{"id":386,"date":"2011-12-18T19:49:26","date_gmt":"2011-12-18T17:49:26","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=386"},"modified":"2011-12-18T19:49:26","modified_gmt":"2011-12-18T17:49:26","slug":"rooma-muisti-ja-historian-kerrostumat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2011\/12\/18\/rooma-muisti-ja-historian-kerrostumat\/","title":{"rendered":"Rooma, muisti ja historian kerrostumat"},"content":{"rendered":"

\"Kurssiryhm\u00e4<\/a>Kulttuurihistorian syvent\u00e4vien opintojen Rooma-kurssilla on jo pitk\u00e4t perinteet: ensimm\u00e4isen kurssin veti Lauri Huovinen syksyll\u00e4 1972, ja 80-luvulla Veikko Litzen teki toiminnasta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4. Tuskin on parempaa paikkaa opiskella historiaa kuin citt\u00e0 eterna<\/em>, joka \u2013 ikuisuuden ajatuksesta huolimatta \u2013 on alituisessa muutoksessa. Roomassa jos miss\u00e4 ajan kulku on tilallista, havaittavaa, kerroksellista. Roomassa historian kerroksellisuus ei tarkoita vain rakennettua ymp\u00e4rst\u00f6\u00e4 vaan my\u00f6s sit\u00e4 muistia, joka kaupungin paikkoihin ja reitteihin liittyy. N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohdittiin t\u00e4m\u00e4n vuotisella kurssilla, joka j\u00e4rjestettiin Villa Lantessa 21.11.-3.12.2011. Kahdeksanhenkinen ryhm\u00e4 piti iltaisin luentoja Lanten seminaarihuoneessa ja kiersi p\u00e4ivisin ymp\u00e4ri kaupunkia.<\/p>\n

Pitk\u00e4n tauon j\u00e4lkeen Rooma-kurssin ohjelmassa oli my\u00f6s k\u00e4ynti Cinecitt\u00e0ssa. Legendaarinen elokuvakaupunki syntyi Rooman kaakkoispuolelle, l\u00e4helle kaupunkia vuonna 1937, ja Mussolinin komennossa siit\u00e4 piti tulla \u201dl\u2019arma pi\u00f9 forte\u201d, voimakkain ase suuren yleis\u00f6n mielipiteiden ohjailussa. Aktiivisinta kautta olivat kuitenkin vasta 1950- ja 60-luvut, mutta parhaillaan elet\u00e4\u00e4n uutta nousia. Cinecitt\u00e0n nykyp\u00e4iv\u00e4n menestyksest\u00e4 kertoo se, ett\u00e4 lavasteet ovat entist\u00e4 suurellisempia. Vaikuttava on BBC:n ja HBO:n sarjaan Rooma<\/em> tehty lavastemaailma, jota studio mit\u00e4 ilmeisemmin aikoo hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tulevien antiikkielokuvien taustana. Avaran foorumin lis\u00e4ksi pienoismaailma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tien, joka on rakennettu kivi kivelt\u00e4, sek\u00e4 asuinkorttelin, jossa on voitu kuvata laitapuolen kulkijoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>Fantasia-Rooman vieress\u00e4 oli keskiaikainen toskanalaistyylinen piazza, jota ilmeisesti Michele Soavi on k\u00e4ytt\u00e4nyt Fransiscus Assisilaisesta kertovassa tv-elokuvassaan Francesco<\/em> (2002). Samaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaa on hy\u00f6dynnetty my\u00f6s Venetsiaan sijoittuvassa elokuvassa, mutta oli vaikea kuvitella, miten toskanalainen milj\u00f6\u00f6 voi muuttua venetsialaiseksi. Varmaankin patinoiduista pinnoista voi tarvittaessa koota monenlaisia historiallisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, uskottavasti. Roomalaisten ja keskiaikaisten illuusioiden j\u00e4lkeen siirryimme Cinecitt\u00e0n reunamaille, jossa oli jo ajan hampaan nakertamia lavasteita, suurin niist\u00e4 vesiallas, jossa aikanaan Gangs of New York<\/em> -elokuvan satamakohtaus toteutettiin.<\/p>\n

