{"id":3556,"date":"2022-05-11T07:38:54","date_gmt":"2022-05-11T07:38:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3556"},"modified":"2022-05-14T10:47:36","modified_gmt":"2022-05-14T10:47:36","slug":"kh50-kesaharjoittelijan-mietteita-kulttuurihistorian-vanhimmasta-pro-gradusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2022\/05\/11\/kh50-kesaharjoittelijan-mietteita-kulttuurihistorian-vanhimmasta-pro-gradusta\/","title":{"rendered":"KH50: Kes\u00e4harjoittelijan mietteit\u00e4 kulttuurihistorian vanhimmasta pro gradusta"},"content":{"rendered":"\n<p>Ensimm\u00e4inen kulttuurihistorian pro gradu -tutkielma on Merja Isotalon vuonna 1979 kirjoitettu \u201dSuomen kouluissa k\u00e4ytetyt yleisen historian oppikirjat 1649\u20131843\u201d. Aihe yll\u00e4tti, sill\u00e4 se sopisi yht\u00e4 hyvin Suomen historian kuin yleisen historiankin tutkielman aiheeksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"689\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/05\/kh_gradun_Kuva-1024x689.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3557\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/05\/kh_gradun_Kuva-1024x689.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/05\/kh_gradun_Kuva-300x202.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/05\/kh_gradun_Kuva-768x517.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/05\/kh_gradun_Kuva-1536x1033.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/05\/kh_gradun_Kuva-2048x1378.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/05\/kh_gradun_Kuva-676x455.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Isotalo esittelee johdannossa teht\u00e4vikseen luoda pohja yleisen historian oppikirjojen sis\u00e4ll\u00f6nanalyyttiselle tutkimuksille ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kullekin ajanjaksolle \u201dtyypillinen yleisen historian oppikirja\u201d. Loppukatsauksessa h\u00e4n kirjoittaa:<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dSuomen kouluissa k\u00e4ytettyjen yleisen historian oppikirjojen muuttuminen on ollut hidasta eik\u00e4 kaikkien ominaisuuksien osalta samanaikaista. [- -] Koululait n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t usein olleen ajastaan j\u00e4ljess\u00e4 jo voimaan tullessaan ja niiden onkin usein todettu vain vahvistaneen jo olemassaolleen tilanteen. Niiden avulla yritettiin kyll\u00e4 saada radikaalempiakin uudistuksia aikaan, mutta ne kariutuivat milloin papiston, milloin muiden hallitsevien vastustamiseen.\u201d<a href=\"#_ftn1\">[1]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Kulttuurihistorian ensimm\u00e4inen pro gradu on kompakti kokonaisuus ja sen tulokset on esitelty selke\u00e4sti. Vaikka tutkielma ei ole hirvitt\u00e4v\u00e4n vanha, n\u00e4kyy siin\u00e4 ulkoisesti ajan j\u00e4lki\u00e4. Sivut ovat paksut ja kellastuneet. Se on kirjoitettu aikansa tapaan kirjoituskoneella, joka on j\u00e4tt\u00e4nyt jotkut kirjaimet hieman haaleammiksi kuin toiset. Tutkielmaa on alleviivattu lyijykyn\u00e4ll\u00e4 ja siihen on piirretty huuto- ja kysymysmerkkej\u00e4, kenties gradun tarkastajan toimesta, mik\u00e4 on mielest\u00e4ni erikoista valmiissa ty\u00f6ss\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 seikoista huolimatta tutkielman sis\u00e4lt\u00f6 on laadukas ja kiinnostava.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kirjoittanut Anu Kellokangas<\/strong><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\" \/>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref1\">[1]<\/a> Isotalo 1979, 125.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4inen kulttuurihistorian pro gradu -tutkielma on Merja Isotalon vuonna 1979 kirjoitettu \u201dSuomen kouluissa k\u00e4ytetyt yleisen historian oppikirjat 1649\u20131843\u201d. Aihe yll\u00e4tti, sill\u00e4 se sopisi yht\u00e4 hyvin Suomen historian kuin yleisen historiankin tutkielman aiheeksi. Isotalo esittelee johdannossa teht\u00e4vikseen luoda pohja yleisen historian oppikirjojen sis\u00e4ll\u00f6nanalyyttiselle tutkimuksille ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kullekin ajanjaksolle \u201dtyypillinen yleisen historian oppikirja\u201d. Loppukatsauksessa h\u00e4n kirjoittaa: \u201dSuomen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[180],"tags":[40,179,178,115],"class_list":["post-3556","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuurihistoria-50-v","tag-gradut","tag-kh50","tag-kulttuurihistoria50","tag-pro-gradu-tutkielmat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3556","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3556"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3556\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3558,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3556\/revisions\/3558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3556"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3556"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3556"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}