{"id":3857,"date":"2023-04-14T14:05:48","date_gmt":"2023-04-14T14:05:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3857"},"modified":"2023-04-14T14:05:49","modified_gmt":"2023-04-14T14:05:49","slug":"goethesta-maradonaan-vierailulla-napolissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2023\/04\/14\/goethesta-maradonaan-vierailulla-napolissa\/","title":{"rendered":"Goethest\u00e4 Maradonaan – vierailulla Napolissa"},"content":{"rendered":"\n

N\u00e4hd\u00e4 Napoli. Se oli ollut tavoitteena jo useamman vuoden, ainakin siit\u00e4 l\u00e4htien kun ryhdyin kirjoittamaan kirjaa suomalaisista Euroopan-matkaajista ja olin ajatuksissani seurannut muutamaa heist\u00e4 Napolinlahdelle. Kirja valmistui ensimm\u00e4isen koronavuoden aikana. Liikuskelin yh\u00e4 vain ajatuksen voimalla tutkimieni matkaajien avustamana eri puolilla Eurooppaa. Usein kuljin Alppien yli kohti etel\u00e4ist\u00e4 Italiaa. En tietenk\u00e4\u00e4n lent\u00e4en tai edes junalla vaan l\u00e4hinn\u00e4 postivaunujen kanssa. Matkaseurana oli joskus hiukan suureellisesti Goethe, useammin Turun akatemian kasvatit Johan Jakob Tengstr\u00f6m ja Immanuel Ilmoni. Olen viihtynyt heid\u00e4n seurassaan ehk\u00e4 liiankin hyvin. Etenkin kun ottaa huomioon, ett\u00e4 kumpikin on kuollut yli 150 vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n

Maaliskuussa 2023 olin kuitenkin ihan oikeasti Roomassa ja monille kulttuurihistorioitsijoille tutussa Villa Lantessa \u2013 kirjoittamassa j\u00e4lleen matkaajista. Olin lis\u00e4ksi l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 vihdoin Napoliin. En tosin postivaunuilla vaan junalla, jonka nopeudesta Suomen rautateill\u00e4 voi vain haaveilla. Seurakin oli vaihteeksi el\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 matkustin lasteni kanssa. My\u00f6nn\u00e4n ett\u00e4 he olivat ehk\u00e4 muutaman kerran kuulleet kertomuksia Ilmonin seikkailuista jo ennen t\u00e4t\u00e4 matkaa. Meill\u00e4 ei valitettavasti olisi aikaa esimerkiksi Vesuviukselle kiipe\u00e4miseen kuten Ilmonilla aikanaan mutta Pompejissa oli tarkoitus vierailla. <\/p>\n\n\n\n

