{"id":3416,"date":"2022-03-12T12:14:15","date_gmt":"2022-03-12T12:14:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3416"},"modified":"2022-03-12T12:14:37","modified_gmt":"2022-03-12T12:14:37","slug":"kh50-kulttuurihistoriaa-abbey-roadilla-vuonna-1996","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2022\/03\/12\/kh50-kulttuurihistoriaa-abbey-roadilla-vuonna-1996\/","title":{"rendered":"KH50: Kulttuurihistoriaa Abbey Roadilla vuonna 1996"},"content":{"rendered":"\n

Erikoissuunnittelija Totti Tuhkanen antoi yst\u00e4v\u00e4llisesti luvan julkaista uudelleen t\u00e4m\u00e4n artikkelin Avoimesti-lehdest\u00e4 2\/1996. Suuri kiitos!<\/em><\/p>\n\n\n\n

Abbey Road Today<\/strong><\/p>\n\n\n\n

He tulevat pareittain, nyt jo kevyesti harmaantuvat 60-luvun nuoret, ja kuvauttavat itsens\u00e4 pyh\u00e4k\u00f6n edustalla: t\u00e4ss\u00e4 talossa toimivassa EMIn studiossa Beatlesit \u00e4\u00e4nittiv\u00e4t heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 laulut.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s naapuritalossa on studio, mutta se on kuvataiteilijan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Talon portaille on istahtanut ryhm\u00e4 suomalaisia kulttuurihistorian et\u00e4opiskelijoita keskustelemaan yksityisen ja kollektiivisen identiteetin rakennetekij\u00f6ist\u00e4 mediakulttuurin aikakaudella. Kysymyksen on viritt\u00e4nyt populaarikulttuurin oppikirja Porvariskodista maailmankyl\u00e4\u00e4n<\/em>. Ja tietysti nostalginen ik\u00e4v\u00e4 Beatlesien aikaan. Kurssinjohtaja Totti on poikennut Turusta kyl\u00e4\u00e4n ja tuonut my\u00f6s ensi syksyn oppimateriaalit mukanaan. Edelt\u00e4v\u00e4t kolme tuntia on jo istuttu ryhm\u00e4\u00e4 tutoroivan Marjatta Bellin kirjastossa tutkimassa naisen ja perheen historian ja el\u00e4m\u00e4kertatutkimuksen l\u00e4hteit\u00e4 ja metodologisia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Avoimesti 2\/1996.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ammattitaitoa ja kriittisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia<\/h3>\n\n\n\n

Opiskelun motiivit ovat monet: Anna valmistui 90-luvun vaihteessa Helsingin taideteollisesta korkeakoulusta, j\u00e4i ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi ja tuli Lontooseen opiskellakseen lis\u00e4\u00e4. Nyt h\u00e4nell\u00e4 on perhe ja puolentoista tunnin ty\u00f6matka. T\u00e4m\u00e4n ajan h\u00e4n syventyy aamuin illoin kulttuurihistorian oppikirjoihin.<\/p>\n\n\n\n

Ulla puolestaan toteaa olleensa Suomessa \u201dputkiopiskelun\u201d uhri: pari-kolme vuotta kaksi-kolme tentti\u00e4 joka viikko, nopea kaupallisen alan tutkinto eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mielikuvaa opintojen merkityksest\u00e4. Sitten naimisiin englantilaisen miehen kanssa, uusi kotimaa ja kaksi lasta kotona hoidettavana. \u201dNyt olen huomannut, mit\u00e4 oikea yliopisto-opiskelu olisi voinut olla. Syventyv\u00e4 keskustelu ja esseiden kirjoittaminen luovat omaa tietoa.\u201d My\u00f6s opintoryhm\u00e4n sosiaalinen merkitys on ollut Ullalle t\u00e4rke\u00e4: \u201dT\u00e4m\u00e4 tuo mahdollisuuden pieneen itsen\u00e4isyyteen, aikuisen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n

