{"id":3772,"date":"2023-02-03T10:21:51","date_gmt":"2023-02-03T10:21:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3772"},"modified":"2023-02-03T10:21:53","modified_gmt":"2023-02-03T10:21:53","slug":"kirjakokoelma-menneilta-ajoilta-kaynteja-abo-akademin-duplettivarastossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2023\/02\/03\/kirjakokoelma-menneilta-ajoilta-kaynteja-abo-akademin-duplettivarastossa\/","title":{"rendered":"Kirjakokoelma menneilt\u00e4 ajoilta. K\u00e4yntej\u00e4 \u00c5bo Akademin duplettivarastossa"},"content":{"rendered":"\n

\u201dMik\u00e4 ihmeen duplettivarasto\u201d, kuului kommentti, kun nuorena opiskelijana kerroin jollekulle tutulle k\u00e4yneeni siell\u00e4. Paikka ei juurikaan mainostanut itse\u00e4\u00e4n. Silti monet turkulaiset kirjanyst\u00e4v\u00e4t, tutkijat ja entiset opiskelijat muistavat viel\u00e4 \u00c5bo Akademin kirjaston kaksoiskappalevaraston (duplettavdelningen<\/em>). Siell\u00e4 k\u00e4vij\u00e4 saattoi muutamana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa, pari tuntia kerrallaan, tutustua ostoaikeissa suureen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vanhaa kirjallisuutta. Tarjolla oli l\u00e4hinn\u00e4 ruotsinkielisi\u00e4 opuksia eri aihepiireist\u00e4, mutta my\u00f6s muilla kielill\u00e4. Valikoima oli sis\u00e4lt\u00f6rikas, ja kirjat oli l\u00f6yt\u00e4misen helpottamiseksi luokiteltu v\u00e4lj\u00e4sti eri aloihin. Hyllyilt\u00e4 l\u00f6ytyi tutkimuksia, tietokirjoja, romaaneja, runokokoelmia, virsikirjoja, matkakirjallisuutta, el\u00e4m\u00e4kertoja, muistelmia ja joitakin muita lajeja. Niteit\u00e4 oli monia tuhansia, oikeastaan kymmeni\u00e4 tuhansia.<\/p>\n\n\n\n

Varastosta sai hankkia huokeasti hyv\u00e4kuntoista kirjallisuutta 1800-luvulta nykyp\u00e4iviin. En\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tilaisuutta ei ole, sill\u00e4 kokoelma suljettiin yleis\u00f6lt\u00e4 joskus 2000-luvun ensi vuosikymmenell\u00e4 ja varastoitiin tiett\u00e4v\u00e4sti jonnekin Turun ulkopuolelle. Sen nykytila on minulle h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa, mutta muistan monet k\u00e4yntini siell\u00e4 1980-luvun ensi vuosista alkaen. Kuvitukseksi olen valinnut muutamia duplettivarastosta tekemi\u00e4ni hankintoja.<\/p>\n\n\n\n

