{"id":3544,"date":"2022-04-30T06:15:17","date_gmt":"2022-04-30T06:15:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3544"},"modified":"2022-04-30T06:15:18","modified_gmt":"2022-04-30T06:15:18","slug":"kh50-varien-ja-varjojen-tiirailua-maskin-takaa-kulttuurihistorian-seminaari-70-luvusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2022\/04\/30\/kh50-varien-ja-varjojen-tiirailua-maskin-takaa-kulttuurihistorian-seminaari-70-luvusta\/","title":{"rendered":"KH50: V\u00e4rien ja varjojen tiirailua maskin takaa \u2013 Kulttuurihistorian seminaari 70-luvusta"},"content":{"rendered":"\n

Blogi on osa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 j\u00e4rjestetyn historian aineopintojen kurssin Historian kirjoittaminen tuotantoa. Kirjoittaja koordinoi ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 \u201dPitk\u00e4 70-luku\u201d.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u201dOnpa kiva olla taas oman porukan seurassa\u201d, totesi professori emeritus Kari Immonen. T\u00e4m\u00e4 oli varmasti p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 ajatuksena monen mieless\u00e4, kun kulttuurihistorian oppiaine jatkoi perjantaina 8.4.2022 viisikymmenvuotisen taipaleensa juhlistamista 70-lukuun keskittyneell\u00e4 seminaarilla. Vaikka koronavirus edelleen yhteiskuntaa monin tavoin h\u00e4iritsee, p\u00e4\u00e4si muutama kymmenen osallistujaa seuraamaan seminaaria paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Runsas joukko katseli tapahtumaa my\u00f6s et\u00e4yhteydell\u00e4. Merkkin\u00e4 edelleen jatkuvasta epidemiatilanteesta olivat kasvomaskit osallistujien kasvoilla, vaikka yhden esitysvuoroista k\u00e4ytt\u00e4nyt yliopistonlehtori, FT Pia Koivunen totesikin olleensa ilahtunut n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n \u201dihan oikeita kasvoja mustien Zoom-laatikkojen sijaan\u201d. T\u00e4m\u00e4 rajoittui t\u00e4ll\u00e4 kertaa kuitenkin silmiin.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\n
\n
\n
  • \"\"<\/figure><\/li>
  • \"\"<\/figure><\/li><\/ul>
    Vasemmalla: Professori emeritus Kari Immonen luotasi 1970-luvun tiedepolitiikkaa.<\/em>
    Oikealla: Dosentti Pia Koivunen huomautti, ett\u00e4 h\u00e4nen aiheensa \u201dNeuvostoliitto, rauhanliike ja maailman nuorisofestivaalit\u201d tuntui Ukrainan sodan jatkuessa ristiriitaiselta. Kuvat: Paavo Oinonen.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

    Seminaarissa matkustettiin kulttuurihistorian juhlavuoden kunniaksi 50 vuotta ajassa taaksep\u00e4in 70-luvulle teemalla \u201dv\u00e4rej\u00e4 ja varjoja\u201d. N\u00e4m\u00e4 teemat toistuivat mukavan vaihtelevalla tavalla eri puhujien esityksiss\u00e4. Professori emeritus Kari Immonen p\u00e4\u00e4tti oman mielenkiintoisen seminaarin avausesityksens\u00e4 70-luvun kulttuuritaistelusta tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4 toteamalla \u201dettei 70-luku pime\u00e4 vuosikymmen ollut, vaikka jotkin sen ilmi\u00f6ist\u00e4 olivatkin\u201d.<\/p>\n\n\n\n

    My\u00f6hemmin iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 dosentti Ville Pernaa taustoitti samalla tavalla nimetty\u00e4 kirjaansa Pime\u00e4 vuosikymmen<\/em> toteamalla ett\u00e4 h\u00e4net on melko laajalti ymm\u00e4rretty v\u00e4\u00e4rin. Kirjan nimi on Pernaan mukaan hauska sanaleikki sanan \u201dpime\u00e4\u201d ymp\u00e4rill\u00e4 siten, ett\u00e4 pimeys merkitsee my\u00f6s tiedon puutetta, eik\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 70-luku olisi ollut musta. Esitelm\u00e4n j\u00e4lkeisess\u00e4 kommentissaan professori Immonen my\u00f6nsi nimen monitulkintaisuuden, mutta arveli pimeyden teeman varastavan huomiota vuosikymmenen positiivisilta kehityskuluilta yhteiskunnan eri sektoreilla. Pernaan kirja oli muutoinkin toiminut innostajana seminaarin aiheelle. Kirjasta saatiin varjo ja v\u00e4rit sopivat siihen vierelle mainiosti kontrastiksi.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Kirja, joka antoi keskeisen sys\u00e4yksen seminaarin ideoinnille. Kuva: Paavo Oinonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Kun ty\u00f6ryhm\u00e4 seminaaria l\u00e4hti alun perin suunnittelemaan, oli ensimm\u00e4inen ajatus muodostaa se Urho Kekkosen kulttuuriperinn\u00f6n ymp\u00e4rille. Teema laajentui sittemmin koko 70-lukua koskevaksi mutta sattuman kautta p\u00e4\u00e4tyi Kekkonen kuitenkin osaksi seminaaria. V\u00e4it\u00f6skirjatutkija Liisa Lalun valitettavasti sairastuttua lupautui dosentti Petri Paju nopealla aikataululla kertomaan huomioita alkuvaiheessa olevasta tutkimuksestaan Kekkoslovakia-termist\u00e4. Ainakin itse\u00e4ni yll\u00e4tti huomattavasti termin alkujuuret, jotka Paju oli alustavasti onnistunut j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n 50-luvulle. Jo ennen Kekkosen presidenttikautta oli se n\u00e4hty Kari Suomalaisen pilapiirroksessa.<\/p>\n\n\n\n

    Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti seminaaria varjosti edell\u00e4 kuultujen esitysten lis\u00e4ksi toisella tavalla my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan. Pia Koivusen esitys Neuvostoliitosta ja rauhanfestivaaleista loi melkoisen vastakohdan Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ynnist\u00e4mille sotatoimille. Koivunen kertoi pohtineensa p\u00e4ivi\u00e4 ennen seminaaria oman esityksens\u00e4 korrektiutta mutta oli kuitenkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt puhua ennalta suunnitellusti. N\u00e4in ollen katsojat saivat varmasti uusia n\u00e4k\u00f6kulmia kylm\u00e4n sodan aikaan ja Neuvostoliiton toimintaan. Koivunen kertoi ett\u00e4, rauhanfestivaaleja pidettiin l\u00e4nsimaissa pitk\u00e4lti Neuvostoliiton propagandana eik\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 mielikuvalta voinut v\u00e4ltty\u00e4, kun festivaalien sanomaa vertaa esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n valtionmedioiden t\u00e4m\u00e4nhetkiseen uutisointiin.<\/p>\n\n\n\n

    Jos edell\u00e4 olevat aiheet olivat ainakin osittain piilossa varjon puolella, olivat FT Maiju Kanniston ja Museokeskus Vapriikin tutkija Reetta Lepist\u00f6n esitykset seminaarin ehdottomia v\u00e4ril\u00e4iski\u00e4. Kanniston esitys 70-luvun televisiomainosten houkuttavuudesta ja uhkaavuudesta aiheutti sek\u00e4 ihastuneita huokauksia ett\u00e4 naurunremakkaa. Itse 90-luvun alussa syntyneen\u00e4 olen toki el\u00e4nyt aikaa, jolloin TV-kanavia ei ollut montaa (sent\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin kaksi) ja televisiomainokset ovat olennainen osa omaa lapsuuttani. Parikymment\u00e4 vuotta aiemmin tehdyt mainokset aiheuttivat kuitenkin minussa l\u00e4hinn\u00e4 huvittunutta hym\u00e4htely\u00e4 ja ajatuksen ett\u00e4 miten kukaan n\u00e4iden perusteella on mit\u00e4\u00e4n halunnut ostaa. Huomattavan suosittuja mainokset kuitenkin tuolloin olivat, ja ne aiheuttivat niin kunnioittavaa ihailua kuin my\u00f6s kauhistunutta tyrmistyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Reetta Lepist\u00f6 totesi oman esityksen\u00e4 olevan sopiva lounaan j\u00e4lkeinen v\u00e4likevennys. Sit\u00e4 ruoka-aiheiseen muistitietoon keskittynyt esitys todella oli. Yleis\u00f6\u00e4 huvitti esimerkiksi er\u00e4\u00e4n tamperelaisen naisen kertomus kauppamatkasta 70-luvulla. H\u00e4n ei ollut ymm\u00e4rt\u00e4nyt seisseens\u00e4 suuren paprikakasan vieress\u00e4 kyseist\u00e4 vihannesta etsiess\u00e4\u00e4n. Eih\u00e4n h\u00e4n ollut ennen n\u00e4hnyt raakaa paprikaa, ainoastaan kuullut siit\u00e4 yst\u00e4vilt\u00e4\u00e4n. Kun paprika lopulta kauppiaan avustukselta l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4 l\u00f6ytyi, tuotti my\u00f6s paprikan valmistus vaikeuksia. Kertoja oli lopulta k\u00e4ytt\u00e4nyt pelk\u00e4t siemenet, hedelmien lent\u00e4ess\u00e4 roskiin. Uuden ruokalajin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kun ei l\u00f6ytynyt kuvallisia ohjeita lehdist\u00e4 eik\u00e4 viel\u00e4 olemattoman internetin puoleenkaan voinut k\u00e4\u00e4nty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    • \"\"<\/figure><\/li>
    • \"\"<\/figure><\/li><\/ul>
      Vasemmalla: Seminaarin p\u00e4\u00e4tt\u00e4neen paneelin dosentit Ville Pernaa ja Kari Kallioniemi sek\u00e4 puheenjohtaja, akatemiaprofessori Hannu Salmi.
      Oikealla: Toimittaja P\u00e4ivi Istala ja muut panelistit valmistautuvat etsim\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4nkymment\u00e4luvun perustaa ja ainesosia. Kuvat: Paavo Oinonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

