{"id":3790,"date":"2023-02-18T15:37:31","date_gmt":"2023-02-18T15:37:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3790"},"modified":"2023-02-18T15:39:07","modified_gmt":"2023-02-18T15:39:07","slug":"kustos-kertoo-paivakirja-minan-kertomuksena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2023\/02\/18\/kustos-kertoo-paivakirja-minan-kertomuksena\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo – p\u00e4iv\u00e4kirja min\u00e4n kertomuksena"},"content":{"rendered":"\n

FM Karoliina Sj\u00f6 v\u00e4itteli lumipyryisen\u00e4 lauantaina 18.2. Turun yliopiston Arcanum-rakennuksen juuri remontista valmistuneessa Aava-salissa tutkimuksellaan ”Kirjoitettu min\u00e4. Kirsti Ter\u00e4svuoren nuoruusajan p\u00e4iv\u00e4kirjakertomus 1916-1923”. Sj\u00f6n v\u00e4it\u00f6skirjan aiheena oli aiemmin tuntemattoman ja tutkimattoman Kirsti Ter\u00e4svuoren sadan vuoden takainen p\u00e4iv\u00e4kirja-aineisto. Ter\u00e4svuoren kymmeni\u00e4 tuhansia k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4, koko el\u00e4m\u00e4n mittainen p\u00e4iv\u00e4kirja on talletettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuusarkistoon, mist\u00e4 Sj\u00f6 sen l\u00f6ysi tutkimuksensa kohteeksi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Karoliina Sj\u00f6 lektiossaan<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirja k\u00e4sittelee Ter\u00e4svuoren nuoruuden tekstej\u00e4 vuosilta 1916-1923 ja keskittyy tarkastelemaan ennen muuta sit\u00e4, miten Ter\u00e4svuori p\u00e4iv\u00e4kirjaa kirjoittaessaan rakensi kertomusta omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Erityisin\u00e4 temaattisina tutkimusalueina ovat kirjoittamisen ja p\u00e4iv\u00e4kirjan merkityksen tarkastelu, tunteiden ja ihmissuhteiden analyysi nuoren tyt\u00f6n kehityksess\u00e4 sek\u00e4 sairauden ja kivun kokemukset p\u00e4iv\u00e4kirjatekstiss\u00e4. Sj\u00f6n tutkimus tarkastelee aineistoaan ja tutkimusteemojaan laaja-alaisesti el\u00e4m\u00e4nkerronnan n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja erityisen lis\u00e4n tutkimukseen tuo siihen sis\u00e4ltyv\u00e4 taiteellinen ty\u00f6skentely. Sj\u00f6 on luonut Ter\u00e4svuoren p\u00e4iv\u00e4kirjateksteist\u00e4 runoja ja spoken word-esityksi\u00e4, jotka ovat toimineet menetelm\u00e4llisin\u00e4 ja tulkinnallisina tulokulmina kulttuurihistoriallisessa analyysiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Arcanumin Aava-sali t\u00e4yttyi kuulijoista, mukana oli my\u00f6s Kirsti Ter\u00e4svuoren sukulaisia. Keskustelussa Karoliina Sj\u00f6, kustos Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki, sek\u00e4 vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4t Kaisa Vehkalahti ja Tuija Saresma.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6ksess\u00e4 oli poikkeuksellisesti kaksi vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4\u00e4 johtuen juuri v\u00e4it\u00f6skirjan sijainnista tieteellis-taiteellisen tutkimuksen maastoissa. Kulttuuri- ja sosiaalihistorioitsija, dosentti, akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti on erikoistunut lapsuuden ja nuoruuden historiaan sek\u00e4 omael\u00e4m\u00e4kerrallisen kirjoittamisen historiaan. Kulttuurintutkija, dosentti ja yliopistonlehtori Tuija Saresma on tehnyt omael\u00e4m\u00e4kerta- ja p\u00e4iv\u00e4kirjatutkimusta sek\u00e4 taidel\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 tutkimusta itsekin. <\/p>\n\n\n\n

