{"id":3691,"date":"2022-11-19T15:47:52","date_gmt":"2022-11-19T15:47:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3691"},"modified":"2022-11-19T15:48:55","modified_gmt":"2022-11-19T15:48:55","slug":"kustos-kertoo-joutilaita-miehia-laman-varjossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2022\/11\/19\/kustos-kertoo-joutilaita-miehia-laman-varjossa\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo \u2013 Joutilaita miehi\u00e4 laman varjossa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>
\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

FM Noora Kallioniemi v\u00e4itteli lauantaina 19. marraskuuta 2022 legendaarisessa Tauno Nurmela -salissa, jossa on vuosikymmenien mittaan k\u00e4yty monet tieteelliset keskustelut. T\u00e4ll\u00e4 kertaa aiheena oli 1990-luvun viihde talouslaman ahdingosta toipuvassa Suomessa. Kuten vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 dosentti Jukka Kortti Helsingin yliopistosta totesi, 1990-luvun televisiohistoria on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4n tutkittua. Samaa voisi todeta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n l\u00e4hivuosikymmenien kulttuurihistoriasta. Suomen Akatemia rahoitti 1990-luvun laskukauden j\u00e4lkeen mittavaa laman tutkimusohjelmaa, mutta sen j\u00e4lkeen laman kulttuuriset merkitykset ja vaikutukset ovat el\u00e4neet pitk\u00e4lti pinnan alla. Ajankohtaisia ne ovat yh\u00e4, niin kuin voidaan todeta parhaillaan televisiossa py\u00f6riv\u00e4st\u00e4 Helsinki-syndrooma<\/em>-sarjasta. <\/p>\n\n\n\n

Kallioniemen artikkeliv\u00e4it\u00f6skirja Armotonta menoa! Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t ja joutilaat miehet 1990-luvun lama-ajan suomalaisessa komediaviihteess\u00e4<\/em> keskittyy siihen, millaisina joutilaat, ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t tai ty\u00f6t\u00e4 vieroksuvat miehet esitettiin tilanteessa, jossa Suomi oli juuri ajautunut massaty\u00f6tt\u00f6myyteen ja jossa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 puhuttiin paljon. L\u00e4hdeaineistona ovat Pekko Aikamiespoika- ja Uuno Turhapuro -elokuvat sek\u00e4 tv-sarjat Frank Pappa Show<\/em> ja Lapinlahden Linnut<\/em>. V\u00e4ittelij\u00e4n ja vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n kesken k\u00e4ytiin kiinnostava keskustelu viihteen tutkimuksen l\u00e4hteist\u00e4, menetelmist\u00e4 ja k\u00e4sitteist\u00e4 ja samalla pohdittiin 90-luvun \u201djoutilaiden miesten\u201d kulttuurisen kuvan juuria ja vaikutuksia. Innostavaa debattia seurasi Tauno Nurmela -salissa 39 kuulijaa.<\/p>\n\n\n\n

Noora Kallioniemen tutkimus on kulttuurihistorian 74. v\u00e4it\u00f6skirja. Oppiaineen ensimm\u00e4inen tohtori oli Luigi de Anna vuonna 1988.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Noora Kallioniemen v\u00e4it\u00f6s on alkanut. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 Jukka Kortti pit\u00e4\u00e4 aloituspuheenvuoronsa. Kuva: Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

FM Noora Kallioniemi v\u00e4itteli lauantaina 19. marraskuuta 2022 legendaarisessa Tauno Nurmela -salissa, jossa on vuosikymmenien mittaan k\u00e4yty monet tieteelliset keskustelut. T\u00e4ll\u00e4 kertaa aiheena oli 1990-luvun viihde talouslaman ahdingosta toipuvassa Suomessa. Kuten vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 dosentti Jukka Kortti Helsingin yliopistosta totesi, 1990-luvun televisiohistoria on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4n tutkittua. Samaa voisi todeta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n l\u00e4hivuosikymmenien kulttuurihistoriasta. Suomen Akatemia rahoitti […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,160,163],"class_list":["post-3691","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-vaitokset","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3691","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3691"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3691\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3705,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3691\/revisions\/3705"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3691"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3691"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3691"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}