![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/11\/kersti-juva.jpg\" "\\"Kersti")
<\/a>Kuva: Rauno Lahtinen<\/p><\/div>\n
Juva kuljetti kuulijat l\u00e4pi kirjallisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n aloitti kirjoista, joihin tutustui jo ennekuin osasi itse lukea \u00e4itins\u00e4 ja is\u00e4ns\u00e4, Riitta ja Mikko Juvan, lukemina ja p\u00e4\u00e4tyi teoksiin, jotka ovat viime vuosina olleet h\u00e4nelle t\u00e4rkeit\u00e4 ja joiden kanssa ty\u00f6skentelee parhaillaan. Juva tunnusti lukevansa kirjoja edelleen kuin lapsi: el\u00e4ytyen ja analysoimatta. H\u00e4n arveli t\u00e4m\u00e4n my\u00f6s selitt\u00e4v\u00e4n, miksi h\u00e4n on niin hyv\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 \u2013 tekstille on antauduttava ja siihen on heitt\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4. Toisaalta h\u00e4n totesi my\u00f6s, ett\u00e4 tuntee s\u00e4\u00e4li\u00e4 lukijoita kohtaan, jotka eiv\u00e4t ole k\u00e4\u00e4nt\u00e4ji\u00e4. Vasta luettuaan kirjan viisi tai kuusi kertaa, Juva arveli ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4, mist\u00e4 kirjassa oikein on kyse. Kirjallisuuteen ja lukemiseen johdattajina Kersti Juva korosti muita ihmisi\u00e4: omat vanhemmat ja my\u00f6s kotiapulainen, joka neuvoi 8-vuotiaan Helsingist\u00e4 Turkuun muuttaneen tyt\u00f6n kaupunginkirjaston ihmeelliseen maailmaan. Erityisen t\u00e4rke\u00e4 Kersti Juvalle oli 1960-luvulla Helsingiss\u00e4 lukion Suomen kielen opettaja Viljo \u201dVille\u201d Tervonen, joka innostavana ja niin nuorista kuin kirjallisuudesta kiinnostuneena opettajana kannusti oppilaitaan lukemaan el\u00e4ytyv\u00e4sti ja avautumaan kirjallisista kokemuksistaan On Juva silti klassikkonsa lukenut, vaikka valittelikin sit\u00e4 tunnetta, jonka hyllyst\u00e4 K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4ksi Juvan opetti Eila Pennanen, joka k\u00e4vi Tolkienin Sormusten herran kahden ensimm\u00e4isen osan suomennoksen l\u00e4pi sana sanalta. K\u00e4\u00e4nt\u00e4misess\u00e4 Juva piti merkityksellisen\u00e4 tekstille antautumista, sen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja lauseen rytmi\u00e4. H\u00e4nen mukaansa hyv\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 tempautuu mukaan tekstiin ja on tekstille oikeudenmukainen. Juva kertoi arvostavansa kielen t\u00e4sm\u00e4llisyytt\u00e4. Lyhyiden lauseiden tulee olla napakoita ja pitkien virkkeiden sujuvia. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 ajatus kulkee, ja ett\u00e4 lukijan on ilo taivaltaa eteenp\u00e4in niin virkkeess\u00e4 kuin kappaleessa. Juva esitti k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen tavalla, jonka moni historioitsijakin tuntee omakseen. Kun k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kielen lis\u00e4ksi my\u00f6s kulttuurin, pyrkii historiantutkija samaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4ess\u00e4\u00e4n menneisyytt\u00e4 nykyisyyden kielelle. Silti harva meist\u00e4 on samanlainen kielellinen ja kirjallinen taitaja kuin Juva, jonka teksti\u00e4 on nautinto lukea ja joka saa ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 alkuteksti ei ole ollut yht\u00e4 taidokas. Kuten joku yleis\u00f6st\u00e4 totesi, k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 on kirjailija, mink\u00e4 Juva my\u00f6nsi. Meri Heinonen<\/p>\n
