{"id":3401,"date":"2022-02-22T10:38:48","date_gmt":"2022-02-22T10:38:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3401"},"modified":"2022-02-22T10:39:11","modified_gmt":"2022-02-22T10:39:11","slug":"kh50-turun-tieta-roomaan-veikko-litzen-vuonna-1982","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2022\/02\/22\/kh50-turun-tieta-roomaan-veikko-litzen-vuonna-1982\/","title":{"rendered":"KH50: ”Turun tiet\u00e4 Roomaan” – Veikko Litzen vuonna 1982"},"content":{"rendered":"\n

Villa Lante on kulttuurihistorioitsijoille tuttu paikka. Saimme Leena Rossilta luvan julkaista uudelleen h\u00e4nen haastattelunsa Veikko Litzenin kanssa vuonna 1982. Haastattelun aikaan Litzen oli juuri l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 Villa Lanteen Suomen Rooman-instituutin johtajaksi ja tutkimusperiodille.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Samassa yhteydess\u00e4 julkaistiin my\u00f6s Erkki Huhtamon haastattelu Hannu Laaksosesta, joka pohti syit\u00e4 Rooman lumolle. Hannu esitti haastattelussa my\u00f6s toiveen, jonka voinee katsoa toteutuneen… <\/em><\/p>\n\n\n\n

Suuri kiitos Leenalle ja Erkille siit\u00e4, ett\u00e4 saimme julkaista n\u00e4m\u00e4 tekstit uudelleen!<\/em> Artikkelit on julkaistu alun perin Tylkk\u00e4riss\u00e4 26\/1982.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Turun tiet\u00e4 Roomaan<\/h2>\n\n\n\n

Suomalaisten humanistien keskuudessa vallitsee Rooma-kuume. Ikuiseen Kaupunkiin matkataan rinkat sel\u00e4ss\u00e4 tai cavaletti suihkukoneen tavaras\u00e4ili\u00f6ss\u00e4. Rooman-matkat ovat loppuunmyytyj\u00e4, ja Gaudeamuskin on t\u00e4n\u00e4 vuonna julkaissut per\u00e4ti kaksi Rooma-aiheista kirjaa: Henrik Zilliacuksen ”Rooma, piirtokirjoitusten kaupunki” -teoksen ja Castr\u00e9nien Rooma-oppaan. Turkulaisten Rooma-innostusta tuskin ainakaan viilent\u00e4\u00e4 kulttuurihistorian professori Veikko Litzenin siirtyminen Villa Lanten, Suomen Rooman-instituutin johtajaksi vuodenvaihteessa.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kulttuurihistorian professori Veikko Litz\u00e9n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vuoden vaihteessa virkansa Turun yliopistossa kolmeksi vuodeksi ja siirtyy johtamaan Suomen Rooman Instituuttia, Villa Lantea.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Veikko Litz\u00e9n, miksi Sin\u00e4 l\u00e4hdet Roomaan?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Minun t\u00e4ytyy nyt tehd\u00e4 tutkimusta! Tai minun t\u00e4ytyy saada ihmiset tutkimaan, jos min\u00e4 en siihen itse pysty. On aivan yhdentekev\u00e4\u00e4, tutkinko min\u00e4 vai tutkivatko oppilaat. Nyt on vain saatava n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kulttuurihistorian tutkimus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Tarkoitukseni on, ett\u00e4 300-luvun kulttuurin muutoksesta vedet\u00e4\u00e4n irti lankoja, vedet\u00e4\u00e4n ulottuvuuksia… otetaan kerrankin irti kaikki yhdest\u00e4 palasesta.<\/p>\n\n\n\n

