{"id":3589,"date":"2022-06-21T11:32:32","date_gmt":"2022-06-21T11:32:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3589"},"modified":"2022-06-22T07:56:50","modified_gmt":"2022-06-22T07:56:50","slug":"kh50-disco-heaven-and-hell-katsaus-house-ball-kulttuurin-juuriin-syntyyn-ja-gloriaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2022\/06\/21\/kh50-disco-heaven-and-hell-katsaus-house-ball-kulttuurin-juuriin-syntyyn-ja-gloriaan\/","title":{"rendered":"KH50: Disco Heaven and Hell &#8211; Katsaus house ball -kulttuurin juuriin, syntyyn ja gloriaan"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>T\u00e4m\u00e4 teksti syntyi osana Historian kirjoittaminen -kurssia. T\u00e4n\u00e4 vuonna opiskelijoiden tekstit k\u00e4sitteliv\u00e4t juhlavuoden kunniaksi kaikki pitk\u00e4\u00e4 1970-lukua eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Toisen vuoden historianopiskelijat Ida-Maria<\/em> <em>Manninen, Jesse Saapunki ja Anna Starck viev\u00e4t meid\u00e4t omassa kiehtovassa kirjoituksessaan house ball -kulttuurin keskelle New Yorkiin. Kirjoituksen lis\u00e4ksi nauhoitettiin my\u00f6s keskustelua jatkava podcast, joka l\u00f6ytyy tekstin lopusta.<\/em><\/strong> <\/p>\n\n\n\n<p>Teksti k\u00e4sittelee afroamerikkalaisten sukupuoli- ja seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen musiikkia ja <em>house ball <\/em>-kulttuuria 1970-luvun New Yorkissa ja sen vaikutuksia populaarikulttuuriin.<\/p>\n\n\n\n<p>Jo 1800-luvun viimeisin\u00e4 vuosina New Yorkin Harlemissa pidettiin upeita kauneuskilpailuja, joissa naisten ja naiseuden imitoijat (eng. <em>impersonator<\/em>) kilpailivat, kuka l\u00e4p\u00e4isee parhaiten silm\u00e4n testin, kuka ilment\u00e4\u00e4 aitoutta kaikkein parhaiten. L\u00e4nsimainen drag-kulttuuri alkoi saamaan muotoaan n\u00e4iss\u00e4 hulppeissa tiloissa, joissa erilaisissa kategorioissa kilpailtiin kauneudesta ja arvokkuudesta. Jo tuolloin n\u00e4iden juhlien eli \u201d<em>ballien<\/em>\u201d (eng. <em>ball<\/em>; tanssiaiset, juhlat) seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen kirjo oli valtava, sill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilassa he saivat prameilla, keikistell\u00e4 ja n\u00e4ytell\u00e4 upeita asujaan ja kauniita kasvojaan parhaansa mukaan toistensa kanssa kilpaillen. 20- ja 30-luvuilla Harlemissa juhlat ker\u00e4siv\u00e4t tuhansia katsojia ja ne hyv\u00e4ksyttiin suurilta osin yhteis\u00f6ss\u00e4, joka 1930-luvulta l\u00e4htien koostui p\u00e4\u00e4osin afroamerikkalaisista ja muista etnisist\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>1960-luvun lopulle tultaessa n\u00e4m\u00e4 tanssiaiset olivat vakiintuneet Harlemin y\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja houkuttelivat mukaansa useita seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvia ihmisi\u00e4 kilpailemaan titteleist\u00e4, pokaaleista ja kunniasta. Kuitenkin tilat olivat pitk\u00e4lti valkoisten drag queenien ja transnaisten valtaamia, ja kauneuskilpailujen arvostelu painotti eurosentrisi\u00e4 kasvonpiirteit\u00e4 ja eleit\u00e4. Nykymuotoinen <em>house ball<\/em> -kulttuuri tarvitsi viel\u00e4 yhden t\u00f6yt\u00e4isyn. Siin\u00e4 kuvaan tuli afroamerikkalainen drag queen ja transnainen nimelt\u00e4 Crystal LaBeija.