\nKersti Juvan kertoessa lapsuutensa ja nuoruutensa lukukokemuksista j\u00e4in pohtimaan sit\u00e4, miten samat tarinat yhdist\u00e4v\u00e4t niin 1950-luvulla lapsuuttaan viett\u00e4nytt\u00e4\u00a0 Juvaa, minua 70-luvun lasta ja omia lapsiani. Tammen kultaiset kirjat, esimerkiksi Juvalle rakas Viisi pient\u00e4 palosotilasta ja Kaikkein kultaisin kirja, Nalle Puh, Muumit ja Peppi her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t jaettuja muistoja, vaikka muuten elinolosuhteemme ovat kovin erilaisia.\u00a0<\/a> Sen sijaan en ole aivan varma, jakavatko omat lapseni viel\u00e4 tulevaisuudessa sen kiihkon, jolla olemme lukeneet \u201dlasten pornoa\u201d eli tarinoita orpolapsista, k\u00f6yhyydest\u00e4 ja ilkeist\u00e4 kasvattivanhemmista (Tottisalmen perillinen, Pikku Lordi ja Pikku prinsessa). Kenties he kuitenkin l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t oman \u201dpornonsa\u201d, sill\u00e4 vai paria p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aiemmin Finlandia junior -voittaja Vilja-Tuulia Huotarinen arveli turvattomuuden, ja sen ilmentym\u00e4n\u00e4 esimerkiksi orpouden, olevan peruskokemuksen, josta nuorisokirjallisuus paljolti versoo.<\/p>\n<\/a>aineissa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kirjallisuuden ja Suomen kielen opiskelu Helsingin yliopistossa oli Juvalle j\u00e4rkytys. Opetus ei ollut erityisen inspiroivaa vaan pikemminkin kuivaa. Samalla my\u00f6s lukemisen ilo uhkasi kadota, koska lukemisesta tuli suorittamista. Piti lukea oikeita ja t\u00e4rkeit\u00e4 kirjoja. Lukemisen v\u00e4heneminen liittyi my\u00f6s Juvan alkavaan uraan k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 ty\u00f6 uhkasi vied\u00e4 aikaa muulta lukemiselta. Juvan mukaan kirjat, joita h\u00e4n on lukenut my\u00f6s niin\u00e4 aikoina jolloin aika on muun lukemisen suhteen ollut v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, ovat dekkarit. Juvan ensimm\u00e4inen suomennoskin oli salapoliisikertomus Kiinalaiset kellomurhat ja 1990-luvun laman h\u00e4n pysyi kertomansa mukaan t\u00f6iss\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 itselleen l\u00e4heiseksi tullutta Dorothy L. Sayersia.<\/p>\n<\/a>tuijottavat lukemattomat kirjat saavat aikaan syytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n \u201dlaiskaa\u201d lukijaa. Kersti Juva kuvitti luentoaan kansikuvilla itselleen merkityksellisist\u00e4 teoksista ja kertoi kirjoista, jotka ovat vaikuttaneet vahvasti h\u00e4nen kieleens\u00e4. Listalle p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t niin Raamattu, Juhani Aho, J. L. Runeberg, Aleksis Kivi, Veijo Meri kuin Antti Hyry. K\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuudesta esiin nousivat ainakin Tolstoi, Tournier, Kafka ja Nabokov, uusimmista Juvan itsens\u00e4 suomentamat Jayne Anne Philips ja A. S. Byatt. Tuskin hyv\u00e4ksi kirjallisuuden k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4ksi tullaankaan ilman valtaisaa lukemista.<\/p>\n<\/a>
\nKersti Juva korosti luentonsa lopuksi, ett\u00e4 visuaalisen kulttuurin noususta huolimatta kirjoja ja kertomuksia tuskin voidaan korvata. Vaikka Juva painotti, ett\u00e4 kirjat ovat k\u00e4ytt\u00f6esineit\u00e4, jotka voi laittaa lukemisen j\u00e4lkeen eteenp\u00e4in, h\u00e4n my\u00f6nsi kirjan olevan ainakin joskus arvokas my\u00f6s esineen\u00e4. Kersti Juvalle t\u00e4rkeit\u00e4 kirjoja ovat Laurence Sternen Tristram Shandyn alkuper\u00e4isjulkaisun kaltaiset sidokset, yhdeks\u00e4n pient\u00e4 taskukokoista kirjaa, joiden lukeminen on varsin erilaista kuin yhteen sidotun kokonaisuuden. Vaikka Sternen kuuluisa teos on harvan lukema ja viel\u00e4 harvemman onnistuneesti toiselle kielelle k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4, suositti Juva kuulijoitaan tutustumaan t\u00e4h\u00e4n kikkelihuumorilla juhlivaan klassikkoon, jonka on muuten palkitusti suomentanut Kersti Juva.<\/p>\n