Miksi et voi tehd\u00e4 tutkimustasi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Turussa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Siksi koska t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on niin paljon hajottavia tekij\u00f6it\u00e4. Olen t\u00e4ysin skitsofrenian partaalla. Minun t\u00e4ytyy alituisesti hyp\u00e4t\u00e4 asiasta toiseen aivoissani niin, etten en\u00e4\u00e4 tied\u00e4, toimiiko oikea ja vasen aivolohkoni en\u00e4\u00e4 jollakin tavalla synkronoinnissa. <\/p>\n\n\n\n

Aivan totta! Seuraava oppilas, joka tulee sis\u00e4\u00e4n, tarvitsee kirjavalikoiman antiikin tentti\u00e4 varten. Sit\u00e4 seuraavan ongelma on jonkin taiteilijan suhde johonkin, eik\u00e4 oppilas ole varma meneek\u00f6 se liian syv\u00e4lle taiteilijan sielunel\u00e4m\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Miten helkkarissa min\u00e4 pystyn hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n jostakin antiikin kirjavalikoimasta jonkin t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n taiteilijan psyykkeen. <\/p>\n\n\n\n

Min\u00e4 hajoan t\u00e4\u00e4ll\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tylkk\u00e4ri 10.12.1982, nr. 26<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Etk\u00f6 sitten olisi voinut m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 kaikkia opiskelijoita paneutumaan 300-lukuun?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

En ole halunnut m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, mit\u00e4 ihmiset tutkivat. Mielest\u00e4ni t\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 he saavat kosketuksen menneisyyden todellisuuteen. Sen j\u00e4lkeen he saavat tutkia ihan mit\u00e4 tahansa. He eiv\u00e4t menet\u00e4 uskoaan niin helposti, jos he henkil\u00f6kohtaisesta todellisuudenkuvastaan l\u00e4htien jo arvostavat tiettyj\u00e4 asioita ja tutkivat niit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Sit\u00e4 paitsi olisi mielet\u00f6nt\u00e4 panna kaikki opiskelijat tutkimaan samaa aihepiiri\u00e4. Heit\u00e4 on niin paljon. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4hes kaikki taiteentutkimuksen ja kulttuurihistorian koulutusohjelman tulijat ottavat sivuaineekseen kulttuurihistorian.<\/p>\n\n\n\n

 T\u00e4m\u00e4 ruljanssi jatkuu koko ajan. Rooma on minulle ainoa pakopaikka.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on tilanne kolmen vuoden kuluttua, kun tulet takaisin? Etk\u00f6 pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vastassasi on silloin aivan vieras opiskelijapolvi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kun minulla on kolmen vuoden tutkimusperiodi takanani, niin minulla on tietty henkinen p\u00e4\u00e4oma, josta ammennan konkreettisempia esimerkkej\u00e4 kuin t\u00e4h\u00e4n asti kulttuurihistorian teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 kulttuurihistoria on. Toisin sanoen minun tutkimusty\u00f6ni hedelm\u00f6itt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 opetusta, jolla saan upotetuksi omat k\u00e4sitykseni historiasta n\u00e4ihin ihmisiin.<\/p>\n\n\n\n

En min\u00e4 pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opiskelijat olisivat takaisin tullessani vieraita. Mielest\u00e4ni kukaan ihminen ei ole vieras. Min\u00e4 tunnen ihmiset aina hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 kotoisiksi. Eik\u00e4 historia ole sellainen rannaton alue, ett\u00e4 jos joku liikkuu toisella laidalla, niin toisella laidalla h\u00e4nt\u00e4 ei tunnettaisi. Kyll\u00e4h\u00e4n me joka tapauksessa k\u00e4yt\u00e4mme samoja perinteisi\u00e4 metodeja, vaikka n\u00e4kemykset voivatkin olla erilaisia.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 Rooma merkitsee suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle tai suomalaiselle kulttuurille?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Me tarvitsemme sellaista paikkaa kuin Rooma, jotta me voisimme sijoittaa itsemme oikein kulttuurin kokonaisuuteen. Roomassa ovat keskittyneen\u00e4 kaikki eurooppalaisen kulttuurin tuotteet, koko sen ”cr\u00e9me de la cr\u00e9me” \u2013 olkoot ne tuotteet sitten kuvallisia, esineellisi\u00e4 tai asiakirjallisia.<\/p>\n\n\n\n