<\/p>\n\n\n\n<p>Helmikuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1967 j\u00e4rjestettiin <em>Miss All-America Camp<\/em> \u2013kauneuskilpailu. Crystal LaBeija edusti Manhattania ja kilpaili muita drag queenej\u00e4 vastaan, jotka vuorostaan edustivat muita Yhdysvaltojen kaupunkeja. Tuohon aikaan kauneuskilpailuissa afroamerikkalaisten tuli ilment\u00e4\u00e4 kauneuden perikuvaa \u2013 valkoista naista \u2013 vaalentamalla meikill\u00e4 ihoaan ja piilottamalla parhaansa mukaan afroamerikkalaisille tyypillisi\u00e4 kasvonpiirteit\u00e4. Kun kilpailun voiton vei valkoinen Rachel Harlow, Miss Philadelphia, LaBeija k\u00e4veli pettyneen\u00e4 ja kyll\u00e4styneen\u00e4 pois lavalta hetkell\u00e4, joka muutti sateenkaarihistoriaa ikiajoiksi. Kuten <em>them.us<\/em>:in artikkelissa sanotaan, jokainen <em>darling<\/em>, joka lent\u00e4\u00e4 LaBeijan veitsenter\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kielelt\u00e4 on uusi isku kohti valkoisia kuningattaria ja kauneuskilpailujen j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4, jotka ovat jo vuosia antaneet valkoisten drag queenien kantaa kruunua eurosentristen piirteidens\u00e4 ja ihonv\u00e4rins\u00e4 vuoksi:&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dI\u2019ll sue the bitch\u2026. She won\u2019t make money off of my name, darling. She can make it off of Harlow and all the other fools that will flock to her, but not Crystal, darling. <\/em><em>Anybody but her.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Crystal LaBeija lausui Flawless Sabrinasta, joka oli kilpailun j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 ja jonka suojatti oli voittaja Miss Philadelphia Rachel Harlow. Tilanne tallentui kaikessa kauneudessaan kameralle, ja l\u00f6ytyykin nyky\u00e4\u00e4n esimerkiksi <em>Youtubesta<\/em>:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-block-embed-youtube wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Crystal LaBeija&#039;s epic read from The Queen (1968) \u2013 &quot;I have a RIGHT to show my color, darling!&quot;\" width=\"676\" height=\"380\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/RYCQEl8TPeM?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture\" allowfullscreen title=\"Crystal LaBeija's epic read from The Queen (1968) \u2013 \"I have a RIGHT to show my color, darling!\"\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/RYCQEl8TPeM?feature=oembed\"><\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Tuosta hetkest\u00e4 l\u00e4hti<em> house ball <\/em>-kulttuurin nousu 1972, kun Crystal ja Lottie LaBeija j\u00e4rjest\u00e4ytyi suvuksi (<em>house<\/em>) ja j\u00e4rjesti ensimm\u00e4isen kauneuskilpailunsa <em>The 1st Annual House of LaBeija Ball<\/em>. T\u00e4m\u00e4 kauneuskilpailu oli osoitettu vain BIPOC-v\u00e4est\u00f6lle ja siell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6 sai vihdoin ilment\u00e4\u00e4 omaa luonnonkauneuttaan. Vuonna 1972 suvun \u00e4idin titteli siirtyi Pepper LaBeijalle, joka esiintyi my\u00f6s kuuluisassa Jennie Livingstonen \u201d<em>Paris is burning<\/em>\u201d -dokumenttielokuvassa vuonna 1990.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1973 ensimm\u00e4inen homomies kilpaili, alkaen luoda kuilua aikaisemman transnaisten ja naisena esiintyvien kilpailusta joksikin muuksi. My\u00f6s miehet ja miehiset piirteet toivotettiin tervetulleeksi kilpailuihin ja kilpailut siirtyiv\u00e4t kauneudesta muuhun suuntaan. Siten <em>drag ballit<\/em> muuntautuivat hiljalleen <em>house balleiksi<\/em> ja kilpailtavat kategoriat lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t. Mukaan tulivat kehokategoriat ja tanssikategoriat. Voguen synty alkaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1974 LaBeijan suku toivottaa tervetulleeksi Junior LaBeijan \u2013 ensimm\u00e4isen miesj\u00e4senens\u00e4 ja ensimm\u00e4isen ballroomin kommentaattorin \u2013 MC:n \u2013 joka muovaa <em>ballroom <\/em>-kulttuuria yh\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa 70-lukua my\u00f6s muita sukuja alkoi ilmesty\u00e4 mukaan ballroomeihin, kuten Corey, Dior, Dupree. Ballroomeista ja n\u00e4ist\u00e4 suvuista tuli koti usealle kotoa karkotetuille tai muuten omaa paikkaansa etsiville BIPOC-queer-ihmisille ja liikehdint\u00e4 voi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paremmin kuin koskaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Ballroomin ja diskon yhteys 1970-luvun Yhdysvalloissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>1960\u201370-luvuilla nuorempi, v\u00e4hemm\u00e4n konformistinen, sukupolvi sateenkaariv\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvista oli kasvavassa m\u00e4\u00e4rin mukana my\u00f6s poliittisessa aktivismissa. Sill\u00e4 oli my\u00f6s yhteys y\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, joka ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 yhdistyi itseilmaisuun. Esimerkiksi Stonewallin mellakat 1969 alkoivat spontaanilla tavalla sateenkaariyhteis\u00f6n identiteetin ilmaisun mahdollistavien paikkojen puolustamisesta. Tiloilla itsess\u00e4\u00e4n, ja t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa klubeilla, on siis ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli itseilmaisun mahdollistajana ja voisi siten n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 niill\u00e4 olisi my\u00f6s poliittinen ulottuvuus.<\/p>\n\n\n\n<p>Diskoa soitettiin sateenkaariv\u00e4est\u00f6n tiloissa ja he my\u00f6s popularisoivat sen. 1970-luvun Yhdysvalloissa diskoklubit muodostivat oman tilan sateenkaariv\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluville ihmisille, jossa ilmaista itse\u00e4\u00e4n ja identiteetti\u00e4\u00e4n. He my\u00f6s tuottivat diskoa ja yhteis\u00f6n lehdiss\u00e4 diskohittej\u00e4 sijoitettiin top-listoille. Niiden voisi ajatella muodostavan narratiivin yhteis\u00f6n mausta ja yhteisest\u00e4 muistista.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ballroomeissa soitettiin aluksi suosittuja disko- ja housekappaleita. Disko vastasi tanssittavan, syd\u00e4mellisen, dramaattisen ja \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4n musiikin tarpeeseen. Musiikilla on ollut my\u00f6s merkityst\u00e4 ballroomin kehityksess\u00e4. Kun musiikki muuttui nopeammaksi ja vaikeammaksi, tanssista tuli my\u00f6s dramaattisempaa ja atleettisempaa. Jo <strong>MSFB<\/strong>:n protodiskokappaleen \u201d<em>Love is the Message<\/em>\u201d (1973) musiikillisia elementtej\u00e4, esimerkiksi jazzmaisia taukoja, k\u00e4ytettiin hy\u00f6dyksi tanssimalla siihen \u201dOld Way\u201d -vogueta ja tekem\u00e4ll\u00e4 <em>freeze frame<\/em> -poseerauksia. Hyv\u00e4 esimerkki kappaleen k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 <strong>ballroomissa <\/strong>on <strong>Cheryl Lynnin<\/strong> \u201c<em>Got to Be Real<\/em>\u201d (1978), jota k\u00e4ytettiin de facto kappaleena \u201dRealness\u201d-kategoriassa, jossa kilpailijat pyrkiv\u00e4t saavuttamaan mahdollisimman suuren aitouden standardin tietyss\u00e4 <em>lookissa <\/em>niin pukeutumisessa kuin liikkeiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s<strong> Donna Summerin<\/strong> \u201c<em>I Feel Love<\/em>\u201d (1977) oli suosittu sateenkaariv\u00e4est\u00f6n tanssilattioilla 70-luvulla. Kappaleiden sanoituksissa oli my\u00f6s heid\u00e4n keskuudessaan resonoivia viestej\u00e4 ja musiikin asenne saattoi olla my\u00f6s voimaannuttavaa. Suosittiin mustien naisartistien emotionaalista ilmaisua ja voimakkuutta vastoink\u00e4ymisiss\u00e4, joihin my\u00f6s samaistuttiin. Artisteilla oli usein gospel-tausta, mik\u00e4 luo mielenkiintoisen kontrastin heid\u00e4n diskokappaleidensa k\u00e4yt\u00f6lle sateenkaariv\u00e4est\u00f6n klubeilla ja ballroomeissa. Esimerkiksi <strong>Gloria Gaynorin<\/strong> \u201d<em>I Will Survive<\/em>\u201d (1978) on diskokappale, jossa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 selvi\u00e4\u00e4 vastoink\u00e4ymisist\u00e4 ja narratiivi muodostuu uhriuden korostamisen sijaan oman vahvuuden ja el\u00e4m\u00e4nhalun kautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Sateenkaariv\u00e4est\u00f6, musiikki ja popkulttuuri ovat modernissa maailmassa miltei naimisissa toistensa kanssa. Musiikkia on k\u00e4ytetty artistista huolimatta queer-yhteis\u00f6iss\u00e4 tapana rakentaa omaa identiteetti\u00e4, tukea sit\u00e4 ja juhlia sit\u00e4. Osa nykyajan artisteista my\u00f6nt\u00e4\u00e4 suoraan, ett\u00e4 heid\u00e4n suurin kuulijakuntansa on sateenkaariv\u00e4est\u00f6\u00e4. 