Keskustelusta muotoutuikin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostava kolmen asiantuntijan dialogi, miss\u00e4 aiheet liikkuivat historiantutkimuksen aineistollisten, menetelm\u00e4llisten ja eettisten kysymysten ytimess\u00e4. Erityisen huomion sai my\u00f6s taiteellisen ty\u00f6skentelyn osuus, keskustelua k\u00e4ytiin mm. siit\u00e4, onko kuvittelu ja el\u00e4ytyminen validi historiantutkimuksen menetelm\u00e4. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4t olivat erityisen kiinnostuneita my\u00f6s tutkimuksessa esiin nousevasta autoteorian k\u00e4sitteest\u00e4. V\u00e4ittelij\u00e4\u00e4 kiiteltiin erityisesti syv\u00e4llisen eettisest\u00e4 tutkimusotteesta sek\u00e4 hienovaraisesta Kirsti Ter\u00e4svuoren tekstien ja el\u00e4m\u00e4n analyysist\u00e4. Kuten vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4t luonnehtivat, teoksessa seikkailee kolme Kirsti\u00e4: historiallinen Kirsti Ter\u00e4svuori, p\u00e4iv\u00e4kirjan kirjallinen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Kirsti sek\u00e4 lopulta Karoliina Sj\u00f6n luoma tulkittu Kirsti, joka saa \u00e4\u00e4nen ennen muuta runoissa. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjan n\u00e4htiin luovan uudenlaisia tulkintoja omael\u00e4m\u00e4kerta- ja p\u00e4iv\u00e4kirjatutkimuksen teoriasta, sill\u00e4 Kirstin autenttinen, historiallinen p\u00e4iv\u00e4kirja haastaa monia omael\u00e4m\u00e4kerrallisuuteen liitettyj\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4. Samalla v\u00e4it\u00f6skirja luo analyysi\u00e4 1900-luvun alun tyt\u00f6n ja nuoren naisen el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksista ja rajoista, sek\u00e4 tuottaa inhimillisesti koskettavan kuvan Ter\u00e4svuoren el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kirsti Ter\u00e4svuoren tuntematon, unohdettu el\u00e4m\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4kirja-aineisto sek\u00e4 Sj\u00f6n siihen kytkem\u00e4 tutkimusote tuottaa merkitt\u00e4v\u00e4n feministisen ja tutkimuspoliittisen teon. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6st\u00e4 seurasi Aava-salissa runsas kahdeksankymmenp\u00e4inen yleis\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Dosentit Kaisa Vehkalahti ja Tuija Saresma<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

FM Karoliina Sj\u00f6 v\u00e4itteli lumipyryisen\u00e4 lauantaina 18.2. Turun yliopiston Arcanum-rakennuksen juuri remontista valmistuneessa Aava-salissa tutkimuksellaan ”Kirjoitettu min\u00e4. Kirsti Ter\u00e4svuoren nuoruusajan p\u00e4iv\u00e4kirjakertomus 1916-1923”. Sj\u00f6n v\u00e4it\u00f6skirjan aiheena oli aiemmin tuntemattoman ja tutkimattoman Kirsti Ter\u00e4svuoren sadan vuoden takainen p\u00e4iv\u00e4kirja-aineisto. Ter\u00e4svuoren kymmeni\u00e4 tuhansia k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4, koko el\u00e4m\u00e4n mittainen p\u00e4iv\u00e4kirja on talletettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuusarkistoon, mist\u00e4 Sj\u00f6 sen l\u00f6ysi tutkimuksensa […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[191,86,190,161,163,164],"class_list":["post-3790","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-elamankerronta","tag-kustos-kertoo","tag-paivakirja","tag-vaitos","tag-vaitoskirjat","tag-vaitostilaisuudet","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3790","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3790"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3790\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3798,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3790\/revisions\/3798"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3790"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3790"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3790"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}