{"id":3431,"date":"2022-03-23T09:37:26","date_gmt":"2022-03-23T09:37:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3431"},"modified":"2022-03-23T09:37:28","modified_gmt":"2022-03-23T09:37:28","slug":"kh50-kulttuurihistorian-seura-toimii-rakkaudesta-kulttuurihistoriaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2022\/03\/23\/kh50-kulttuurihistorian-seura-toimii-rakkaudesta-kulttuurihistoriaan\/","title":{"rendered":"KH50: Kulttuurihistorian seura toimii rakkaudesta kulttuurihistoriaan"},"content":{"rendered":"\n

V\u00e4it\u00f6skirjatutkijamme Elina Karvo kertoo t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 Kulttuurihistorian seuran syntyhistoriasta ja toiminnasta. Seuraavana juhlavuoden kunniaksi on 20.4. vuorossa Kulttuurihistorian muisti II<\/a> -tapahtuma, jossa luennoi kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kulttuurihistorian seura perustettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016. Seuran toiminnan ytimess\u00e4 on nostaa esiin kulttuurihistorian merkityst\u00e4 ja tutkimusta yhteiskunnassa sek\u00e4 tukea kulttuurihistorian opetusta ja yleist\u00e4 tunnettuutta. <\/p>\n\n\n\n

Seuran toiminta l\u00e4hti liikkeelle kansainv\u00e4lisen kulttuurihistorian seuran, International Society for Cultural History<\/em> (ISCH), kautta. Vuonna 2008 perustettu j\u00e4rjest\u00f6 edist\u00e4\u00e4 kulttuurihistorian tutkimusta j\u00e4rjest\u00e4en vuosittain konferensseja sek\u00e4 julkaisemalla Cultural History<\/em> -lehte\u00e4. Kulttuurihistorian seuran perustamisessa taustalla oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarve saada Suomeen rekister\u00f6itynyt yhdistys, joka voi hoitaa kansainv\u00e4lisen seuran asioita. Toisaalta taustalla oli my\u00f6s laajempi ajatus yhdistyksest\u00e4, joka yhdist\u00e4isi kulttuurihistorian tutkijoita ja voisi ottaa yhteiskunnallisesti kantaa kulttuurihistoriaan ja -perint\u00f6\u00f6n liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Seuran aktiivit ovat kulttuurihistorian tutkijoita professoreista v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoihin, ja mukana on vahvaa edustusta my\u00f6s museo- ja kulttuurialalta. Seura on avoin niin tutkijoille, opiskelijoille, harrastajille kuin kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille.<\/p>\n\n\n\n

Aktiivista julkaisutoimintaa <\/h3>\n\n\n\n

Seuran toiminta koostuu niin tapahtumista kuin julkaisutoiminnasta. Kulttuurihistorian seuralla on kaksi julkaisusarjaa: Cultural History – Kulttuurihistoria<\/em> sek\u00e4 Capsa Historiae<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Cultural History – Kulttuurihistoria<\/em><\/a> -julkaisusarja sai alkunsa 2000-luvun alussa ja toimi alkujaan oppiaineen oman kustantamon kautta. Vuonna 2017 k\u00e4ynnistettiin julkaisusarjan siirtoa vastik\u00e4\u00e4n perustetulle seuralle, ja Cultural History -sarjan 16. osa, Golden Leaves and Burned Books <\/em>(2020), <\/em>oli ensimm\u00e4inen seuran kustantama osa. Cultural History – Kulttuurihistoria<\/em> -sarjassa julkaistaan suomeksi ja englanniksi vertaisarvioituja teoksia, joissa keskustellaan (kulttuuri)historiantutkimuksen luonteesta, k\u00e4sitteist\u00e4, metodeista ja teorioista sek\u00e4 avataan uusia n\u00e4k\u00f6kulmia menneisyyden hahmottamiseen ja nykyp\u00e4iv\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Sarjan osissa on liikuttu ajallisesti antiikista nykyp\u00e4iv\u00e4n ja keskusteltu kattavasti kulttuurihistorian klassikoista, keskeisist\u00e4 metodeista ja menneisyyden l\u00e4hdeaineistoista. Julkaisusarjan 17. osa ilmestyy juhlavuoden aikana ja keskittyy kulttuurihistorian tutkimusmetodeihin.<\/p>\n\n\n\n

