{"id":3749,"date":"2022-12-25T10:27:44","date_gmt":"2022-12-25T10:27:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3749"},"modified":"2022-12-25T10:27:45","modified_gmt":"2022-12-25T10:27:45","slug":"kh50-fichte-piiri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2022\/12\/25\/kh50-fichte-piiri\/","title":{"rendered":"KH50: Fichte-piiri"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>Tutkijatohtori Juhana Saarelainen muistelee t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4 erityisen merkityksellist\u00e4 ja pitk\u00e4ik\u00e4ist\u00e4, kulttuurihistorian oppiaineesta alkunsa saanutta lukupiiri\u00e4.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna, v\u00e4h\u00e4n ennen kes\u00e4lomien alkua, s\u00e4hk\u00f6postilaatikkooni ilmestyi viesti listalta, jonka olin parin viime vuoden aikana jo melkein unohtanut. Fichte-piiri osoitti elonmerkkej\u00e4 pitk\u00e4hk\u00f6n hiljaisuuden j\u00e4lkeen. Kyseess\u00e4 on kulttuurihistorian opetuksen sivutuotteena syntynyt filosofisen kirjallisuuden lukuseura, joka on erikoistunut 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alkupuolen niin sanottuun klassiseen saksalaiseen filosofiaan. Nimens\u00e4 piiri on saanut J. G. Fichtelt\u00e4 (1762\u20131814). \u00a0Lukupiiri muodostettiin 2007 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 suunniteltaessa Sakari Ollitervon ohjaaman historian filosofiaan ja teoriaan keskittyneen seminaarin tulevaa ohjelmaa. Pieni joukko olisi halunnut lukea Fichten kuuluisaa ja juuri suomeksi k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 teosta <em>Tiedeopin perusta <\/em>(1794). S\u00e4hk\u00f6postit tuolta ajalta paljastavat, ett\u00e4 kirja olikin jo ehditty merkit\u00e4 seminaarin ohjelmaan. Lopulta l\u00f6ytyi kuitenkin verrattain v\u00e4h\u00e4n sellaisia seminaarilaisia, keiden opintoihin Fichten sis\u00e4llytt\u00e4minen olisi ollut mielek\u00e4st\u00e4, joten Sakari ehdotti erillisen ja opetusohjelman ulkopuolella toimivan \u201dfichtel\u00e4isten\u201d oman lukupiirin perustamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Johann Gottlieb Fichte syntyi 1762 Saksin Rammenussa k\u00f6ydenpunojan perheeseen. Vaatimattomista oloista kotoisin ollut poika osoitti pienest\u00e4 pit\u00e4en lahjakkuutta opinnoissa. Varttuessaan h\u00e4n saattoi ulkopuolisen avun turvin aloittaa opiskelun teologian parissa. Vuonna 1790 Fichte kuitenkin tutustui K\u00f6nigsbergin yliopiston maineikkaan professorin Immanuel Kantin filosofiaan. My\u00f6hemmin h\u00e4n kutsui t\u00e4t\u00e4 tapahtumaa \u201dvallankumoukseksi\u201d ajattelutavassaan. Fichte vaihtoi alaa p\u00e4\u00e4tyen lopulta itsekin filosofian professoriksi. Kantin filosofia oli uudistanut monella tapaa k\u00e4sityksi\u00e4 esimerkiksi siit\u00e4, mik\u00e4 on ihmisen ja h\u00e4nen ulkopuolisen todellisuuden suhde tai mik\u00e4 on moraalisen toiminnan perusta. Se j\u00e4tti kuitenkin my\u00f6s paljon avoimia kysymyksi\u00e4, ja Fichte tulikin omassa tuotannossaan haastaneeksi esikuvansa ajattelua. Ennen kaikkea h\u00e4n pyrki rakentamaan vapaudelle ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydelle yhteist\u00e4 perustaa, jonka h\u00e4n m\u00e4\u00e4ritteli \u201dMin\u00e4n\u201d absoluuttiseksi alkuper\u00e4isyydeksi ja aktiivisuudeksi. Fichte vaikutti filosofiseen keskusteluun korostamalla esimerkiksi \u201dMin\u00e4n\u201d prosessialisuuden, tunteen ja tiedostamattoman toiminnan merkityst\u00e4. Kaiken kaikkiaan Fichten ajattelu avasi paljon uusia suuntia aikakauden aatehistoriaan ja osaltaan vaikutti sek\u00e4 modernin filosofian ett\u00e4 modernin subjektin kehitykseen. H\u00e4nen jalanj\u00e4lki\u00e4\u00e4n seurasivat muun muassa F. W. J. Schelling ja G. W. F. Hegel.