{"id":393,"date":"2012-01-09T16:09:34","date_gmt":"2012-01-09T14:09:34","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=393"},"modified":"2012-01-09T16:09:34","modified_gmt":"2012-01-09T14:09:34","slug":"kustos-kertoo-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2012\/01\/09\/kustos-kertoo-3\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2012\/01\/lauri_keskinen_h400.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-409\" title=\"lauri_keskinen_h400\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2012\/01\/lauri_keskinen_h400.jpg?w=192\" alt=\"\" width=\"192\" height=\"300\" \/><\/a>Kulttuurihistorian oppiaineen historian 38. v\u00e4it\u00f6stilaisuus j\u00e4rjestettiin Janus-salissa Sirkkalassa lauantaina 7. tammikuuta 2012, kun FM Lauri Keskinen v\u00e4itteli tutkimuksella <em>Seura tekee kaltaisekseen. Poliittinen sosialisaatio varsinaissuomalaisissa ty\u00f6v\u00e4enurheiluseuroissa vuosisadan vaihteesta 1920-luvun alkuun<\/em>. Virallisena vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Arto Nevala It\u00e4-Suomen yliopistosta. Tilaisuudessa oli urheilujuhlan tuntua, sill\u00e4 Janus-sali oli \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4. Kustoksen klassisiin teht\u00e4viin kuuluu laskea yleis\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4, ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa paikalla oli 74 henke\u00e4. Keskisen tutkimus on artikkeliv\u00e4it\u00f6skirja, jossa pohditaan varsinaissuomalaisten ty\u00f6v\u00e4enurheiluseurojen piiriss\u00e4 tapahtunutta poliittista sosialisaatiota, aatteen oppimista, vuosina 1903\u201323. Kiinnostavaksi ja haasteelliseksi teeman tekee se, ett\u00e4 muistitietoa on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 vain niukasti ja enemm\u00e4nkin on kyse mahdollisten oppimistilanteiden paikantamisesta ja niiden merkityksen arvioinnista.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft\" title=\"Kuva: Turun Pyrkiv\u00e4.\" src=\"https:\/\/turunpyrkiva.sporttisaitti.com\/@Bin\/117623\/historia.jpg\" alt=\"\" width=\"258\" height=\"187\" \/>V\u00e4it\u00f6stilaisuus alkoi Keskisen lektiolla, jonka j\u00e4lkeen oli vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n vuoro astua esiin. Nevala avasi puheenvuoronsa viittamalla tutkimuksiin siit\u00e4, miten j\u00e4\u00e4kiekon maailmanmestaruus vuonna 1995 on nykyp\u00e4iv\u00e4n historiak\u00e4sityksen keskeisi\u00e4 virstanpylv\u00e4it\u00e4. L\u00e4himenneisyyden avainkohdassa urheilu on n\u00e4ytt\u00e4ytynyt kansakuntaa yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4, mik\u00e4 saa helposti unohtamaan tosiasian, ett\u00e4 suomalainen urheilukulttuuri on suurimman osan historiastaan ollut jakaantunut. T\u00e4m\u00e4n kahtiajaon ytimess\u00e4 Keskisen v\u00e4it\u00f6skirja on.<\/p>\n<p>Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 johdatteli keskustelun tutkimuksen perusteisiin, kysymyksenasetteluun, menetelmiin, rajauksiin, rakenteeseen, l\u00e4hteisiin ja tutkimustilanteeseen. Eloisaa keskustelua kuunnellessa tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 urheiluhistoriaa pit\u00e4isi ehdottomasti tutkia viel\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n. Niin paljon urheilu on m\u00e4\u00e4ritellyt kansakuntaa, mediaa, sukupuolta ja luokkaa 1900-luvun Suomessa.<\/p>\n<p>Vilkas keskustelu jatkui l\u00e4hes klo 15 asti, mink\u00e4 j\u00e4lkeen juotiin kakkukahvit Januksen aulassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kulttuurihistorian oppiaineen historian 38. v\u00e4it\u00f6stilaisuus j\u00e4rjestettiin Janus-salissa Sirkkalassa lauantaina 7. tammikuuta 2012, kun FM Lauri Keskinen v\u00e4itteli tutkimuksella Seura tekee kaltaisekseen. Poliittinen sosialisaatio varsinaissuomalaisissa ty\u00f6v\u00e4enurheiluseuroissa vuosisadan vaihteesta 1920-luvun alkuun. Virallisena vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Arto Nevala It\u00e4-Suomen yliopistosta. Tilaisuudessa oli urheilujuhlan tuntua, sill\u00e4 Janus-sali oli \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4. Kustoksen klassisiin teht\u00e4viin kuuluu laskea yleis\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4, ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,160,163],"class_list":["post-393","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-vaitokset","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/393","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=393"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/393\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=393"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=393"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=393"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}