{"id":3949,"date":"2023-12-21T08:36:59","date_gmt":"2023-12-21T08:36:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3949"},"modified":"2023-12-21T12:03:44","modified_gmt":"2023-12-21T12:03:44","slug":"historiantutkijat-koronan-keskella-kokemuksia-kansainvalisesta-tutkimushankkeesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2023\/12\/21\/historiantutkijat-koronan-keskella-kokemuksia-kansainvalisesta-tutkimushankkeesta\/","title":{"rendered":"Historiantutkijat koronan keskell\u00e4: Kokemuksia kansainv\u00e4lisest\u00e4 tutkimushankkeesta"},"content":{"rendered":"\n<p>Monet viimevuotiset tutkimushankkeet toteutettiin p\u00e4\u00e4osin pandemia-aikana, joka takuulla yll\u00e4tti sit\u00e4 ennen aloitetut projektit. Tallensimme ja pohdimme yhden ylirajaisen tutkimushankkeen kokemuksia koronavuosilta.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Informationsfl\u00f6den<\/em>-hanke sai alkunsa syksyll\u00e4 2018, jolloin valmistelimme yhteist\u00e4 suomalais-ruotsalaista tutkimusta Uumajan yliopiston tiloissa. Olimme aiemmin tutkineet sit\u00e4, miten suomalaiset sanomalehdet kopioivat toistensa tekstej\u00e4, ja nyt tarkoitus oli laajentaa tarkastelu my\u00f6s ruotsalaisiin lehtiaineistoihin. Niit\u00e4 voisi tietokoneavusteisesti verrata Suomessa julkaistuihin ruotsinkielisiin lehtiin ja n\u00e4in selvitt\u00e4\u00e4, kuinka lehtitekstej\u00e4 kopioitiin Ruotsista Suomeen ja toisin p\u00e4in tai muuten toistettiin It\u00e4meren molemmin puolin. Tekstien j\u00e4ljent\u00e4minen toisista lehdist\u00e4 eli saksijournalismi palveli jo varhain toimittajien uutishankintaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Rahoitusta haettiin akatemiaprofessori Hannu Salmen johdolla Svenska Litteraturs\u00e4llskapetilta (SLS) alkukes\u00e4ll\u00e4 2019, ja onnekkaasti hankerahoitus saatiin. Tutkimushanke <em>Informationsfl\u00f6den \u00f6ver \u00d6stersj\u00f6n: Svenskspr\u00e5kig press som kulturf\u00f6rmedlare 1771\u20131918<\/em> (Informaatiovirtoja It\u00e4meren yli: ruotsinkielinen lehdist\u00f6 kulttuurin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 1771\u20131918) toteutettiin vuosina 2020\u20132023 nelj\u00e4n yliopiston yhteisty\u00f6n\u00e4. Mukana olivat Turun yliopiston lis\u00e4ksi Helsingin, Uumajan ja \u00d6rebron yliopistot.<\/p>\n\n\n\n<p>Varsin pian hankkeen alettua, maaliskuussa 2020, maailma ja yhteisty\u00f6projektin tilanne mutkistui koronapandemian vuoksi. Maailmanlaajuinen tartuntatauti oli pitk\u00e4\u00e4n ollut eritt\u00e4in kaukainen ajatus. Kun hakemukseen kirjoitettiin mahdollisista riskeist\u00e4, \u201dRiskbed\u00f6mning\u201d, ei mieleen edes juolahtanut, ett\u00e4 pandemia voisi iske\u00e4. Tosin tunnistimme hakemuksessa ep\u00e4varmuudeksi ruotsalaisen lehtiaineiston digitointihankkeen etenemisen (heid\u00e4n kansalliskirjastossaan), ja t\u00e4h\u00e4n pandemia vaikutti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n<p>Yht\u00e4kki\u00e4 maaliskuisen viikonlopun j\u00e4lkeen kaikkien t\u00e4ytyi j\u00e4\u00e4d\u00e4 kotiin t\u00f6ihin tartuntariskin vuoksi ja alkuh\u00e4mmennyksen j\u00e4lkeen opiskella kiireen vilkkaa et\u00e4yhteyksien kuten yliopistoissa Zoomin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. S\u00e4hk\u00f6postissa ihmettelimme, kauanko poikkeustilanne kest\u00e4\u00e4 ja kuinka tutkimusprojektin mahtaa k\u00e4yd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kohta ryhdyimme my\u00f6s projektissa kokoontumaan Zoomissa, jossa seurasimme tilanteen edistymist\u00e4. Tutkimusasioiden ohella k\u00e4siteltiin Suomen ja Ruotsin erilaisia koronastrategioita ja ehk\u00e4 arvailtiin, milloin kukin sairastuu. Tutkimusryhm\u00e4mme oli aluksi pitk\u00e4\u00e4n onnekkaasti terveen\u00e4, mutta Ruotsin kansalliskirjastossa oli selv\u00e4sti vaikeampi sairaustilanne ja tutkimuksen aineiston saanti sielt\u00e4 lykk\u00e4\u00e4ntyi pahaenteisesti. Sit\u00e4 varten kehitimme varasuunnitelmia tutkimalla Svenska dagstidningar -sivustoa, jos lehdist\u00f6materiaalin \u2019toinen puoli\u2019 muuttaisi hankkeen koko perusideaa. Suomesta meill\u00e4 oli Kansalliskirjaston lehtien datapaketti jo aiemmasta COMHIS-hankkeesta k\u00e4ytt\u00f6valmiina.