1970-luvulta alkunsa saanut<em> house ballroom <\/em>-kulttuuri on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 valtav\u00e4est\u00f6\u00e4 kuin koskaan ja n\u00e4m\u00e4 tarinat ja t\u00e4m\u00e4n rikkaan kulttuurin voi saada kotisohvallensa monessa eri muodossa. Totuus on kuitenkin se, ett\u00e4 se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo olohuoneesi radion kautta halusit tai et.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuuntele podcastimme lis\u00e4katsaukseksi teemaan. Jos kiinnostuit aiheesta, suosittelemme katsomaan dokumentit <em>Paris is burning<\/em> (Jennie Livingstone, 1990), <em>The Queen <\/em>(Frank Simon, 1967) ja viihdearvoltaan huikean tosi-tv:n <em>RuPaul&#8217;s Drag Race<\/em> (2009-). Teemasta on my\u00f6s useita hyvi\u00e4 artikkeleita, joita olemme k\u00e4ytt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4nkin tekstin kokoamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>K\u00e4sitteist\u00f6\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>House ball <\/em>-kulttuuri juontaa juurensa Amerikasta, ja monet termit ovatkin selkeit\u00e4 vain niiden englanninkielisess\u00e4 muodossa. Termej\u00e4 suomentaessa tulisi riskiksi termin alkuper\u00e4isen tarkoituksen menett\u00e4minen tai muuttuminen. Olemmekin tehneet tietoisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen suomentaa termej\u00e4 vain hallitusti. Koska termist\u00f6st\u00e4 suurin osa on kulttuurisidonnaista, niiden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t muuttuvat suhteessa aikaan ja kulttuuriin. Esimerkiksi termit <em>shade<\/em>, <em>work<\/em> ja <em>fierce <\/em>tarkoittavat eri asioita <em>House ball<\/em>&#8211; ja heterokulttuureissa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Trans- <\/strong>on etuliite, joka viittaa henkil\u00f6n syntym\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritellyn sukupuolen olevan eri, kuin miksi henkil\u00f6 identifioi itsens\u00e4. Esim. transnainen \u2192 alun perin syntym\u00e4ss\u00e4 mieheksi m\u00e4\u00e4ritelty nainen<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Drag <\/strong>on toiminta, jossa pukeudutaan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti ja ilmaistaan omaa identiteetti\u00e4. T\u00e4m\u00e4 yleens\u00e4 tapahtuu toiseksi sukupuoleksi muuntautumalla. Nyky\u00e4\u00e4n dragiin liitet\u00e4\u00e4n ristiinpukeutuminen, vahvat meikit, peruukit ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t asukokonaisuudet<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Drag-artisti <\/strong>on henkil\u00f6, joka tekee dragia. Henkil\u00f6 voi pyrki\u00e4 korostamaan feminiinisyytt\u00e4\u00e4n (<em>drag queen<\/em>) tai maskuliinisuuttaan (<em>drag king<\/em>). Korostettavalla ominaisuudella ei ole tekemist\u00e4 henkil\u00f6n sukupuolen kanssa, vaan mies voi esiinty\u00e4 naisena tai muuten feminiinisen\u00e4 ja toisin p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Ball<\/strong>-juhla koostuu useasta kategoriasta, jossa suvut kilpailevat toisiaan vastaan. Osallistujat arvioidaan heid\u00e4n vogue-taitojen, ulkon\u00e4\u00f6n ja k\u00e4yt\u00f6ksen perusteella. Osallistujien odotetaan pukeutuvan kategorian mukaan, jotka m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t asukokonaisuuden tarkoituksen ja viestin. Kategorioita ovat esimerkiksi Realness (pyrit\u00e4\u00e4n imitoimaan asiaa X mahdollisimman vakuuttavasti) ja Hands (keskityt\u00e4\u00e4n k\u00e4sien liikeratoihin ja ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n).