Cinecitt\u00e0n ohella kurssin kohteita olivat muun muassa Pietarinkirkko ja sen alla sijaitseva nekropoli, Palatinus ja Forum romanum, San Clemente ja lateraanikirkko, Borghesen puisto ja sen vaikuttava galleria, San Carlino ja monet muut barokkikirkot… Kahdessa viikossa sukellettiin antiikin kulttuurista nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Menneisyyden ja nykyp\u00e4iv\u00e4n kohtaaminen nousi vahvasti esiin kurssin viimeisten p\u00e4ivien aikana, kun vieraaksemme saapui professori Alessandro Portelli, joka on kirjoittanut useita teoksia muistitietohistoriasta ja erityisesti Roomaan liittyv\u00e4st\u00e4 muistista. Portellin L’ordine \u00e8 gi\u00e0 stato eseguito<\/em> (1999) on klassikko. Vaikka vuosia kirjan ilmestymisest\u00e4 on kulunut, Portellin puheesta kuulsi yh\u00e4 innostus. Kysymys vuoden 1944 tapahtumista, partisaanien iskusta ja sit\u00e4 seuranneesta natsien toimeenpanemasta veril\u00f6ylyst\u00e4, ei ole unohtunut. Ehk\u00e4p\u00e4 siit\u00e4 kertoo sekin, ett\u00e4 Portelli kertoi menev\u00e4ns\u00e4 my\u00f6hemmin samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnetun partisaanin Rosario Bentivegnan omael\u00e4m\u00e4kerran julkaisutilaisuuteen. Bentivegna t\u00e4ytti t\u00e4n\u00e4 vuonna 89 vuotta. Juuri Bentivegna oli osallisena Via Rasellalla tapahtuneessa iskussa, jossa partisaanit k\u00e4viv\u00e4t saksalaisten kimppuun. Tuloksena oli, ett\u00e4 natsit surmasivat \u2013 kostoksi \u2013 satunnaisesti 335 roomalaista. Portelli kuvaa kiinnostavasti, miten syntyi k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 partisaanit olisivat voineet est\u00e4\u00e4 joukkomurhan ilmoittautumalla syyllisiksi. Todellisuudessa murha pantiin toimeen niin nopeasti, ettei mink\u00e4\u00e4nlainen ilmoittautuminen olisi ollut mahdollista. Monet muistavat, ett\u00e4 tapahtumien v\u00e4lill\u00e4 kului aikaa p\u00e4iv\u00e4kaupalla, jopa kuukausia, mutta n\u00e4in asia ei ollut. Partisaanien vastainen, ristiriitainen n\u00e4kemys on jatkanut el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n

Joukkomurha toteutettiin Ardeatinen luolilla, l\u00e4hell\u00e4 Via Appia Anticaa. Sittemmin luolia (cave<\/em>) on alettu kutsua haudoiksi (fosse<\/em>). Itse asiassa Fosse Ardeatine sijaitsee seudulla, jossa on ollut hautoja vuosituhansien ajan. Aivan naapurissa ovat Pyh\u00e4n Callixtuksen, Pyh\u00e4n Sebastianuksen ja Pyh\u00e4n Domitillan katakombit. Portellin mukaan Fosse Ardeatinessa tiivistyy Rooman muisti siin\u00e4kin mieless\u00e4, ett\u00e4 kuolleet edustivat kaikkia yhteiskunnan ryhmi\u00e4 ja eri uskontokuntia. Portellin luennon j\u00e4lkeen k\u00e4vimme paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, luolaan rakennetussa mausoleumissa ja hautausmaalla. Kokemus oli mykist\u00e4v\u00e4. Kun sen j\u00e4lkeen menimme Pyh\u00e4n Domitillan katakombeille, tuntui kuin kuolema olisi astunut askeleen kauemmas.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuurihistorian syvent\u00e4vien opintojen Rooma-kurssilla on jo pitk\u00e4t perinteet: ensimm\u00e4isen kurssin veti Lauri Huovinen syksyll\u00e4 1972, ja 80-luvulla Veikko Litzen teki toiminnasta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4. Tuskin on parempaa paikkaa opiskella historiaa kuin citt\u00e0 eterna, joka \u2013 ikuisuuden ajatuksesta huolimatta \u2013 on alituisessa muutoksessa. Roomassa jos miss\u00e4 ajan kulku on tilallista, havaittavaa, kerroksellista. Roomassa historian kerroksellisuus ei tarkoita vain […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[128,129],"class_list":["post-386","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","tag-rooma","tag-rooma-kurssi","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/386","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=386"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/386\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=386"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=386"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=386"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}