Ilmoni pisti aikanaan 1820-luvun lopulla merkille napolilaisten rikkaan elekielen, jota oppi jonkin verran tulkitsemaan. Me opimme muun muassa sen, ett\u00e4 napolilaisen siivojaan kanssa pystyy keskustelemaan suht sujuvasti, vaikka ensimm\u00e4inen ei osaa sanaakaan englantia me vain joitain fraaseja italiaa. Majoituimme Chiaian kaupunginosassa, jonka luin vasta j\u00e4lkik\u00e4teen olevan kaupungin trendikk\u00e4int\u00e4 aluetta. Itse olin valinnut alueen sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 se on l\u00e4hell\u00e4 merta, kuulemma rauhallinen ja osapuilleen sit\u00e4 osaa kaupungista, josta k\u00e4sin moni 1800-luvun maalaus kuvaa Napolia. Kauniisti kaartuva rantaviiva ja taustalla mahtavana kulissina h\u00e4ilyv\u00e4 Vesuvius. Tuo osa kaupunkia tuntui jotenkin tutuimmalta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kiipe\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maisemia katsomaan Chiaian kaupunginosassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Chiaian vauraus ja trendikkyys n\u00e4kyy toki kaduilla, t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t pradat ja guccit, mutta heti sen naapurissa on huomattavasti rosoisempi Quartieri Spagnoli eli espanjalaiskortteleina tunnettu kaupunginosa, joka on saanut nimens\u00e4 1500-luvulla alueella asuneiden espanjalaissotilaiden mukaan. T\u00e4t\u00e4 perua on my\u00f6s kortteleiden vaarallisen paikan leima, joka vasta hiljattain on kohentunut. Espanjalaiskorttelit ovat juuri sit\u00e4 Napolia, joka tunnetaan kapeiden katujen poikki tuttavallisesti roikkuvista pyykkinaruistaan. T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kujia hallitsevat kuitenkin Napolin suuren ylpeyden, kaupungin jalkapallojoukkueen sini-valkoiset v\u00e4rit. Scudettoa eli Italian mestaruutta juhlitaan jo koko kaupungissa mutta parhaiten menestyksen aiheuttaman puhtaan riemun voi tuntea Quartieri Spagnolin kaduilla. Jalkapallokausi ei ole toki viel\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n mutta Napoli on ollut kuluvalla kaudella niin ylivoimainen, ett\u00e4 kaduilla liehuvat joukkueen liput, sini-valkoisiksi maalatut katukiveykset, kaiteet ja portinpielet sek\u00e4 puodeissa myyt\u00e4v\u00e4t niin ik\u00e4\u00e4n joukkueen v\u00e4rein koristellut prosecco-pullot julistavat mestaruuden jo kuuluvan kaupungille. Viimeksi Napoli juhli scudettoa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1990 Diego Maradonan johdolla. Jos joku ei tiennyt Maradonan pelanneen aikanaan Napolille, kaupungissa vieraileva ei voi tiedolta v\u00e4ltty\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Maradona-alttari espanjalaiskorttelissa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oikeastaan tarkoituksemme oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 seuraamaan calciota eli jalkapalloa Napolin kotistadionille mutta lippujen saaminen suuressa nosteessa olevan joukkueen peliin osoittautui liian vaikeaksi. Niinp\u00e4 lopulta seurasimme ottelua monen paikallisen tapaan kortteliravintoloiden terasseille viritetyist\u00e4 tv-n\u00e4yt\u00f6ist\u00e4. Nuorempi lapsi (joka hurraa yleens\u00e4 AC Milanille, illan vastustajalle) suostui jopa naamioitumaan yhdeksi illaksi Napolin kannattajaksi ja puki p\u00e4\u00e4lleen Maradona-paidan. Kaikki keskittyiv\u00e4t peliin. Kaduilla p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4 poliisipartiokin n\u00e4ytti vilkuilevan k\u00e4nnyk\u00e4st\u00e4 ottelun kulkua. Mutta mit\u00e4 ihmett\u00e4: kotijoukkue koki kauden pahimman tappionsa tekem\u00e4tt\u00e4 ainuttakaan maalia! Chiaian kulmilla tappio otettiin kuitenkin tyynesti vastaan.       <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Katun\u00e4kym\u00e4\u00e4 espanjalaiskorttelissa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Huhtikuun ensimm\u00e4isen\u00e4 sunnuntaina Pompejiin oli vapaa p\u00e4\u00e4sy. Se tarkoitti t\u00e4ytt\u00e4 paikallisjunaa, joka kulkee Napolista Sorrentoon pys\u00e4kkein\u00e4\u00e4n esimerkiksi Vesuvius, Herculaneum ja Pompeji. Ilmaisen sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4syn vuoksi olimme varautuneet ankaraan jonottamiseen mutta alueelle p\u00e4\u00e4si varsin nopeasti. Kohteen laajuus hahmottui vasta paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kokonaisuudesta oli kuitenkin vaikea saada otetta yhdell\u00e4 k\u00e4ynnill\u00e4 vaikka vietimmekin kaupungissa pitk\u00e4n tovin. N\u00e4ill\u00e4 tuhkan alta esiin kaivetuilla kaduilla oli k\u00e4vellyt muutamia suomalaissyntyisi\u00e4 vierailijoita jo 1700-luvun lopulla \u2013 kaivaukset olivat tosin tuolloin viel\u00e4 varhaisessa vaiheessa \u2013 mutta J. J. Tengstr\u00f6m oli ensimm\u00e4inen, joka kertoi n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n laajemmalle yleis\u00f6lle Suomessa. H\u00e4n nimitt\u00e4in kirjoitti 1820-luvun alussa Pompejin k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4n juttusarjan turkulaislehteen. Tengstr\u00f6m k\u00e4vi Napolinlahdella alkuvuodesta 1819. Matkakertomuksissaan h\u00e4n raportoi varsin tarkasti Pompejissa n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 mutta tekee my\u00f6s paljon havaintoja Napolista ja kaupungin asukkaista. Tengstr\u00f6m panee muun muassa merkille napolilaisten suuren intohimon erilaisiin peleihin. Calcio ei n\u00e4ihin peleihin viel\u00e4 kuulunut. Modernia jalkapalloa ryhdyttiin pelaamaan Italiassa 1800-luvun lopulla \u2013 jalkapallon et\u00e4ist\u00e4 sukulaista Calcio Fiorentinoa tosin pelattiin jo 1400-luvulla.   <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Matkalla Pompejiin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lukemattomat matkaajat Goethest\u00e4 turkulaisoppineisiin ovat ihastelleet Napolin etel\u00e4ist\u00e4 ilmastoa ja ihmetelleet kaupungin vilkasta el\u00e4m\u00e4nmenoa. Napoliin matkaamiseen liittyy yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tietty\u00e4 varovaisuutta. 1800-luvun alussa Napoliin johtavalla tiell\u00e4 pel\u00e4ttiin maantierosvoja, kaupungissa varkaita. Nyky\u00e4\u00e4nkin Napoliin matkaajia varoitellaan varkaista ja villist\u00e4 liikenteest\u00e4. Oman hyvin rajallisen kokemuksemme mukaan Napolissa autoilijat antavat jalankulkijalle tilaa paremmin kuin Roomassa. <\/p>\n\n\n\n