<\/p>\n\n\n\n<p>On l\u00e4hes ylivoimaisen vaikeaa palauttaa mieleen korona-ajan alkuvaihetta saati silloista ep\u00e4varmuutta siit\u00e4, mit\u00e4 ja mill\u00e4 aikataululla tapahtuu tulevaisuudessa. Monien syiden takia projektissa oli tarpeen tehd\u00e4 muistiinpanoja kokouksista. Suhteellisen niukkojen p\u00e4\u00e4t\u00f6sp\u00f6yt\u00e4kirjojen mukaan j\u00e4rjestimme vuonna 2020 projektin sis\u00e4isi\u00e4 Zoom-ty\u00f6pajoja, joissa pidimme esitelmi\u00e4. Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n mittainen et\u00e4ty\u00f6paja vei toki yhteist\u00e4 pohdintaa eteenp\u00e4in, mutta osoittautui varsin raskaaksi seurata. Pian lyhensimme esitelmi\u00e4 ja pidensimme keskusteluaikaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteiset dokumentit tallennettiin verkon kautta jaettuun kansioon. Projektin kansio piti tiedostot jonkinlaisessa hallinnassa. Hankkeen edetess\u00e4 kirjoitimme Google docsissa yhdess\u00e4 sovittujen ty\u00f6njakojen mukaan, mik\u00e4 osoittautui eritt\u00e4in toimivaksi. Toisin kuin yhteiskuntatieteiss\u00e4 emme kuitenkaan tarvinneet pandemian takia muokattuja tai uusittuja tutkimusmenetelmi\u00e4, joista eri aloilla koottiin tietoa verkkoon (Ks. esim. \u201dResearch During the Pandemic.\u201d The Edinburgh Centre for Data, Culture &amp; Society. <a href=\"https:\/\/www.cdcs.ed.ac.uk\/research-during-pandemic\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.cdcs.ed.ac.uk\/research-during-pandemic<\/a> (haettu 30.11.2023)).\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kun Ruotsin aineistoa lopulta saatiin vuonna 2021, tietojenk\u00e4sittelytieteen asiantuntijamme alkoi tehd\u00e4 l\u00e4hdemateriaalin laskennallista k\u00e4sittely\u00e4 ja sen tuloksista (eli ohjelman avulla tunnistetuista tekstintoistoista) tietokantaa, jonka ensimm\u00e4inen versio julkaistiin lokakuussa 2021. Tosin sen taustalla oli tietokannan esi- tai koeversio, josta olimme saaneet alustavia ideoita tutkimuksen painopisteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Edell\u00e4 mainittujen toimitusviiveiden rinnalla Ruotsissa tapahtui paljon sanomalehtiaineiston suhteen. Pandemiasta huolimatta ellei my\u00f6s sen takia Ruotsissa saatiin korona-aikana toteutettua laaja historiallisen sanomalehdist\u00f6n digitointihanke, jonka tuottamaa aineistoa pystyimme hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n lopulta hankkeemme aikataulun kannalta viime tipassa vuonna 2023. Huomattavasti laajentunut aineisto vaati uuden prosessoinnin, ja hankkeen tietokannan toinen, uudistettu versio julkaistiin elokuussa 2023.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/tutkijaryhma-informationsfloden-over-ostersjon-kuva-janne-rentolasls_small-1024x683.jpg\" alt=\"Informationsfl\u00f6den-tutkimusryhm\u00e4\" class=\"wp-image-3954\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/tutkijaryhma-informationsfloden-over-ostersjon-kuva-janne-rentolasls_small-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/tutkijaryhma-informationsfloden-over-ostersjon-kuva-janne-rentolasls_small-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/tutkijaryhma-informationsfloden-over-ostersjon-kuva-janne-rentolasls_small-768x512.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/tutkijaryhma-informationsfloden-over-ostersjon-kuva-janne-rentolasls_small-1536x1024.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/tutkijaryhma-informationsfloden-over-ostersjon-kuva-janne-rentolasls_small-2048x1365.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/tutkijaryhma-informationsfloden-over-ostersjon-kuva-janne-rentolasls_small-676x451.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><em>Tekstintoistoketjuista koostuvan tietokannan ensimm\u00e4isen version lanseeraus lokakuussa 2021 j\u00e4rjestettiin hybridi-muodossa. Tutkijaryhm\u00e4mme ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 vasemmalta Patrik Lundell, Hannu Salmi ja Jani Marjanen. Alempana Petri Paju ja Heli Rantala. Erik Edoff puuttuu kuvasta. Kuva Janne Rentola, SLS.