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 200 vuoden takainen aatehistoriallisesti turbulentti aikakausi oli 2000-luvun alkupuolella alkanut kiinnostaa pient\u00e4 joukkoa kulttuurihistorian opiskelijoita, ja Sakari Ollitervon asiantunteva opetus aiheesta edisti n\u00e4it\u00e4 pyrkimyksi\u00e4. Harrastusta niin saksalaisen filosofiaan kuin ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n filosofianhistoriaan ja historian teoriaan oli siis ilmassa. Sakarin seminaari oli monille t\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 askel aivan uudelle tasolle, kun luettavaksi ja analysoitavaksi otettiin filosofien alkuper\u00e4istekstej\u00e4. Vuonna 2007 Fichten juuri k\u00e4\u00e4nnetty p\u00e4\u00e4teos tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 keinolta perehty\u00e4 entist\u00e4 tarkemmin saksalaisen filosofian klassiseen aikakauteen ja sen tematiikkaan. <em>Tiedeopin perusta<\/em> saatiin, vaivalloisesti, luettua, ja saavutuksen kannustamana piirin lukuohjelmaa p\u00e4\u00e4tettiin laajentaa aikakauden muihin teoksiin. Ajan my\u00f6t\u00e4 lukulistalle ovat mahtuneet edell\u00e4 mainitut Schelling ja Hegel kuten my\u00f6s F. H. Jacobi, K. L. Reinhold, Novalis ja monet muut aikakauden filosofit ja ajattelijat.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4hitellen Fichte-piiri sai uusia j\u00e4seni\u00e4kin \u00ad- monesti kulttuurihistorian ulkopuolelta, erityisesti kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian oppiaineista. Piakkoin osallistujien pro gradut alkoivat my\u00f6s yksi kerrallaan valmistua, mutta siit\u00e4 huolimatta piirin toiminta jatkui, sill\u00e4 monet siirtyiv\u00e4t jatko-opintojen pariin. Lukuohjelmaa muokattiin osallistujien v\u00e4it\u00f6skirjaprojektien tarpeisiin, ja se osoittautui yht\u00e4 hy\u00f6dylliseksi tohtoriopintojen kuin opiskelun kannalta. Samoihin aikoihin mukaan liittyi jo pidemm\u00e4lle ehtineit\u00e4 tutkijoita jakamaan asiantuntijuuttaan ja teosvalikoima alkoi laajentua alkuper\u00e4isest\u00e4 klassisesta saksalaisesta filosofiasta. Sen ohella siirryimme v\u00e4lill\u00e4 ajassa taaksep\u00e4in, esimerkiksi Spinozaan ja Platoniin, ja toisinaan eteenp\u00e4in sellaisten nimien pariin kuin Gilles Deleuze &amp; F\u00e9lix Guattari, Quentin Meillassoux tai Iain Hamilton Grant.<\/p>\n\n\n\n<p>Piiri eli el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 vuosien ajan, joskus aktiivisempana ja joskus pidempi\u00e4 taukoja pit\u00e4en. Lukuohjelma ja kokoontumiset suunniteltiin pitk\u00e4n aikaa Sakarin johdolla, mutta my\u00f6hempin\u00e4 vuosina vetovastuu on kiert\u00e4nyt henkil\u00f6lt\u00e4 toiselle. Lis\u00e4ksi toiminta sai uusia muotoja, muutamana vuonna j\u00e4rjestettiin Fichte-piirin kes\u00e4kouluja, joissa osallistujat vet\u00e4ytyiv\u00e4t vaihtuville kes\u00e4m\u00f6keille intensiivisemm\u00e4n k\u00e4sittelyn ja toisaalta yhteisen vapaa-ajan vieton merkeiss\u00e4. Aikanaan useat j\u00e4senet ovat saaneet kiitt\u00e4\u00e4 piirin toimintaa v\u00e4it\u00f6skaronkkansa puheissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Minulle Fichte-piirin synty ja pitk\u00e4\u00e4n jatkunut toiminta edustaa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osaa kulttuurihistorian kaleidoskooppisessa