<\/p>\n\n\n\n<p>Kategorian aikana osallistujat tulevat suku kerrallaan \u201cn\u00e4ytille\u201d ja esiintyv\u00e4t kategorian m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4 tavalla. Tapoja voivat olla k\u00e4vely, vogue, lip-syncaus (eng. <em>lip-syn<\/em>c; huulien liikuttelu musiikin tahtiin) ja poseeraus.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vogue <\/strong>on tanssityyli, joka on ottanut inspiraatiota muotilehtien mallien poseerauksista. Voguausta on kahdenlaista, vanhaa ja uutta. Molemmat pyrkiv\u00e4t imitoimaan mallien poseerauksia, mutta vanhassa voguessa liikkeet ovat hitaampia, kun taas uuden voguen liikkeet ovat ter\u00e4vi\u00e4 ja nopeita. <em>Mixmagon<\/em> julkaissut voguen historiasta aiheen hyvin tiivist\u00e4v\u00e4n artikkelin: <a href=\"https:\/\/mixmag.net\/feature\/a-brief-history-of-voguing\"><em>A Brief History of Voguing<\/em><\/a><em>.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Suku (house)<\/strong> &#8211; <em>House ball<\/em> -kulttuurin sis\u00e4ll\u00e4 esiintyj\u00e4t ja muutkin ihmiset kuuluvat yleens\u00e4 johonkin sukuun. Sukuun kuuluvat asuvat saman katon alla ja yleisen k\u00e4sityksen mukaan toimivat kuin perhe. Suvun j\u00e4senill\u00e4 saattaa olla tulehtuneet tai jopa olemattomat juuret alkuper\u00e4iseen perheeseens\u00e4 esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisensa takia. Suku toimikin monelle perheen\u00e4, jota ei m\u00e4\u00e4ritellyt veri. Suvun j\u00e4senet ovat toistensa sisaruksia. Poikkeuksena t\u00e4h\u00e4n on perheen p\u00e4\u00e4, jolla oli vanhemman rooli ja h\u00e4nt\u00e4 kutsuttiin suvun \u00e4idiksi tai is\u00e4ksi (<em>house mother<\/em>, <em>house father<\/em>). Suvun vanhemmat ovat vanhempia ja kokeneempia henkil\u00f6it\u00e4 \u201cHouse ball\u201d-yhteis\u00f6ss\u00e4, ja auttavat lapsiaan selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 samalla tavalla kuin perinteisemm\u00e4ss\u00e4 perheess\u00e4 vanhemmat auttavat lapsiaan.<strong><br><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Pitk\u00e4 1970-luku podcastit: Disco Heaven and Hell<\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-block-embed-youtube wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Disco heaven and hell\" width=\"676\" height=\"380\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/TMPnbSCyjWA?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p>Tekij\u00e4t: Ida-Maria Manninen, Jesse Saapunki ja Anna Starck<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kirjallisuutta:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Bailey, Marlon M: Butch queens up in pumps: gender, performance, and ballroom culture in Detroit. 2013.<\/p>\n\n\n\n<p>Johnston-Ramirez, Manya: Disco and Gay Culture in the 1970s. ArcGIS Storymaps 17.12.2020.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/storymaps.arcgis.com\/stories\/bc4fa3c026e24ed0bd724fe588bf1aa7\">https:\/\/storymaps.arcgis.com\/stories\/bc4fa3c026e24ed0bd724fe588bf1aa7<\/a> [haettu 18.4.2022].<\/p>\n\n\n\n<p>Lawrence, Tim: 15 Songs That Shook New York\u2019s Queer Dance Floors in the 1970s and \u201880s. The New York Times 1.7.2020, p\u00e4ivitetty 6.7.2020.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<br><a href=\"https:\/\/www.nytimes.com\/2020\/07\/01\/arts\/music\/queer-disco-playlist.html\">https:\/\/www.nytimes.com\/2020\/07\/01\/arts\/music\/queer-disco-playlist.html<br><\/a>[haettu 18.4.2022].<\/p>\n\n\n\n<p>Lhooq, Michelle: 20 Tracks That Defined the Sound of Ballroom, New York\u2019s Fiercest Queer Subculture. Vulture 24.7.2018.