{"id":3877,"date":"2023-06-16T09:11:54","date_gmt":"2023-06-16T09:11:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3877"},"modified":"2023-06-16T09:11:56","modified_gmt":"2023-06-16T09:11:56","slug":"pro-gradu-tutkielma-kiertue-esitysten-ja-tieteen-yhteisesta-historiasta-1800-luvun-puolivalin-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2023\/06\/16\/pro-gradu-tutkielma-kiertue-esitysten-ja-tieteen-yhteisesta-historiasta-1800-luvun-puolivalin-turussa\/","title":{"rendered":"Pro gradu -tutkielma kiertue-esitysten ja tieteen yhteisest\u00e4 historiasta 1800-luvun puoliv\u00e4lin Turussa"},"content":{"rendered":"\n

\u00c5bo Akademin kirjaston arkistossa suuressa harmaassa laatikossa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n ainutlaatuista kokoelmaa Offentliga n\u00f6jen i \u00c5bo under 1800-talet<\/em>. Se koostuu p\u00e4\u00e4asiassa 1830-1860-luvuilla painetuista kiert\u00e4neiden n\u00e4yt\u00f6sten julisteista. Kun ensimm\u00e4isen kerran avasin laatikon ja poimin siististi taitettujen valkoisten papereiden v\u00e4list\u00e4 esiin l\u00e4hes 200 vuotta vanhoja julisteita, uskalsin tuskin hengitt\u00e4\u00e4. Niin helposti repe\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tuntui vanha ja karhea lumppupaperi, jonka ep\u00e4tasaista pintaa tihrustin tarkkaan arkiston lamppujen valossa. Olin jo aiemmin tutustunut kokoelmaan Hereditas culturalis -projektin sivuilla<\/a>, mutta vasta alkuper\u00e4isi\u00e4 julisteita k\u00e4sitelless\u00e4ni hahmotin todella, miten kirjavasta kokoelmasta oli kysymys.<\/p>\n\n\n\n

Suurimmat julisteet ovat puoli metri\u00e4 korkeita, pienimm\u00e4t parinkymmenen senttimetrin mittaisia. Silm\u00e4\u00e4n pist\u00e4v\u00e4t eri kokoiset ja n\u00e4k\u00f6iset fontit, vetonaulojen otsikot, koristeelliset kehykset ja muutamat karkeat painokuvat. Toisaalta kokoelman julisteissa on paljon yhteist\u00e4. Ne koostuvat p\u00e4\u00e4asiassa tekstist\u00e4, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 usein ohjelmanumeroiden nimi\u00e4 ja kuvauksia. Karhealle paperille on painettu julisteesta toiseen toistuvia mainoslauseita ja l\u00e4hes poikkeuksetta tiedot n\u00e4yt\u00f6ksen ajankohdasta, paikasta ja hinnasta. Arvokkaita painotuotteita kuljetettiin aikanaan kaupungista toiseen ja k\u00e4ytettiin uudestaan, mist\u00e4 kertovat mustakyn\u00e4ll\u00e4 tehdyt t\u00e4ydennykset, ylivedetyt p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja liimatut paperinpalaset.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurihistoriallinen tutkimusote muuntaa t\u00e4m\u00e4n hajanaisen ja kirjavan joukon papereita mielenkiintoiseksi ja monikerroksiseksi l\u00e4hdemateriaaliksi. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen julisteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 tietoa sek\u00e4 tieteen ja tekniikan kuvauksia. Osoitan, ett\u00e4 tiede, tekniikka ja kiertue-esitykset kietoutuivat yhteen monin tavoin 1800-luvun puoliv\u00e4lin Turussa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Taikuri Philippen julisteessa on k\u00e4ytetty varsin runsaasti erilaisia fontteja. Kuva: Offentliga n\u00f6jen i \u00c5bo under 1800-talet, \u00c5bo Akademis Bildsamlingar.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Tutkimissani julisteissa nimet\u00e4\u00e4n erilaisia paikkoja Turun kaupunkitilasta. Eniten mainintoja saavat Seurahuone ja teatteritalo, joissa kaupungin ylemm\u00e4t sosiaaliryhm\u00e4t seurustelivat ja viettiv\u00e4t aikaa. Toisaalta kokoelman julisteissa mainitaan my\u00f6s esimerkiksi H\u00e4meentullin tivoli, joka oli ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n huviel\u00e4m\u00e4n paikka. Lippuja n\u00e4yt\u00f6ksiin myytiin muun muassa turkulaisissa ravintoloissa ja kirjakaupoissa. Kenties itse julisteetkin olivat esill\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 tiloissa. Kun turkulaiset seurustelivat ravintolan p\u00f6ytien \u00e4\u00e4ress\u00e4 tai tekiv\u00e4t tilausta kirjakaupassa, kiinnittiv\u00e4t julisteiden n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t fontit ja painokuvat ehk\u00e4 heid\u00e4n huomionsa.<\/p>\n\n\n\n