Capsa Historiae<\/a> <\/em>-sarjan julkaisut ovat kulttuurihistoriallisia puheenvuoroja, jotka avaavat menneisyyden ilmi\u00f6it\u00e4, tarjoavat uusia n\u00e4k\u00f6kulmia sek\u00e4 ottavat osaa ajankohtaisiin keskusteluihin. Julkaisusarja sai alkunsa vuonna 2017, ja sarjan ensimm\u00e4inen teos oli Juha Isotalon pro gradu -tutkimukseen perustuva teos Herodotoksesta ja Thukydideesta. Julkaisusarjan t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ilmestyneiss\u00e4 teoksissa on k\u00e4sitelty my\u00f6s yleisradiotoimintaa julkisena palveluna (Paavo Oinonen, 2019) sek\u00e4 avaruuden kuvittelun kulttuurihistoriaa (Heidi Kurvinen, Petri Paju ja Petri Saarikoski, 2021).\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Paavo Oinosen Vain parasta kansalle -kirjan julkaisutilaisuus.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa seuran toiminnassa on seuran blogilla, jossa julkaistaan mm. tekstej\u00e4 museo- ja n\u00e4yttelyvierailuista, v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoiden ja kulttuurihistorian dosenttien esittelyj\u00e4 sek\u00e4 pitempi\u00e4 tekstej\u00e4 erilaisista teemoista ja tutkimuskohteista.<\/p>\n\n\n\n

