{"id":36,"date":"2011-03-09T23:15:15","date_gmt":"2011-03-09T21:15:15","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=36"},"modified":"2011-03-09T23:15:15","modified_gmt":"2011-03-09T21:15:15","slug":"puhe-veikko-litzenin-muistotilaisuudessa-5-3-2011","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2011\/03\/09\/puhe-veikko-litzenin-muistotilaisuudessa-5-3-2011\/","title":{"rendered":"Puhe Veikko Litzenin muistotilaisuudessa 5.3.2011"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Kari Immonen:<\/p>\n

Puhe Veikko Litzenin muistotilaisuudessa 5.3.2011<\/strong><\/p>\n

Leena Lander totesi joskus, ett\u00e4 Veikko Litzenill\u00e4 oli keskeinen merkitys sille, ett\u00e4 h\u00e4n ryhtyi kirjailijaksi. Historian lis\u00e4ksi kysymys oli kielest\u00e4, innostuksesta ja arvonannosta. Leena piti viel\u00e4 vuosien j\u00e4lkeenkin h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, miten tasa-arvoisesti ja arvostavasti Veikko suhtautui opiskelijoihin. Eik\u00e4 Leena v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ollut. Veikolle opiskelijat olivat akateemisen yhteis\u00f6n itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 ja tasa-arvoisia j\u00e4seni\u00e4. Seminaarissa h\u00e4n sanoi: \u201dTe olette aikuisia ihmisi\u00e4 ja teill\u00e4 on aikuisen ihmisen j\u00e4rki. Kyll\u00e4 te osaatte ajatella. Ottakaa siis vastuu itsest\u00e4nne ja opinnoistanne.\u201d<\/p>\n

Opettajana Veikko oli ennen muuta innostaja. Perustana t\u00e4lle oli tietysti se, ett\u00e4 h\u00e4n oli itse innostunut. Luennoilla h\u00e4n hullutteli ja korosti oikeutta diletanttiuteen. Joskus h\u00e4n luki runoja \u2013 se ei ollut 80-luvun alun historian professoreiden keskuudessa mitenk\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4.\u00a0 Joskus h\u00e4n heitt\u00e4ytyi my\u00f6s antiikin horoskooppien tulkintaan.<\/p>\n

Oleellista oli Veikon uteliaisuus ja laaja-alaisuus, mutta opiskelijoita innosti my\u00f6s se tapa, jolla Veikko oli valmis haastamaan olemassa olevat tulkinnat. H\u00e4n sanoi: \u201dKaikkea saa rienata.\u201d Oleellista oli my\u00f6s historian henkil\u00f6kohtaisuus: \u201dMinusta t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4in…\u201d Veikko siis heitt\u00e4ytyi historiaan.<\/p>\n

Oma merkityksens\u00e4 Veikon her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 innostuksessa oli tietysti sill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen luentonsa olivat aina hyvin l\u00e4hell\u00e4 taiteita: kuva, elokuva, kirjallisuus. Leni Riefenstal, Marilyn Monroe, Herman Hesse, Aila Meriluoto, he kaikki olivat aktiivisesti l\u00e4sn\u00e4 Veikon luennoilla ja puheenvuoroissa. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kuva oli t\u00e4rke\u00e4, kirjallisenakin niin kuin Lasihelmipeliss\u00e4<\/em>. Yll\u00e4tys oli 80-luvun alun opiskelijoille my\u00f6s Raamattu; Veikko teki uskonnollisesta muinaistekstist\u00e4 \u2013 niin monet nuorista silloin ajattelivat \u2013 l\u00e4nsimaisen kulttuurihistorian perusteoksen. Tied\u00e4n, ett\u00e4 kun Veikon oppilaat t\u00e4n\u00e4\u00e4n lukevat Tiet\u00e4 Nikeaan<\/em>, he tunnistavat opettajansa isot lauseet, mutta he tunnistavat my\u00f6s sen ep\u00e4ilyn ja sen ironian, joka oli Veikolle ominaista, ja joka teki isojen asioiden k\u00e4sittelyst\u00e4 mahdollisen. \u2013 Ja tietyll\u00e4 tavalla hassusti, juuri t\u00e4ll\u00e4 isojen asioiden ironialla Veikko teki opiskelijoidensa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 suurta. Veikko antoi opiskelijoilleen mahdollisuuden etsi\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 ei voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Itse tapasin Veikon ensimm\u00e4isen kerran kes\u00e4ll\u00e4 1978. K\u00e4vin Valtionarkistossa keskustelemassa h\u00e4nen kansaan siit\u00e4, mik\u00e4 oli se yhteis\u00f6, johon h\u00e4n oli tulossa. Jo tuossa tapaamisessa ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 kulttuurihistoriassa oli alkamassa uusi aikakausi. Veikolla oli vahvoja ja tuoreita k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, mihin h\u00e4n halusi oppiainetta kehitt\u00e4\u00e4. Keskeist\u00e4 oli kokonaisvaltaisuus. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s halu hakeutua erityisesti ranskalaisten keskustelujen piiriin. My\u00f6hemmin ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 Veikko halusi hakea kulttuurihistorialle tilaa juuri keskustelusta, sellaisesta keskustelusta, jossa ihmiset omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n suuntautuivat kohti tulevaa.<\/p>\n

Veikon asemaa kulttuurihistorian oppiaineen historiassa kuvaa hyvin se, ett\u00e4 h\u00e4nen 60-vuotisp\u00e4iv\u00e4st\u00e4\u00e4n, joulukuusta 1993 alkaen on vuosittain j\u00e4rjestetty h\u00e4nelle omistettu juhlaluento \u2013 Veikko Litzen -luento. Siin\u00e4 kysymys on tietysti arvonannon osoittamisesta Veikolle. Ennen muuta kuitenkin kysymys on arvonannon osoittamisesta h\u00e4nen ajattelulleen \u2013 tai voisiko sanoa: h\u00e4nen tavalleen tehd\u00e4 lause. Se konkretisoituu esimerkiksi puheessa, jonka h\u00e4n piti, kun Tie Nikeaan<\/em> julkaistiin. Veikko sanoi: \u201dT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vastauksia kaipaava ongelma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 minusta olevan siin\u00e4, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi sanoo uskovansa, mutta ei sill\u00e4 tavoin kuin kirkko edellytt\u00e4\u00e4. Miss\u00e4 vika? Kirkon edellytykset ovat tiivistettyin\u00e4 uskontunnustuksessa. Sit\u00e4 kannattaa tutkia uusista n\u00e4k\u00f6kulmista ja pohjiaan my\u00f6ten.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kari Immonen: Puhe Veikko Litzenin muistotilaisuudessa 5.3.2011 Leena Lander totesi joskus, ett\u00e4 Veikko Litzenill\u00e4 oli keskeinen merkitys sille, ett\u00e4 h\u00e4n ryhtyi kirjailijaksi. Historian lis\u00e4ksi kysymys oli kielest\u00e4, innostuksesta ja arvonannosta. Leena piti viel\u00e4 vuosien j\u00e4lkeenkin h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, miten tasa-arvoisesti ja arvostavasti Veikko suhtautui opiskelijoihin. Eik\u00e4 Leena v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ollut. Veikolle opiskelijat olivat akateemisen yhteis\u00f6n itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[84,166],"class_list":["post-36","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-kulttuurihistorian-historia","tag-veikko-litzen","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}