Useat Napolissa 1800-luvulla vierailleet ovat raportoineet kaupungissa kohtaamastaan k\u00f6yhyydest\u00e4 ja v\u00e4kivallasta. Osa matkaajista piti paikallista alempiin yhteiskuntakerroksiin kuulunutta v\u00e4ke\u00e4 t\u00e4ysin\u00e4 raakalaisina. Siksi onkin mielenkiintoista, ett\u00e4 Tengstr\u00f6m kiinnitti huomiota my\u00f6s paikalliseen kansankulttuuriin, kuten suosittuun katuteatteriin. Tengstr\u00f6m selostaa my\u00f6s seuranneensa, miten erityisesti sunnuntaisin paikallista v\u00e4ke\u00e4 kokoontui veden \u00e4\u00e4relle kuuntelemaan \u00e4\u00e4neen luettua kirjaa. Tengstr\u00f6m ei tietenk\u00e4\u00e4n voinut tiet\u00e4\u00e4, millaisesta kertomuksesta oli kyse mutta h\u00e4n pisti merkille lukijan el\u00e4v\u00e4iset \u00e4\u00e4nenpainot ja kuulijoiden suuren kiinnostuksen tarinaa kohtaan. Ehk\u00e4 kuulijat eiv\u00e4t itse olleet lukutaitoisia ja juuri sen vuoksi kirja sai heid\u00e4t ker\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n yhteen. <\/p>\n\n\n\n

\u201dVedi Napoli e poi muori\u201d (n\u00e4hd\u00e4 Napoli ja kuolla) kirjoitti Goethe aikanaan omassa matkap\u00e4iv\u00e4kirjassaan. Lent\u00e4v\u00e4ksi lauseeksi vakiintunut kiteytys ei kaiketi ollut Goethen keksint\u00f6\u00e4 mutta h\u00e4n teki sanontaa tunnetuksi. N\u00e4hd\u00e4 Napoli uudelleen, voisi olla oma mottoni.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Heli Rantala. Kuvat: Allan ja Alina Rantala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4hd\u00e4 Napoli. Se oli ollut tavoitteena jo useamman vuoden, ainakin siit\u00e4 l\u00e4htien kun ryhdyin kirjoittamaan kirjaa suomalaisista Euroopan-matkaajista ja olin ajatuksissani seurannut muutamaa heist\u00e4 Napolinlahdelle. Kirja valmistui ensimm\u00e4isen koronavuoden aikana. Liikuskelin yh\u00e4 vain ajatuksen voimalla tutkimieni matkaajien avustamana eri puolilla Eurooppaa. Usein kuljin Alppien yli kohti etel\u00e4ist\u00e4 Italiaa. En tietenk\u00e4\u00e4n lent\u00e4en tai edes junalla vaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":5336,"featured_media":3861,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[196,197,195,193,194],"class_list":["post-3857","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-calcio","tag-maradona","tag-matkustaminen","tag-napoli","tag-pompeji","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3857","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5336"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3857"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3857\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3868,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3857\/revisions\/3868"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3861"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3857"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3857"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3857"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}