Tapahtumien kirjo<\/h3>\n\n\n\n

Seuran tapahtumatoiminta on alusta l\u00e4htien ollut monipuolista ja pyrkinyt tavoittamaan niin akateemisen kuin suuren yleis\u00f6n. Seuran avajaistapahtuma j\u00e4rjestettiin toukokuussa 2017 Turun Kirjakahvilan pihalla. Tapahtumassa julkaistiin seuran ensimm\u00e4inen Capsa Historiae -julkaisu, kuultiin muistoja Kirjakahvilan historiasta sek\u00e4 kuultiin puheenvuoro saamelaishistoriasta ja joikaamista. Vuosien varrella seura on osallistunut my\u00f6s mm. Turun kirjamessuille ja Someron nostalgiaviikoille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kirjakahvilan toiminnan muistelua seuran avajaistilaisuudessa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Seura on tehnyt tapahtumien osalta yhteisty\u00f6t\u00e4 Turun ja Lapin kulttuurihistorian oppiaineiden, Turun museokeskuksen, sek\u00e4 muiden yhdistysten kanssa. Yhteisty\u00f6n kautta on syntynyt monipuolista keskustelua kulttuurista, historiasta ja tiedonv\u00e4lityksest\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 seura ja Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry j\u00e4rjestiv\u00e4t yhdess\u00e4 j\u00e4senilleen seminaarip\u00e4iv\u00e4n Tieteest\u00e4 tarinaksi<\/em> Amos Rexin museolla. Seminaarissa kuultiin monenlaisia puheenvuoroja tavoista v\u00e4litt\u00e4\u00e4, tuottaa ja tarinallistaa tutkimustietoa suurelle yleis\u00f6lle. Saman vuoden syksyll\u00e4 seura j\u00e4rjesti yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kulttuuriyhdistys Eilen ja T\u00e4n\u00e4\u00e4n ry:n kanssa J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 historiaa<\/em> -seminaarin, jossa yleis\u00f6 sai tilaisuuden heitt\u00e4yty\u00e4 pimeyden sy\u00f6vereihin, tutustua viinan ja koleran vitsauksiin sek\u00e4 paneutua taidekonservoinnin saloihin ja keskiaikaisten kirkkomaalausten eriskummallisiin olentoihin. N\u00e4ihin j\u00e4nnitt\u00e4viin teemoihin yleis\u00f6n johdattivat historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkijat.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2020 alkanut koronapandemia vaikutti my\u00f6s Kulttuurihistorian seuran toimintaan vahvasti. Vaikka siirtyminen et\u00e4toimintaan on tuonut mukanaan joustavuutta ja osallistumismahdollisuuksia ymp\u00e4ri Suomen, on tapahtumatoiminta ollut korona-aikana selv\u00e4sti hiljaisempaa. Syksyll\u00e4 2020 seura oli mukana kulttuurihistorian ensimm\u00e4isill\u00e4 kirjamessuilla, jotka j\u00e4rjestettiin kokonaan et\u00e4yhteyksin. Seura oli mukana etenkin kustantajan roolissa, kun messuilla esiteltiin jo aiemmin mainittu Golden Leaves and Burned Books –<\/em>julkaisu.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurihistorian juhlavuoteen 2022 seura alkoi valmistautua jo vuotta aiemmin, kun kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 j\u00e4rjestettiin webinaari Kulttuurihistorian muisti<\/em>. Tapahtumassa k\u00e4ynnistettiin kulttuurihistorian oppiaineiden historian muistelu, kun puhujina toimivat Turun yliopiston professori emeritus Keijo Virtanen sek\u00e4 Lapin yliopiston kulttuurihistorian professori (nyk. emerita) Marja Tuominen. Keskeisen\u00e4 teemana sek\u00e4 Virtasen ett\u00e4 Tuomisen puheenvuoroissa oli keskustelu siit\u00e4, mit\u00e4 kulttuurihistoria on ja miten kulttuurihistoria on alusta asti ollut poikkitieteellinen ja valmis katsomaan uusiin suuntiin. Kulttuurihistorian muisti -tapahtuma ja keskustelu kulttuurihistorian roolista saa jatkoa juhlavuonna.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurihistorian juhlavuoden aikana seura osallistuu oppiaineiden tapahtumiin niin Turussa kuin Lapissa. Lis\u00e4ksi seuran blogissa py\u00f6rii kirjoitussarja kulttuurihistorian tiloista, niin fyysisist\u00e4 kuin tutkimuksellisista paikoista, joihin oppiaineella on kytk\u00f6ksi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kulttuurihistorian seura on avoin kaikille kulttuurihistoriasta kiinnostuneille ja seuraan voi liitty\u00e4 mukaan milloin vain! Lis\u00e4tietoja seurasta l\u00f6yd\u00e4t kotisivuiltamme kulttuurihistoria.net<\/a>!<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittanut: Elina Karvo<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

V\u00e4it\u00f6skirjatutkijamme Elina Karvo kertoo t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 Kulttuurihistorian seuran syntyhistoriasta ja toiminnasta. Seuraavana juhlavuoden kunniaksi on 20.4. vuorossa Kulttuurihistorian muisti II -tapahtuma, jossa luennoi kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen. Kulttuurihistorian seura perustettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016. Seuran toiminnan ytimess\u00e4 on nostaa esiin kulttuurihistorian merkityst\u00e4 ja tutkimusta yhteiskunnassa sek\u00e4 tukea kulttuurihistorian opetusta ja yleist\u00e4 tunnettuutta.  Seuran toiminta l\u00e4hti liikkeelle kansainv\u00e4lisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":10118,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[180],"tags":[179,178],"class_list":["post-3431","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuurihistoria-50-v","tag-kh50","tag-kulttuurihistoria50","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3431","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10118"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3431"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3431\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3441,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3431\/revisions\/3441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3431"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3431"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3431"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}