moninaisuudessa, johon mahtuu my\u00f6s filosofian kulttuurihistorian tutkiminen ja historianteorian pohdinta. N\u00e4ill\u00e4 on oppiaineessa pitk\u00e4t juuret, jotka ulottuvat esimerkiksi 1980-luvun l\u00e4hes legendaariseen teoriapiiriin asti. Erilaisten kulttuurihistoriallisten n\u00e4k\u00f6kulmien joukkoon on aina mahtunut my\u00f6s teoreettisia ja filosofisia aiheita, joita ilman kulttuurihistoria olisi kovin erilainen oppiaine. Uskon Fichte-piirin pitk\u00e4n kestonsa aikana kontribuoineen merkitt\u00e4v\u00e4sti useiden kulttuurihistorioitsijoiden opiskeluun, ajatteluun ja tutkimukseen. Se on auttanut muotoilemaan kysymyksi\u00e4 ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n metodeja filosofian kulttuurihistorialliselle tutkimukselle. \u00a0Tied\u00e4n, ett\u00e4 ainakin omat aiheeni ovat Fichte-piirille paljon velkaa, kun olen tulkinnut 1800-luvun filosofisen keskustelun merkityst\u00e4 esimerkiksi Elias L\u00f6nnrotin ajattelulle ja toiminnalle. L\u00f6nnrotia ei ole yleens\u00e4 pidetty erityisen teoreettisena ajattelijana, mutta olen pyrkinyt osoittamaan, ett\u00e4 filosofialla on konkreettisia vaikutuksia kulttuurihistoriaan my\u00f6s silloin, kun asiaa ei l\u00e4hteiss\u00e4 suoraan mainita.<\/p>\n\n\n\n<p>Ent\u00e4 miten k\u00e4vi viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 suunnitellun Fichte-piirin elvytt\u00e4misen kanssa? Sovimme parhaillaan t\u00e4lle syksylle viidett\u00e4 tai kuudetta tapaamiskertaa, olen mennyt jo laskuissa sekaisin. Lukuohjelmassa on ollut Fichten esikuvan Immanuel Kantin vaikutusvaltainen klassikko <em>Arvostelukyvyn kritiikki<\/em> ja tarkemmin sanoen sen toinen osa eli \u201dTeleologisen arvostelukyvyn kritiikki\u201d, joka saadaan luettua loppuun mahdollisesti jo parin seuraavan kokoontumisen aikana.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Teksti: Juhana Saarelainen<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutkijatohtori Juhana Saarelainen muistelee t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4 erityisen merkityksellist\u00e4 ja pitk\u00e4ik\u00e4ist\u00e4, kulttuurihistorian oppiaineesta alkunsa saanutta lukupiiri\u00e4. Aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna, v\u00e4h\u00e4n ennen kes\u00e4lomien alkua, s\u00e4hk\u00f6postilaatikkooni ilmestyi viesti listalta, jonka olin parin viime vuoden aikana jo melkein unohtanut. Fichte-piiri osoitti elonmerkkej\u00e4 pitk\u00e4hk\u00f6n hiljaisuuden j\u00e4lkeen. Kyseess\u00e4 on kulttuurihistorian opetuksen sivutuotteena syntynyt filosofisen kirjallisuuden lukuseura, joka on erikoistunut 1700-luvun lopun [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":10118,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[180],"tags":[179,178,189],"class_list":["post-3749","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuurihistoria-50-v","tag-kh50","tag-kulttuurihistoria50","tag-lukupiirit","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3749","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10118"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3749"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3749\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3751,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3749\/revisions\/3751"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3749"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3749"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3749"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}