{"id":3391,"date":"2022-02-14T08:18:01","date_gmt":"2022-02-14T08:18:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3391"},"modified":"2022-02-14T08:18:03","modified_gmt":"2022-02-14T08:18:03","slug":"kh50-muistoalbumin-kertomus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2022\/02\/14\/kh50-muistoalbumin-kertomus\/","title":{"rendered":"KH50: Muistoalbumin kertomus"},"content":{"rendered":"\n

Yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4n kunniaksi juhlablogisarja jatkuu kulttuurihistorian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Miira Vuoksenrannan kirjoituksella muistoalbumin tarinasta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Oli hein\u00e4kuu 2019 eik\u00e4 helleaallon loppua ollut n\u00e4kyviss\u00e4. Infernaalinen s\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan voinut est\u00e4\u00e4 minua ja vanhempiani l\u00e4htem\u00e4st\u00e4 paikallisille antiikkimarkkinoille, joilla oli saapuessamme jo t\u00e4ysi tohina p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kojujen tarjoomuksia tovin ihmetelty\u00e4ni en odottanut l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ni en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mukaan tarttuvaa, mutta sitten katseeni osui er\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 avonaisena lep\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n muistikirjaan, jonka kiiltokuvien koristamat sivut hehkuivat kes\u00e4auringossa. Sormeni alkoivat syyhyt\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja tiesin, ett\u00e4 lompakkoni oli tuhoon tuomittu. Kyseess\u00e4 oli nimitt\u00e4in ihka aito muistoalbumi 1900-luvun alkupuolelta, jonka kaltaisia olin lueskellut siihen menness\u00e4 ainoastaan arkistojen lukusaleissa. Miten olisinkaan voinut l\u00e4hte\u00e4 kotiin tyhjin k\u00e4sin?<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin kotimatkalla p\u00e4\u00e4sin selailemaan kirjaa tarkemmin ja tavailemaan sen sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 koukeroisia k\u00e4sialoja, joista sain sen verran selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 havaitsin kirjan kauttaaltaan saksankieliseksi. T\u00e4m\u00e4 onkin osuvaa, sill\u00e4 muistoalbumiperinne syntyi alun perin Saksassa. Suomeen muistokirjat saapuivat 1500-luvulla saksalaisissa yliopistoissa opiskelleiden nuorukaisten mukana. Alkujaan muistoalbumien t\u00e4ytt\u00e4minen oli yl\u00e4luokan puuhaa, mutta vuosisatojen saatossa se kansanomaistui. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi albumiharrastus kehittyi v\u00e4hitellen naisvaltaisemmaksi ja yh\u00e4 nuorempien kiinnostuksenkohteeksi.<\/p>\n\n\n\n

Ydinteht\u00e4v\u00e4lt\u00e4\u00e4n muistoalbumi on s\u00e4ilynyt vuosisatojen kuluessa melko muuttumattomana \u2013 tarkoituksena on ollut ker\u00e4t\u00e4 muistoksi omistuksia yst\u00e4vilt\u00e4 ja muilta kirjan omistajalle t\u00e4rkeilt\u00e4 henkil\u00f6ilt\u00e4. Nimikirjoitusten lis\u00e4ksi muistoalbumeihin on koottu runoja, lauselmia, piirroksia, kiiltokuvia ja toisinaan jopa hiuskiehkuroita. Markkinoilta ostamani muistoalbumi onkin esineen\u00e4 tyypillinen tyylilajinsa edustaja. Se on sinikantinen, 14 cm leve\u00e4 ja 22 cm pitk\u00e4 viivoittamaton muistikirja, jonka kannessa on yleiseen tapaan painettuna kullattu ja kranssin ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 teksti \u201dPoesie\u201d. T\u00e4m\u00e4n muistokirjan aukeamat seuraavat yhten\u00e4ist\u00e4 asettelutapaa: vasemman k\u00e4den puoleiset sivut on varattu kiiltokuville ja oikean k\u00e4den puolella on aina muistov\u00e4rssy tai mahdollinen muu teksti. Pienempi\u00e4 kiiltokuvia on sijoitettu my\u00f6s tekstin sekaan. Muistoalbumiperinteen lailla kiiltokuvien keksij\u00e4maaksi on arveltu Saksaa, jossa niit\u00e4 ryhdyttiin tuottamaan 1800-luvulla uusien painomenetelmien kehityksen my\u00f6t\u00e4. Kiiltokuvista kehkeytyi pian muistoalbumien sivuja hallitseva piirre. My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4ss\u00e4ni muistokirjassa kiiltokuvat ovat hyvin n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 ja kooltaan melkein jopa koko sivun mittaisia. Kuvateemoiltaan n\u00e4m\u00e4 kiiltokuvat ovat hyvin perinteisi\u00e4 \u2013 albumista l\u00f6ytyy muun muassa enkeleit\u00e4, kukkia ja lintuja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Muistokirjan omistuskirjoituksista paljastuu, ett\u00e4 albumin aktiivisin k\u00e4ytt\u00f6aika oli vuosina 1919\u20131923, mink\u00e4 j\u00e4lkeen kirja otettiin uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuosiksi 1932\u20131934. Viimeinen p\u00e4iv\u00e4tty merkint\u00e4 on vuodelta 1965. Paikoiksi monet kirjoittajat ovat merkinneet etel\u00e4isess\u00e4 Baijerissa sijaitsevan Schwangaun sek\u00e4 siit\u00e4 nykyisin noin kolmen tunnin ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevan N\u00fcrnbergin kaupungin. Muistoalbumin alkuper\u00e4inen omistaja on viel\u00e4 tuntematon, mutta runojen antamat neuvot ja niiden p\u00e4iv\u00e4ykset viittaavat siihen, ett\u00e4 h\u00e4n oli luultavasti 1900-luvun vaihteessa syntynyt saksalainen tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin saksan kielen taitoinen nainen.<\/p>\n\n\n\n

