{"id":3824,"date":"2023-03-13T10:41:19","date_gmt":"2023-03-13T10:41:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3824"},"modified":"2023-03-13T10:42:39","modified_gmt":"2023-03-13T10:42:39","slug":"arkistomatka-koopenhaminaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2023\/03\/13\/arkistomatka-koopenhaminaan\/","title":{"rendered":"Arkistomatka K\u00f6\u00f6penhaminaan"},"content":{"rendered":"\n<p>Koronavuoden kest\u00e4neen kotoilun taituttua, p\u00e4\u00e4sin vihdoinkin toteuttamaan jo vuodesta 2020 suunnittelemaani arkistomatkaa Det Kongliga Biblioteketin eli K\u00f6\u00f6penhaminan kuninkaallisen kirjaston kokoelmiin ja arkistoihin. Tanskalaisen kirjailija ja sirkustutkija Anders Enevigin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 sirkusarkistoa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n K\u00f6\u00f6penhaminan kuninkaallisen kirjaston arkistossa. Lis\u00e4ksi kirjastosta l\u00f6ytyy sanomalehtiarkisto, Mediearkivet, jonka aineistokokonaisuutta on mahdollista tarkastella vain tutkijasalin tietokoneilta ja mikrofilmeilt\u00e4 paikanp\u00e4\u00e4ll\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin unohdettuja naistaikataiteilijoita, jotka kierteliv\u00e4t Tanskaa, Ruotsia, Suomea, Norjaa ja muita Euroopan maita 1880\u20131890-luvuilla. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ensimm\u00e4inen ulkomainen arkistomatkani suuntautui juuri K\u00f6\u00f6penhaminaan etsim\u00e4\u00e4n johtolankoja tutkiemieni naisten urapoluista ja el\u00e4m\u00e4nvaiheista.<\/p>\n\n\n\n<p>Lentolippujen ja tutkijasalin arkistovaraukset tehty\u00e4ni, reilun viikon mittainen arkistomatkani konkretisoitui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti heti tammi-helmikuun taitteeseen. Matkamenoa ei haitannut edes kiprakka It\u00e4merelt\u00e4 puhaltava tuuli eik\u00e4 r\u00e4hj\u00e4inen hotelli, joka sijaitsi rautatieaseman takana, punaisten lyhtyjen katveessa. Sijainniltaan hotelli vinoine k\u00e4yt\u00e4vineen osoittautui kuitenkin loistavaksi. Rautatieaseman l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsee my\u00f6s sirkusesiintyjien suosima historiallinen esiintymispaikka Tivoli. Vaikka Tivoli oli talveksi suljettu, p\u00e4\u00e4sin silti ihastelemaan aidan raoista Tivolin kauniita valaistuksia, viihtyisi\u00e4 asetelmia ja koristeellisia orientaalisia rakennuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Varaamani tutkimusaineistot tuotiin \u201dMustaan Timanttiin\u201d eli kuninkaallisen kirjaston moderniin lis\u00e4osaan. Kauttaaltaan mustasta lasista tehty \u201dtimantti\u201d koreilee ryhdikk\u00e4\u00e4sti keskustan l\u00e4pi kulkevan satamakanaalin varrella. Suunnikkaan muotoiseen rakennukseen mahtuu kirjastosalin, tutkijasalin ja korkean aulatilan lis\u00e4ksi n\u00e4yttelytiloja, teatteri, k\u00e4sikirjasto ja kahvila, jossa kulutin kruunuja. Tutkijasalin rekister\u00f6inti osoittautui varsin viralliseksi. Tarvitsin kahteen otteeseen passia, ja minusta otettiin yll\u00e4tyksellisesti my\u00f6s kuva. Lopputuloksena sain omalla kauhistuttavalla (mutta tunnistettavalla) kuvallani varustetun kulkuluvan. Tutkijasalissa p\u00f6yd\u00e4lleni asetettiin kuvauslupakielto, koska tilaamani materiaali oli kielletty\u00e4. Viereisess\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 kamera raksutteli kuitenkin ahkerasti, jota hiukan kateellisena seurasin. Oman materiaalini kopioiminen manuaalisesti hidasti ty\u00f6tahtiani. Kaikenkaikkiaan vietin viiden aineistolaatikon kanssa kolme ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4., ja toiset kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tutustuin Mediearkivetin aineistoon tutkijasalin koneilta.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi tutkimukseni p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ist\u00e4 eli wienil\u00e4inen hovitaikuri Sidonie Roman (1853-1946) asui aikanaan K\u00f6\u00f6penhaminassa yhdessa tanskalaisen miehens\u00e4 kanssa. Erityisesti Sidonie Romanin kohdalta tutkimukseni edistyi merkitt\u00e4v\u00e4sti, ja l\u00f6ysin uusia arkistol\u00e4hteit\u00e4 ja vinkkej\u00e4 jatkotutkimukseen. Harmittavaa mutta ei yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, Anders Enevigin kokoama aineisto ei sis\u00e4lt\u00e4nyt juurikaan tietoa naistaikureista. Olin toiveikkaana odottanut, ett\u00e4 erityisesti h\u00e4nen kokoamastaan Rhodinin-sirkussuvun arkistosta olisi l\u00f6ytynyt runsaasti aineistoa muun muassa taikuri, hiekkamaalari ja sirkuksen omistaja Theresia Rombello-Rhodinista (1840\u20131908). Theresia Rombello teki pitk\u00e4n ja vaiherikkaan esiintyj\u00e4nuran, mik\u00e4 kuitenkin on j\u00e4\u00e4nyt unohduksiin. Tutkimukseni kontekstoimiseen Enevigin tarkasti ker\u00e4\u00e4m\u00e4 ja arkistoima materiaali kuitenkin auttoi. Paikanp\u00e4\u00e4ll\u00e4 olo helpotti my\u00f6s taiteilijaverkostojen ja manageriverkostojen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Sunnuntaina tutkijasali oli kiinni, joten suuntasin tutustumisretkelle K\u00f6\u00f6penhaminan museoihin ja kuninkaanlinnoihin. Kuvittelin Amalienborg-linnan juhlaviin saleihin tutkimukseni kiertelev\u00e4t naistaikurit esiintym\u00e4\u00e4n. Vuosisadan vaihteen