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Syksyst\u00e4 2021 saatoimme vihdoin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 avointa tietokantaamme osatutkimuksiin, joten alun perin suunniteltu tutkimus- ja kirjoitusty\u00f6 eteni j\u00e4lleen. Kirjoitimme yhdess\u00e4 konferenssipaperin uudesta tietokannasta, josta sitten teimme julkaisun my\u00f6s ruotsiksi. J\u00e4lkik\u00e4teen on helppo unohtaa, ett\u00e4 eih\u00e4n tietokanta aina toiminut odotetusti. Sen metatietojen sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6toimintojen paranteluun sujahti roimasti ty\u00f6aikaa useissa kohdin.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuosi 2021 kului viel\u00e4 p\u00e4\u00e4osin ep\u00e4varmuudessa tapaamisten suhteen, joten osa hankkeen tutkijoista osallistui esitelm\u00e4ll\u00e4 kokonaan et\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestettyyn konferenssiin. Pandemian alkuh\u00e4mmennyksess\u00e4 tapahtumia peruttiin tai siirrettiin, mutta melko pian et\u00e4osallistuminen konferensseihin vakiintui osaksi tiedeyhteis\u00f6jen toimintaa. Koska opetus oli siirtynyt enimm\u00e4kseen verkossa pidett\u00e4v\u00e4ksi, materiaalia tekstintoistoista hy\u00f6dynnettiin esimerkkein\u00e4 kurssilla, joka k\u00e4sitteli digitoituja sanoma- ja aikakauslehtiaineistoja historiantutkimuksen l\u00e4htein\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Oikeastaan vasta kev\u00e4\u00e4st\u00e4 2022 l\u00e4htien maailma avautui enemm\u00e4n. P\u00e4\u00e4simme konferensseihin tapaamaan kollegoita ja saamaan palautetta, ensin Uppsalassa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 (Digital Humanities in the Nordic and Baltic Countries) ja sitten pohjoismaiseen historiantutkijoiden tapaamiseen G\u00f6teborgissa elokuussa 2022.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tietokanta ja kirjan kirjoittaminen yhdist\u00e4v\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Alkuper\u00e4ist\u00e4 julkaisusuunnitelmaa muokattiin vuosina 2020\u20132021 ja p\u00e4\u00e4tettiin keskitty\u00e4 kirjan kirjoittamiseen. Kirjahanke aloitettiin pyrkim\u00e4ll\u00e4 tuottamaan teksti\u00e4 takarajoihin menness\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4ajat lipsuivat, mutta korvattiin samantien uusilla. Kes\u00e4n lopulla 2022 projekti kokoontui Turussa l\u00e4hitapaamiseen pariksi p\u00e4iv\u00e4ksi. Se j\u00e4i projektin intensiivisimm\u00e4n ty\u00f6skentelyajan ainoaksi lajissaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"463\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/Capture-jultomten-1024x463.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-3953\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/Capture-jultomten-1024x463.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/Capture-jultomten-300x136.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/Capture-jultomten-768x347.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/Capture-jultomten-1536x694.png 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/Capture-jultomten-676x305.png 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2023\/12\/Capture-jultomten.png 1875w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><em>Hankkeen tietokannan avulla voi kirjoittaa kirjan tai vaikka valmistautua joulun viettoon. L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/textreuse.sls.fi\/\">https:\/\/textreuse.sls.fi\/<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>SLS huolehti suurelta osin tutkimuksesta tiedottamisesta. Nina Edgren-Henrichson esimerkiksi haastatteli hankkeen tutkijoita SLS:n tutkijablogiin. Viimeisimp\u00e4n\u00e4 ajankohtaisista tutkimusteemoistaan projektissa kertoi Erik Edoff Uumajan yliopistosta (ks. <a href=\"https:\/\/www.sls.fi\/sv\/blogg\/vad-hade-sverige-och-finland-gemensamt-efter-1809\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.sls.fi\/sv\/blogg\/vad-hade-sverige-och-finland-gemensamt-efter-1809<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<p>Verkossa