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<br><a href=\"https:\/\/www.vulture.com\/2018\/07\/20-tracks-that-defined-the-sound-of-ballroom.html\">https:\/\/www.vulture.com\/2018\/07\/20-tracks-that-defined-the-sound-of-ballroom.html<br><\/a>[haettu 18.4.2022].<\/p>\n\n\n\n<p>Monforte, Ivan: <em>House and Ball Culture Goes Wide<\/em>. The Gay &amp; Lesbian Review Worldwide vol 17, s.28-30. Boston 2010.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.gothamgazette.com\/index.php\/city\/4077-harlems-shifting-population\">https:\/\/www.gothamgazette.com\/index.php\/city\/4077-harlems-shifting-population<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.them.us\/story\/how-crystal-labeija-reinvented-ball-culture\">https:\/\/www.them.us\/story\/how-crystal-labeija-reinvented-ball-culture<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.vogue.com\/article\/the-queen-frank-simon-miss-all-america-camp-beauty-contest\">https:\/\/www.vogue.com\/article\/the-queen-frank-simon-miss-all-america-camp-beauty-contest<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.royalhouseoflabeija.com\/our-history\">https:\/\/www.royalhouseoflabeija.com\/our-history<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/zagria.blogspot.com\/2015\/01\/rachel-harlow-1948-pageant-winner-model.html#.Yl1k29pBxD8\">https:\/\/zagria.blogspot.com\/2015\/01\/rachel-harlow-1948-pageant-winner-model.html#.Yl1k29pBxD8<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.history.com\/news\/drag-balls-house-ballroom-voguing\">https:\/\/www.history.com\/news\/drag-balls-house-ballroom-voguing<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.bbc.co.uk\/programmes\/articles\/23hgH64c0cvLlwYjfmzcztJ\/6-ways-disco-changed-the-world\">https:\/\/www.bbc.co.uk\/programmes\/articles\/23hgH64c0cvLlwYjfmzcztJ\/6-ways-disco-changed-the-world<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.shondaland.com\/live\/a33575156\/psychological-and-political-power-of-ball-culture\/\">https:\/\/www.shondaland.com\/live\/a33575156\/psychological-and-political-power-of-ball-culture\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.hollywoodreporter.com\/movies\/movie-news\/paris-is-burning-emcee-junior-labeija-pose-rupaul-1234964404\/\">https:\/\/www.hollywoodreporter.com\/movies\/movie-news\/paris-is-burning-emcee-junior-labeija-pose-rupaul-1234964404\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 teksti syntyi osana Historian kirjoittaminen -kurssia. T\u00e4n\u00e4 vuonna opiskelijoiden tekstit k\u00e4sitteliv\u00e4t juhlavuoden kunniaksi kaikki pitk\u00e4\u00e4 1970-lukua eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Toisen vuoden historianopiskelijat Ida-Maria Manninen, Jesse Saapunki ja Anna Starck viev\u00e4t meid\u00e4t omassa kiehtovassa kirjoituksessaan house ball -kulttuurin keskelle New Yorkiin. Kirjoituksen lis\u00e4ksi nauhoitettiin my\u00f6s keskustelua jatkava podcast, joka l\u00f6ytyy tekstin lopusta. Teksti k\u00e4sittelee afroamerikkalaisten sukupuoli- [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":10118,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[180],"tags":[47,179,178],"class_list":["post-3589","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuurihistoria-50-v","tag-historian-kirjoittaminen-kurssi","tag-kh50","tag-kulttuurihistoria50","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3589","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10118"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3589"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3589\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3597,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3589\/revisions\/3597"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3589"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3589"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3589"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}