![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/Sadun-vaitos-1-768x1024.jpg\")
<\/figure>FM Satu Sorvali v\u00e4itteli kulttuurihistoriassa lauantaina 2. joulukuuta 2023 klo 12 tutkimuksella Sapenpurkua ja sanasotia. 1800-luvun lopun suomalaislehdist\u00f6n \u00e4rtynyt tunne- ja keskustelukulttuuri<\/em>. Arcanumin Aava-saliin oli kokoontunut 58 kuulijaa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Jani Marjanen Helsingin yliopistosta.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4it\u00f6stilaisuus on alkanut. Kuva: Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki.<\/mark><\/em><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n Sorvalin v\u00e4it\u00f6skirja on artikkelimuotoinen ja koostuu johdanto-osion lis\u00e4ksi viidest\u00e4 vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen, kuten vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 hyvin totesi, on pioneeriluontoinen kuvaus siit\u00e4, miten yleis\u00f6nosastot tulivat suomalaisen sanomalehdist\u00f6n vakiopalstaksi 1860-luvulta l\u00e4htien, ensin ruotsin-, sitten suomenkielisess\u00e4 lehdist\u00f6ss\u00e4. Historiallisessa Aikakauskirjassa<\/em> vuonna 2020 julkaistu \u201d\u2019Pyyd\u00e4n n\u00f6yrimm\u00e4sti sijaa seuraavalle\u2019 \u2013 Yleis\u00f6nosaston synty, vakiintuminen ja merkitys autonomian ajan Suomen lehdist\u00f6ss\u00e4\u201d toimii my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjan olennaisena taustana ja l\u00e4ht\u00f6kohtana. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tutkimus keskittyy 1800-luvun lopussa ilmestyneiden lehtien mielipidekirjoituksiin, joissa lukijat toivat esiin ajatuksiaan, usein \u00e4rtyneeseen s\u00e4vyyn.<\/p>\n\n\n\n Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 Jani Marjanen johdatti keskustelua taitavasti eteenp\u00e4in, suomalaisen lehdist\u00f6n, tunteiden ja tunneilmaisun sek\u00e4 poliittisen osallistumisen historiaan. Juuri n\u00e4iden kysymysten pohdintaan v\u00e4it\u00f6skirja osallistuu. Sorvali analysoi yleis\u00f6nosastokirjoitusten \u201d\u00e4rtyneisyytt\u00e4\u201d useista n\u00e4k\u00f6kulmista pohtimalla \u00e4rtymyksen motiiveja ja merkityksi\u00e4, sukupuolen ja luokan vaikutusta sek\u00e4 lehtien palstoilla k\u00e4ytyj\u00e4 sanasotia. Kiinnostava on my\u00f6s kysymys siit\u00e4, miten lehdist\u00f6st\u00e4 tuli, nykyp\u00e4iv\u00e4n termein, \u201dinteraktiivinen media\u201d, jossa sis\u00e4ll\u00f6ntuotantoon osallistuivat my\u00f6s lukijat ja joka siten antoi mahdollisuuden poliittiseen vaikuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n Sorvalin tutkimus rakentuu nimenomaan lehdist\u00f6aineiston varaan: yleis\u00f6nosastokirjoitukset ovat v\u00e4it\u00f6skirjan kohde ja keskeinen l\u00e4hde. Keskustelussa ilmeni hyvin se, ett\u00e4 v\u00e4ittelij\u00e4 oli my\u00f6s eritt\u00e4in kattavasti tutkinut, l\u00f6ytyyk\u00f6 toimitusprosessista arkistol\u00e4hteit\u00e4, mutta valitettavasti l\u00e4hdeaineistoa esimerkiksi julkaisemattomista kirjoituksista on en\u00e4\u00e4 vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. V\u00e4it\u00f6stilaisuuden p\u00e4\u00e4tteeksi keskusteltiin kirjan kansikuvasta, Ina Roosin vuonna 1898 ottamasta valokuvasta, jossa kirjoittaja on asettunut avaamaan sanaista arkkuaan. Valokuva tarjoaa h\u00e4iv\u00e4hdyksen siit\u00e4, miten olennaisia eiv\u00e4t ole vain sanat, jotka paperille lopulta painettiin, vaan se toimijuus, jonka tuloksena tekstit syntyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4it\u00f6stilaisuus p\u00e4\u00e4ttyi klo 14 vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n loppulausuntoon. Yleis\u00f6kysymyksi\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa tullut, ja keskustelu jatkui Arcanumin aulassa kahvikupin \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" FM Satu Sorvali v\u00e4itteli kulttuurihistoriassa lauantaina 2. joulukuuta 2023 klo 12 tutkimuksella Sapenpurkua ja sanasotia. 1800-luvun lopun suomalaislehdist\u00f6n \u00e4rtynyt tunne- ja keskustelukulttuuri. Arcanumin Aava-saliin oli kokoontunut 58 kuulijaa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Jani Marjanen Helsingin yliopistosta. V\u00e4it\u00f6stilaisuus on alkanut. Kuva: Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki. Sorvalin v\u00e4it\u00f6skirja on artikkelimuotoinen ja koostuu johdanto-osion lis\u00e4ksi viidest\u00e4 vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen, kuten […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,153,160,161],"class_list":["post-3929","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-tutkimus","tag-vaitokset","tag-vaitos","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3929","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3929"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3929\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3941,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3929\/revisions\/3941"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3929"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3929"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3929"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}