/11\/historiankerroksia.jpg?w=768\" alt=\"\" class=\"wp-image-3238\" width=\"504\" height=\"672\" \/><\/a><\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun hain muutama viikko takaperin ullakolta p\u00f6lyttyneen matkalaukkuni, huomasin, ett\u00e4 siin\u00e4 oli edelleen kiinni viimeisimm\u00e4n lentomatkani t\u00e4gi. Syksyll\u00e4 kaksi vuotta sitten, kotiin Roomasta. Ja nyt olin l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 takaisin! Niin tavallista, mutta silti kaikki oli toisin. En muistanut en\u00e4\u00e4 lentorutiineita, online check-inej\u00e4; oli vaikea hahmottaa, mit\u00e4 kuluneeseen k\u00e4simatkatavaramuovipussiini pit\u00e4isi nestein\u00e4 pakata. Muuttunut oli my\u00f6s tutkimusmatkalle l\u00e4htij\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":767,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,7],"tags":[72,95,106,122,128,138],"class_list":["post-3213","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yleiset","tag-keskiaika","tag-matkat","tag-paavit","tag-renessanssi","tag-rooma","tag-taide","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3213","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/767"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3213"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3213\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3213"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3213"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3213"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}