esiintyville taiteilijoille tyypillinen luokkaerojen ylitt\u00e4minen konkretisoitui juuri Amalienborgin ylellisyyden keskell\u00e4, ja jopa h\u00e4mmensi tutkijaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Arkistop\u00e4ivien p\u00e4\u00e4tteeksi minua viihdyttiv\u00e4t k\u00e4velykatujen antikvaarit ja kirjakahvilat, joista tein my\u00f6s hauskoja kirjal\u00f6yt\u00f6j\u00e4. Ensimm\u00e4inen ulkomaille suuntautuva arkistomatkani oli antoisa, avartava ja uusia johtolankoja kutkutteleva. Sain uuden aineistomateriaalin ja inspiraation lis\u00e4ksi my\u00f6s arvokasta kokemusta erilaisten arkistojen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Teksti: Pauliina R\u00e4s\u00e4nen <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"935\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/Tivoli-1024x935.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3831\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/Tivoli-1024x935.jpeg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/Tivoli-300x274.jpeg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/Tivoli-768x702.jpeg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/Tivoli-676x617.jpeg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/Tivoli.jpeg 1502w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Tivolin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"881\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0230-1024x881.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3826\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0230-1024x881.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0230-300x258.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0230-768x661.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0230-1536x1322.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0230-676x582.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0230-rotated.jpg 1814w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Amalienborgin vahdinvaihto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery columns-2 is-cropped wp-block-gallery-1 is-layout-flex wp-block-gallery-is-layout-flex\"><ul class=\"blocks-gallery-grid\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0261-1024x768.jpg\" alt=\"\" data-id=\"3825\" data-link=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?attachment_id=3825\" class=\"wp-image-3825\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0261-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0261-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0261-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0261-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0261-676x507.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0261.jpg 2016w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"blocks-gallery-item__caption\">Amalienborgin salissa<\/figcaption><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0183-768x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"3828\" data-full-url=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0183-rotated.jpg\" data-link=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?attachment_id=3828\" class=\"wp-image-3828\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0183-768x1024.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0183-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0183-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0183-676x901.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/03\/IMG_0183-rotated.jpg 1512w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><figcaption class=\"blocks-gallery-item__caption\">Kirjaston ovilla<\/figcaption><\/figure><\/li><\/ul><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koronavuoden kest\u00e4neen kotoilun taituttua, p\u00e4\u00e4sin vihdoinkin toteuttamaan jo vuodesta 2020 suunnittelemaani arkistomatkaa Det Kongliga Biblioteketin eli K\u00f6\u00f6penhaminan kuninkaallisen kirjaston kokoelmiin ja arkistoihin. Tanskalaisen kirjailija ja sirkustutkija Anders Enevigin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 sirkusarkistoa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n K\u00f6\u00f6penhaminan kuninkaallisen kirjaston arkistossa. Lis\u00e4ksi kirjastosta l\u00f6ytyy sanomalehtiarkisto, Mediearkivet, jonka aineistokokonaisuutta on mahdollista tarkastella vain tutkijasalin tietokoneilta ja mikrofilmeilt\u00e4 paikanp\u00e4\u00e4ll\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin unohdettuja naistaikataiteilijoita, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":43565,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3824","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3824","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43565"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3824"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3824\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3833,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3824\/revisions\/3833"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3824"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3824"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3824"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}