      Seminaari huipentui Hannu Salmen vet\u00e4m\u00e4\u00e4n paneelikeskusteluun, johon ottivat osaa Ville Pernaan lis\u00e4ksi sek\u00e4 dosentti Kari Kallioniemi ett\u00e4 el\u00e4kkeell\u00e4 oleva Ylen pitk\u00e4aikainen toimittaja P\u00e4ivi Istala. H\u00e4n totesikin olevansa omasta mielest\u00e4\u00e4n hieman oudossa seurassa tutkijoiden keskell\u00e4. Istalan kokemukset 70-luvulta \u2013 kuten h\u00e4nen Ristivetoa<\/em>-ohjelmansa p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 kohujen saattelemana \u2013 olivat kuitenkin sen verran vahvoja, ett\u00e4 h\u00e4n istui paneeliin mainiosti. Paneelin keskustelu polveili esimerkiksi taistolaisten mahdollisesta vallankumousaikeesta 70-luvun televisio-ohjelmiin. P\u00e4\u00e4sip\u00e4 useampi yleis\u00f6nedustajakin keskusteluun osallistumaan. Paneelissa tunnuttiin olevan yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 70-luku on jo usealle sukupolvelle pelkk\u00e4\u00e4 historiaa ilman omia kokemuksia ja sit\u00e4 se on minullekin. Siksi t\u00e4m\u00e4n kaltaiset tilaisuudet ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Asioita kannattaa muistella niin kauan kuin on olemassa ihmisi\u00e4, jotka muistamiseen kykenev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

      Hannu Salmi totesi paneelikeskustelun aluksi: \u201dKaikilla on jokin yhteys 70-lukuun. Joko on syntynyt ennen sit\u00e4, sen aikana tai sen j\u00e4lkeen.\u201d Itselleni j\u00e4i seminaarin j\u00e4lkeen tyytyv\u00e4inen olo. Nyt tied\u00e4n enemm\u00e4n t\u00e4st\u00e4 ajasta, johon itsell\u00e4ni ei ole omaa muistoihin perustuvaa kosketuspintaa. T\u00e4m\u00e4 lienee yksi 50-vuotista taivaltaan juhlistavan oppiaineen t\u00e4rkeist\u00e4 saavutuksista: sek\u00e4 tiedeyhteis\u00f6n ett\u00e4 sen ulkopuolisten ihmisten kiinnitt\u00e4minen historiallisiin asioihin ja ilmi\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

      Olen itse korona-ajan opiskelija ja opintojen aikana yliopistolla vietetyt tunnit pystyykin l\u00e4hes laskemaan sormien ja varpaiden avulla. Oli jopa hieman liikuttavaa huomata, kuinka iloisia olivat sek\u00e4 seminaaria seuraava yleis\u00f6 ett\u00e4 my\u00f6s esitysten pit\u00e4j\u00e4t. Vaikka ajat ovat olleet hankalia viimeiset vuodet ja ovat sit\u00e4 edelleen, on yhteen kokoontuminen ja yhteisten muistojen jakaminen itselle l\u00e4heisist\u00e4 asioista t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin ehk\u00e4 koskaan.<\/p>\n\n\n\n

      Kirjoittanut: Sasu Huolman<\/strong><\/p>\n\n\n\n

      Kirjoittaja on 90-luvun alussa syntynyt historia-aineiden opiskelija, joka ei ole el\u00e4nyt 70-luvulla mutta tiedostaa kuitenkin sen olemassaolon.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Blogi on osa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 j\u00e4rjestetyn historian aineopintojen kurssin Historian kirjoittaminen tuotantoa. Kirjoittaja koordinoi ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 \u201dPitk\u00e4 70-luku\u201d. \u201dOnpa kiva olla taas oman porukan seurassa\u201d, totesi professori emeritus Kari Immonen. T\u00e4m\u00e4 oli varmasti p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 ajatuksena monen mieless\u00e4, kun kulttuurihistorian oppiaine jatkoi perjantaina 8.4.2022 viisikymmenvuotisen taipaleensa juhlistamista 70-lukuun keskittyneell\u00e4 seminaarilla. Vaikka koronavirus edelleen yhteiskuntaa monin tavoin h\u00e4iritsee, […]<\/p>\n","protected":false},"author":10118,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[180],"tags":[179,178,185],"class_list":["post-3544","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuurihistoria-50-v","tag-kh50","tag-kulttuurihistoria50","tag-seminaarit","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3544","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10118"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3544"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3544\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3552,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3544\/revisions\/3552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3544"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3544"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3544"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}