\"This
Josef Julius Wecksell,<\/em> Samlade dikter. Painos 1890-luvulta. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kirjojen kaksoiskappaleita alkoi ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 \u00c5bo Akademin kirjastoon melkein heti sen perustamisen j\u00e4lkeen. Kokoelmiin virtasi paljon lahjoituksia, joista kirjasto poimi itselleen arvokkaat ja tarpeelliset kappaleet. Yli j\u00e4\u00e4neit\u00e4 kaksoiskappaleita kirjasto k\u00e4ytti sitten vaihdossa hankkiessaan uusia niteit\u00e4, mutta ennen pitk\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ryhdyttiin myym\u00e4\u00e4n my\u00f6s yksityisasiakkaille. N\u00e4in kirjasto sai varoja uusien niteiden hankintaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Johan Albrecht Ehrenstr\u00f6min muistelmien ensimm\u00e4inen osa kertoo 1700-luvun oloista.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kaksoiskappalevaraston olemassaolosta kertoivat minulle kulttuurihistorian vanhemmat opiskelijat Erkki Huhtamo ja Simo \u00d6rm\u00e4. He veiv\u00e4t minut mukanaan tutustumisk\u00e4ynnille. Varasto sijaitsi Henrikinkadulla, \u00c5bo Akademin yhteydess\u00e4 toimineen Handelsh\u00f6gskolanin eli Hankenin maanalaisissa tiloissa. Paikka oli Akademin kirjaston omien varastojen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4. Ensivaikutelma oli h\u00e4mment\u00e4v\u00e4: valtavasti kirjoja, miten t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ikin\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Onneksi tuntemukseni ruotsinkielisest\u00e4 kirjallisuudesta oli siihen aikaan viel\u00e4 heikko, muuten olisin voinut kiikuttaa ison osan opiskelurahoistani sinne. Jos muistan oikein, Erkki taisi juuri tuolla k\u00e4ynnill\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kuvataiteilija Ellen Thesleffin signeeraaman kirjasen, jonka takakannen sis\u00e4puolella oli symbolistiseen tyyliin piirretty pieni kasvotutkielma. Lieneek\u00f6 ollut taiteilijan k\u00e4sialaa, joka tapauksessa kirja l\u00e4hti Erkin matkaan. En vuosien kuluessa koskaan saanut k\u00e4siini mit\u00e4\u00e4n noin sensaatiomaista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Verner von Heidenstamin novellikokoelma Karolinerna<\/em> 1\u20132, tekij\u00e4ns\u00e4 suosituin proosateos.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tieto varastosta levisi kaveripiiriss\u00e4ni, ja siell\u00e4 saattoi joskus t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 moneenkin tuttuun samalla kertaa. Paikan erikoisuutena oli, ettei myyntihintoja ollut merkitty niteisiin, vaan hinnoittelu tapahtui varastonhoitajan tiskill\u00e4, jonka \u00e4\u00e4ress\u00e4 asiakkaalla oli sitten mahdollisuus ottaa tai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 valitsemansa opukset. Tutut asiakkaat saivat kirjoja halvemmalla. Koska ryhdyin 1990-luvulla ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n paljon 1800-luvun ruotsinkielisten aihepiirien parissa, l\u00f6ysin varastosta aina v\u00e4lill\u00e4 sellaistakin tutkimuksiini tarpeellista l\u00e4hdeaineistoa, johon olisin muuten tullut tuskin tutustuneeksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Axel Gabriel Ingeliuksen Det gr\u00e5a slottet on ensimm\u00e4inen suomalainen kauhuromaani. 2. painos 1880-luvulta.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Duplettivarasto muutti vuosituhannen vaihteen tienoilla Hankenista Linnankatu 1:n sis\u00e4pihalla sijainneeseen kiinteist\u00f6\u00f6n. Kirjojen ohella siell\u00e4 kaupattiin litografioita, vanhoja painokuvia ja 1800-luvun sanomalehtien irtonumeroita. Isoja kirjasarjoja oli nostettu hyllykk\u00f6jen p\u00e4\u00e4lle asiakkaille n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, n\u00e4ist\u00e4 muistan ainakin J. V. Snellmanin 12-niteisen kokonaislaitoksen Samlade arbeten<\/em> (1992\u20131999). Tuolloin varastokin oli jo siirtynyt nettiaikaan. Kokoelmista oli laadittu laaja s\u00e4hk\u00f6inen tietokanta, josta halukkaat saattoivat tehd\u00e4 ostotilauksia, mutta n\u00e4m\u00e4 niteet muodostivat hyllyille sijoitetuista myyntikappaleista erillisen kokonaisuuden, johon ei voinut tutustua paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nyt kun painetun kirjan tulevaisuus on ep\u00e4varma ja nuoriso k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 ja alustoja, lienee turha toivoa duplettivaraston kaltaisten myyntikokoelmien paluuta. Habent sua fata libelli<\/em>, kirjoilla on kohtalonsa.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Jukka Sarjala<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dMik\u00e4 ihmeen duplettivarasto\u201d, kuului kommentti, kun nuorena opiskelijana kerroin jollekulle tutulle k\u00e4yneeni siell\u00e4. Paikka ei juurikaan mainostanut itse\u00e4\u00e4n. Silti monet turkulaiset kirjanyst\u00e4v\u00e4t, tutkijat ja entiset opiskelijat muistavat viel\u00e4 \u00c5bo Akademin kirjaston kaksoiskappalevaraston (duplettavdelningen). Siell\u00e4 k\u00e4vij\u00e4 saattoi muutamana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa, pari tuntia kerrallaan, tutustua ostoaikeissa suureen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vanhaa kirjallisuutta. Tarjolla oli l\u00e4hinn\u00e4 ruotsinkielisi\u00e4 opuksia eri aihepiireist\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":5562,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-3772","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3772","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5562"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3772"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3772\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3788,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3772\/revisions\/3788"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3772"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3772"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3772"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}