Suhteesi antiikin tutkimiseen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Koska olen itse tutkinut keskiajan syksy\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 1400-lukua, kaipaan my\u00f6s kev\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4mist\u00e4. Ja antiikki on keskiajan kev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4k\u00f6 Sinua henkil\u00f6kohtaisesti jokin muukin kuin Rooman arkistot ja kirjastot?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

 P\u00e4iv\u00e4nlaskun punainen v\u00e4ri. Se hehkuu merkillist\u00e4 etel\u00e4n l\u00e4mp\u00f6\u00e4 kylm\u00e4n\u00e4kin vuodenaikana.<\/p>\n\n\n\n

 L\u00e4hdet siis turvallisella mielell\u00e4 Roomaan?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00e4! Koen t\u00e4m\u00e4n modernin ajan, jonka tutkimusta virkani tuleva hoitaja, dosentti Keijo Virtanen edustaa, samankaltaiseksi kuin rakkaan keskiaikani kaikessa universaalisuudessaan. Ja t\u00e4m\u00e4n h\u00e4n on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tiedostanut.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Veikon mietelmi\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
  • Historia on nykyisyytt\u00e4 tutkivaa, menneisyydest\u00e4 kertovaa tutkimusta.<\/li>
  • Historia on moniulotteisen avaruuden geometriaa<\/li>
  • Kulttuuri on ihmisten ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 haasteisiin antamien vastausten kokonaisuus. Kulttuuria ovat kaikki ymp\u00e4rist\u00f6n haasteisiin annetut vastaukset<\/li>
  • Historia on tutkijasta l\u00e4hteisiin suuntautuvalla tasolla tiedett\u00e4, l\u00e4hteist\u00e4 saadun tiedon tulkinnan tasolla, eli kertoessaan menneisyydest\u00e4 taidetta<\/li>
  • Opinn\u00e4ytteen\u00e4 ei ole koskaan tutkittu liian pient\u00e4 asiaa; alituiseen tutkitaan liian suuria asioita<\/li>
  • Katselen sarjakuvia, pid\u00e4n iskelmist\u00e4<\/li>
  • Historia on opettanut minulle, ett\u00e4 yhdest\u00e4 erehdyksest\u00e4 ei saa riippua koko el\u00e4m\u00e4, mutta ett\u00e4 yksikin erehdys riippuu aina koko el\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/li>
  • Kukaan ei ole edell\u00e4 aikaansa tai ajastaan j\u00e4ljess\u00e4<\/li>
  • Syysuhteiden moninaisuus historiassa on niin moninainen, ett\u00e4 emme saa sit\u00e4 koskaan selville<\/li>
  • Minun el\u00e4m\u00e4ni on ollut pelkk\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4npaistetta<\/li>
  • Historiasta itsekukin l\u00f6yt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 haluaa, ja jokainen haluaa sit\u00e4, mit\u00e4 itselt\u00e4 puuttuu. Autuaita ovat hengellisesti k\u00f6yh\u00e4t.<\/li>
  • Hauska on kulkea Appian tiell\u00e4, vuorilla kultainen viini jo kypsyy<\/li><\/ul>\n\n\n\n

    Teksti: Leena Rossi<\/em><\/p>\n\n\n\n

    \n\n\n\n

    Hannu Laaksonen on kaupunkimme harvoja antiikintutkijoita, tunnettu Rooman-k\u00e4vij\u00e4, monesti Villa Lantessa oleskellut. Mist\u00e4 Rooma-kuume? <\/strong><\/p>\n\n\n\n