Menneisyyden turkulaiset t\u00f6rm\u00e4siv\u00e4t julisteissa kuvauksiin mikroskooppisesta maailmasta, kaukaisista taivaankappaleista, mekaanisista automaateista, kuumailmapallosta sek\u00e4 junasta. Julisteissa tiede ja tekniikka suhteutettiin usein ihmiseen. Mikroskooppi paljasti ihmissilm\u00e4lle vesipisaraan k\u00e4tkeytyneen maailman, automaatit esittiv\u00e4t ihmisi\u00e4 luonnollisine liikkeineen ja ihmishahmoiset nuket nousivat kuumailmapallon kyydiss\u00e4 kohti korkeuksia. Vertauskuvat tekiv\u00e4t tiedett\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi ja korostivat sen ihmeellisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Tietznerin veljesten julisteessa katsojan huomion vangitsee kuva, jossa uiskentelee tuntosarvellisia olioita. Kuva: Offentliga n\u00f6jen i \u00c5bo under 1800-talet, \u00c5bo Akademis Bildsamlingar.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Tiede ja tekniikka nivoutuivat monin tavoin kiertue-esitysten toimintaan 1800-luvun puoliv\u00e4lin Turussa. Niit\u00e4 kuvattiin julisteissa n\u00e4yt\u00f6ksen vetonaulana, ja ne saivat merkityksi\u00e4 esityksen mahdollistaneena v\u00e4lineen\u00e4 tai myyntiartikkelina. Tiedett\u00e4 ja tekniikkaa julisteissaan kuvanneet esiintyj\u00e4t esiintyiv\u00e4t harvoin tieteen tekij\u00f6in\u00e4. He olivat taiteilijoita, taikureita, mekaanikkoja ja instrumenttien valmistajia ja korjaajia. Turkulaiset kirjakaupat painoivat erilaisia julisteita ja ravintolat myiv\u00e4t lippuja monenlaisiin esityksiin. Seurahuoneen seinien sis\u00e4ll\u00e4 vietettiin sirkus- ja naamiaishuveja, h\u00e4mm\u00e4steltiin yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 liikkuvia automaatteja ja toisena mikroskooppisen pient\u00e4 maailmaa kummallisine eli\u00f6ineen.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurihistorian vahvuuksiin kuuluu sen moninaisuus. Huomioin tutkielmassani julisteiden visuaalisuuden, kirjallisuuden sek\u00e4 materiaalisuuden. Tutkielmani ammentaa eri tutkimusperinteist\u00e4 kuten tiedon ja tieteen historiasta sek\u00e4 taikuuden historian tutkimuksesta. Tarkastelen tieteen ja tekniikan yhteyksi\u00e4 niin 1800-luvun kauhuromanttiseen innostukseen kuin nojatuolimatkailuun. N\u00e4in kulttuurihistoriallisen tulkinnan my\u00f6t\u00e4 julistekokoelma kertoo monitahoisesti n\u00e4yt\u00f6stoiminnasta sek\u00e4 tieteen ja tekniikan historiasta 1800-luvun puoliv\u00e4lin Turussa.


<\/p>\n\n\n\n

Aino J\u00e4ms\u00e4n pro gradu -tutkielma Painettua tietoa, mainostettua tiedett\u00e4. Julisteet tiedon paikkana sek\u00e4 tieteen ja tekniikan kuvaajina 1800-luvun puoliv\u00e4lin Turussa<\/em> on luettavissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00c5bo Akademin kirjaston arkistossa suuressa harmaassa laatikossa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n ainutlaatuista kokoelmaa Offentliga n\u00f6jen i \u00c5bo under 1800-talet. Se koostuu p\u00e4\u00e4asiassa 1830-1860-luvuilla painetuista kiert\u00e4neiden n\u00e4yt\u00f6sten julisteista. Kun ensimm\u00e4isen kerran avasin laatikon ja poimin siististi taitettujen valkoisten papereiden v\u00e4list\u00e4 esiin l\u00e4hes 200 vuotta vanhoja julisteita, uskalsin tuskin hengitt\u00e4\u00e4. Niin helposti repe\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tuntui vanha ja karhea lumppupaperi, jonka ep\u00e4tasaista […]<\/p>\n","protected":false},"author":4346,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[9,198,115,150],"class_list":["post-3877","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-1800-luku","tag-julisteet","tag-pro-gradu-tutkielmat","tag-turku","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3877","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4346"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3877"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3877\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3901,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3877\/revisions\/3901"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3877"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3877"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3877"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}