1960-luvulta Lontoossa asunut Sisko korostaa opiskelun merkitsev\u00e4n h\u00e4nelle kamppailua kielellisen kompetenssin kehitt\u00e4miseksi. \u201dSuomen kieli muuttuu nopeasti. Oppimateriaaleissa on k\u00e4sitteit\u00e4 ja ilmaisuja, joiden merkityst\u00e4 joutuu miettim\u00e4\u00e4n oikein urakalla.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Ja Helena, jonka toimeliaisuuden ansiota koko kulttuurihistorian opintoryhm\u00e4n syntyminen Suomen Kirkon Killan piiriin on, etsii j\u00e4sentyneemp\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa eurooppalaiseen kulttuuriin. Nyt h\u00e4n puuhaa heid\u00e4n 14 opiskelijan ryhm\u00e4lle opintomatkaa ensin Wieniin ja sitten Firenzeen, miss\u00e4 my\u00f6s toimii Turun yliopiston kulttuurihistorian et\u00e4opintoryhm\u00e4 paikallisen Suomi-seuran organisoimana.<\/p>\n\n\n\n

Maassa maan tavalla<\/h3>\n\n\n\n

Lontoossa ja Firenzess\u00e4 opiskellaan kulttuurihistoriaa periaatteessa samoin aineistoin kuin Suomen opistoryhmiss\u00e4kin. Kukin opiskelija on saanut 15 oppikirjaa tai opiskeluopasta ja niihin liittyv\u00e4t oheisaineistot. Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n kulttuuritradition vaatimukset ovat kuitenkin heijastuneet opiskelun sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n: kulttuurihistoria on tyypillisesti n\u00e4k\u00f6kulmatiede, ja kunkin opintojakson sis\u00e4ll\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n tiettyyn valittuun teemaan. Brittil\u00e4inen ja italialainen ajattelu ei t\u00e4llaista ongelmakeskeisyytt\u00e4 oikein sulata. Se on mielletty \u201dkapeudeksi\u201d tai sitten on koettu, ett\u00e4 oma historiallinen tiet\u00e4mys ei kanna n\u00e4k\u00f6kulmiin erikoistumista.<\/p>\n\n\n\n

Tukiaineistoksi onkin haluttu koota mittavia kansainv\u00e4lisi\u00e4 kirjapaketteja kunkin aikakauden ja aihepiirin yleisest\u00e4 tematiikasta. N\u00e4k\u00f6kulman sijaan on rakennettu n\u00e4k\u00f6alapaikka. Tutoreilla t\u00e4m\u00e4 on teett\u00e4nyt paljon tiedonhankintaty\u00f6t\u00e4 ja opiskelijat ovat suorittaneet paljon laajemman urakan kuin 15 opintoviikon perusopinnot sin\u00e4ns\u00e4 edellytt\u00e4isiv\u00e4t. Mutta samalla t\u00e4m\u00e4 itseohjautuva kulttuurihistorian arvosanan tavoittelu on saanut suuremman merkityksen: kahdessa kulttuurissa el\u00e4ville ulkosuomalaisille on opiskelusta tullut aktiivinen tapa rakentaa omaa identiteetti\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittanut: Totti Tuhkanen<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Erikoissuunnittelija Totti Tuhkanen antoi yst\u00e4v\u00e4llisesti luvan julkaista uudelleen t\u00e4m\u00e4n artikkelin Avoimesti-lehdest\u00e4 2\/1996. Suuri kiitos! Abbey Road Today He tulevat pareittain, nyt jo kevyesti harmaantuvat 60-luvun nuoret, ja kuvauttavat itsens\u00e4 pyh\u00e4k\u00f6n edustalla: t\u00e4ss\u00e4 talossa toimivassa EMIn studiossa Beatlesit \u00e4\u00e4nittiv\u00e4t heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 laulut. My\u00f6s naapuritalossa on studio, mutta se on kuvataiteilijan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Talon portaille on istahtanut ryhm\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":10118,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[180],"tags":[179,178],"class_list":["post-3416","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuurihistoria-50-v","tag-kh50","tag-kulttuurihistoria50","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3416","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10118"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3416"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3416\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3420,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3416\/revisions\/3420"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3416"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3416"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3416"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}