    – Roomassa leikkaavat l\u00e4nsimaisen kulttuurin eri puolet; ajattele vaikka kaupunkikuvaa: kaikki vaiheet antiikista t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ovat n\u00e4kyviss\u00e4. Keskiaikaisesta Centro Storicosta Mussolinin rakennuttamaan E. U. R. -kaupunginosaan, tai antiikista 80-luvulle. Koko historia on l\u00e4sn\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

    Hannun oma Rooma-kokemus on per\u00e4isin, paitsi itse kaupungista, my\u00f6s Romain Rollandin teoksista.<\/p>\n\n\n\n

     – Jean-Christophe-romaanin lopussa teoksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 rauhan Roomasta. T\u00e4m\u00e4 rauha on ihmisen sopusointua italialaisen maiseman ja toisaalta esim. Fellinin elokuvissa esiin tulevan tavattoman etel\u00e4isen el\u00e4m\u00e4nv\u00e4kevyyden kanssa. Ehk\u00e4 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ”Unelma V\u00e4limerest\u00e4” on ollut niin keskeinen pohjoisille kansoille, Suomellekin ainakin 1700-luvulta saakka, Hannu pohtii.<\/p>\n\n\n\n

    – Kulttuuri-kontaktit vaikka Rooman ja Turun v\u00e4lill\u00e4 ovat vuosisatojen kuluessa olleet yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin runsaita. Pyh\u00e4n Birgitan pyhimysel\u00e4m\u00e4kerrassa kerrotaan miehest\u00e4 ”de aboa”, joka kulki t\u00e4\u00e4lt\u00e4 jalan Euroopan halki Birgitan luokse Roomaan. Ja Eino Leinokin kirjoitti tapahtumiltaan Roomaan sijoitetun romaanin.<\/p>\n\n\n\n

     – Ajattelisin, ett\u00e4 pohjoisen Rooma-unelman takana piilee tietty yhteys aurinko-meri-viini, sensuelli piirre, joka t\u00e4\u00e4lt\u00e4 pohjoisesta puuttuu. Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen voi olla vapaampi V\u00e4limeren seudulla, jossa kohtaavat toisaalta voimakas luonto, toisaalta voimakas kulttuuri.<\/p>\n\n\n\n

    Veikko Litzen on vuodenvaihteessa siirtym\u00e4ss\u00e4 Villa Lanten, Suomen Rooman-instituutin johtajaksi. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 Hannussa toiveita. <\/p>\n\n\n\n

    – Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa saadaan turkulainen professori Villa Lanteen. T\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi kyll\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaupunkimme hieman torkkuvaa antiikintutkimusta. Turussa on tosin hyv\u00e4t kirjastot ja yhteydet Eurooppaan. Yhteisty\u00f6 eri laitosten v\u00e4lill\u00e4 vain ei ole oikein toiminut. Ehk\u00e4 Litzenin nimitys korjaa t\u00e4t\u00e4kin ep\u00e4kohtaa.<\/p>\n\n\n\n

    Teksti: Erkki Huhtamo<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Villa Lante on kulttuurihistorioitsijoille tuttu paikka. Saimme Leena Rossilta luvan julkaista uudelleen h\u00e4nen haastattelunsa Veikko Litzenin kanssa vuonna 1982. Haastattelun aikaan Litzen oli juuri l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 Villa Lanteen Suomen Rooman-instituutin johtajaksi ja tutkimusperiodille. Samassa yhteydess\u00e4 julkaistiin my\u00f6s Erkki Huhtamon haastattelu Hannu Laaksosesta, joka pohti syit\u00e4 Rooman lumolle. Hannu esitti haastattelussa my\u00f6s toiveen, jonka voinee katsoa toteutuneen… […]<\/p>\n","protected":false},"author":10118,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[180],"tags":[179,178],"class_list":["post-3401","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuurihistoria-50-v","tag-kh50","tag-kulttuurihistoria50","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3401","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10118"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3401"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3401\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3407,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3401\/revisions\/3407"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3401"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3401"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3401"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}