Muistokirjatutkimuksessa on todettu, ett\u00e4 tekstisis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 puolesta albumit seurailivat yleens\u00e4 samankaltaisia polkuja \u2013 ne neuvoivat, toivottivat onnea ja lujittivat yst\u00e4vyyden ja toveruuden siteit\u00e4. Tavanomaiseen muistorunoon kuului yst\u00e4vyydenvakuutus tai muistamispyynt\u00f6, usein molemmat. Omistamassani muistoalbumissa hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on Josef-nimisen yst\u00e4v\u00e4n 19.2.1922 kirjoittama runo:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
Yst\u00e4vyydest\u00e4!\nJos joskus k\u00e4y niin\nettemme en\u00e4\u00e4 n\u00e4e toisiamme\nn\u00e4hk\u00e4\u00e4mme sitten t\u00e4htien valossa\nj\u00e4\u00e4 hyv\u00e4sti\n\u201d\u00c4l\u00e4 unohda minua\u201d!\n\nAus Freundschaft! \nSollte einst ein Fall geschehn\nDass wir einander nicht mehr sehn\nSo sehn wir uns beim Sternenlicht\nLeb wohl\n\u201dVergissmeinnicht\u201d!\n<\/pre>\n\n\n\n
Huomionarvoinen on runon viimeisen s\u00e4keen \u201dVergissmeinnicht\u201d-sana, joka viittaa lemmikkikukkaan, joka symboloi monilla kielill\u00e4 j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isi\u00e4 ja toivoa muistetuksi tulemisesta. Esimerkiksi englanniksi sama on \u201dforget-me-not\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Muistoalbumeihin kirjatut el\u00e4m\u00e4nohjeet painottivat monesti hengellisi\u00e4 ja eettisi\u00e4 arvoja. Keskeist\u00e4 oli my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tosiyst\u00e4vyytt\u00e4 ja sit\u00e4, mink\u00e4laiseksi naiseksi tyt\u00f6n tuli kasvaa. Useimmiten albumien v\u00e4rssyt eiv\u00e4t olleet kirjoittajiensa omia tuotoksia. Sen sijaan oli tavanomaista, ett\u00e4 muistokirjoissa kiersiv\u00e4t vuosikymmenest\u00e4 toiseen samat hyv\u00e4ksi todetut klassikot, joskin kirjoittajansa maun ja muistin mukaan muunneltuina. Yksi t\u00e4llaisista oli Marie-nimisen yst\u00e4v\u00e4tt\u00e4ren edellist\u00e4 v\u00e4rssy\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin yl\u00f6s kirjaama runo, jossa annettiin ohjeita ihannenaiseuden saavuttamiseen:<\/p>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
Yst\u00e4vyydest\u00e4!\nOle kuin orvokki sammaleessa\nn\u00f6yr\u00e4, vaatimaton ja puhdas\n\u00e4l\u00e4 niin kuin ylpe\u00e4 ruusu\njoka haluaa aina tulla ihailluksi.\n\nAus Freundschaft!\nSei wie das Veilchen im Moose\nDem\u00fctig, Bescheiden & Rein\nNicht wie die stolze Rose\nDie immer bewundert will sein.\n<\/pre>\n\n\n\n
Vaikka t\u00e4m\u00e4n muistoalbumin l\u00f6ytymisest\u00e4 on nyt kulunut jo melkein kolme vuotta, on sen haalistuneiden kansien avaaminen minulle joka kerta aivan yht\u00e4 innostavaa. Ostotilanteessa kirjan myyj\u00e4 puhui kiiltokuvien rahallisesta arvosta. Tokkopa h\u00e4n tiesi, ett\u00e4 minua kiinnosti paljon enemm\u00e4n itse albumin tekstisis\u00e4lt\u00f6. Kaiken kaikkiaan l\u00f6yd\u00f6s on ollut minulle kiehtova, mutta hyvin vaarallinen \u2013 kuinka pid\u00e4n jo valmiiksi vahvan ker\u00e4ilij\u00e4nviettini aisoissa, kun antiikkitorien kaluaminen palkitaan n\u00e4in upeasti? Onneksi minimalistinen koti ei ole toivelistallani!<\/p>\n\n\n\n
Teksti ja kuvat: Miira Vuoksenranta <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 l\u00e4hdeteoksina ovat toimineet Kirsti Penttisen \u201dMuistokirjan tarina\u201d (1983) ja Carola Ekremin \u201dMinnesb\u00f6ckernas historia\u201d (2002).<\/em><\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4n kunniaksi juhlablogisarja jatkuu kulttuurihistorian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Miira Vuoksenrannan kirjoituksella muistoalbumin tarinasta. Oli hein\u00e4kuu 2019 eik\u00e4 helleaallon loppua ollut n\u00e4kyviss\u00e4. Infernaalinen s\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan voinut est\u00e4\u00e4 minua ja vanhempiani l\u00e4htem\u00e4st\u00e4 paikallisille antiikkimarkkinoille, joilla oli saapuessamme jo t\u00e4ysi tohina p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kojujen tarjoomuksia tovin ihmetelty\u00e4ni en odottanut l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ni en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mukaan tarttuvaa, mutta sitten katseeni osui er\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":10118,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[180],"tags":[179,178],"class_list":["post-3391","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuurihistoria-50-v","tag-kh50","tag-kulttuurihistoria50","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3391","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10118"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3391"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3391\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3396,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3391\/revisions\/3396"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3391"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3391"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3391"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}