ty\u00f6skennellen kirjan osat piteniv\u00e4t v\u00e4hitellen, kunnes p\u00e4\u00e4stiin kirjan viimeistelyvaiheeseen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023. Alusta asti lukujen k\u00e4sikirjoituksia kommentoitiin ja ruodittiin totta kai Zoom-tapaamisissa, mik\u00e4 tasan jaettuine kommentointivastuineen oli varsin tehokas keino saada ja antaa palautetta. Huomioita merkittiin ja lis\u00e4yksi\u00e4 kirjoitettiin suoraan Google docsin dokumentteihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Lopulta yhteisty\u00f6ss\u00e4 oli paljon tuttua ja sit\u00e4 edisti varmaan osaltaan ty\u00f6skentely hyvin konkreettisesti jaetun, yhteisen historian eli ylirajaisen lehtiaineiston tekstintoistojen parissa. Tilannetta helpotti, ett\u00e4 ainakin t\u00e4llaisen digitaalisen historiantutkimuksen hankkeen tapauksessa tarvittavat digitaaliset ty\u00f6kalut ja aineistot (pl. ruotsalainen tutkimusaineisto) olivat jo olemassa koronan iskiess\u00e4 t\u00e4ydell\u00e4 voimalla, ja loppujen et\u00e4ty\u00f6n niksien oppiminen vain kesti jonkin aikaa. Toki ilman pandemiaa olisimme varmaan jatkaneet suunnitellusti eli pit\u00e4neet workshopit l\u00e4hitapaamisina, vaikka niit\u00e4 olisi ollut harvemmin (ja kustannukset olisivat vastaavasti kasvaneet). Toisaalta on my\u00f6s mahdoton tiet\u00e4\u00e4, millaisia tuloksia l\u00e4hitapaamiset olisivat tuoneet tullessaan, vuorovaikutuksellisuus kun on useimmiten toisenlaista verkossa kuin kasvokkain tavattaessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vertaisarvioinnin ja tyypillisen loppukirin j\u00e4lkeen k\u00e4sikirjoitus valmistui taittokuntoon. Otsikoksi muotoiltiin <em>Information Flows across the Baltic Sea: Towards a Computational Approach to Media History<\/em>. Hankkeen j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen, perinteisempi seminaari l\u00e4sn\u00e4olijoineen j\u00e4rjestettiin juhlistamaan hankkeen laajennetun tietokannan ja kirjan julkaisua SLS:n tiloissa Helsingiss\u00e4 25. elokuuta 2023.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ylirajaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 nousi esiin monta hyv\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, joita kannattaa muistaa ja jatkaa my\u00f6s tulevaisuudessa. Eduksi olivat selke\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t alusta asti, avoimet jaetut aineistot ja sopiva alusta mahdollisen yhdess\u00e4 kirjoittamisen avuksi sek\u00e4 useammat, lyhyetkin tapaamiset verkossa esimerkiksi tekstien luonnoksista keskusteluun. S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset Zoom-tapaamiset l\u00e4pi hankkeen paitsi rytmittiv\u00e4t (et\u00e4)ty\u00f6skentely\u00e4 my\u00f6s vahvistivat ryhm\u00e4n\u00e4 toimimista.<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4lkik\u00e4teen koronapandemian aika voidaan n\u00e4hd\u00e4 historiantutkimuksen digitalisoitumisen j\u00e4lleen uutena askeleena, jolloin pitemp\u00e4\u00e4n tehty aineistojen digitointi verkkoon ja verkko-opetus otettiin entist\u00e4 tehokkaammin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Korona-ajan rajoitteista vapautumisen j\u00e4lkeen seuraava askel on valikoida tutkimukseen -ja varmaan my\u00f6s opetukseen- sopiva yhdistelm\u00e4 et\u00e4- ja l\u00e4hity\u00f6tapoja, mist\u00e4 historiantutkijoiden kannattaa yleisemminkin vaihtaa ajatuksia.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Petri Paju, Hannu Salmi ja Heli Rantala<\/p>\n\n\n\n<p>*<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Linkit:<\/p>\n\n\n\n<p>Hankkeen <em>Informationsfl\u00f6den \u00f6ver \u00d6stersj\u00f6n: Svenskspr\u00e5kig press som kulturf\u00f6rmedlare 1771\u20131918<\/em> kirja:<\/p>\n\n\n\n<p>Patrik Lundell, Hannu Salmi, Erik Edoff, Jani Marjanen, Petri Paju and Heli Rantala (eds.) <em>Information Flows across the Baltic Sea: Towards a Computational Approach to Media History<\/em>. Mediehistoriskt arkiv, Lund 2023. Saatavissa: <a href=\"http:\/\/mediehistorisktarkiv.se\/bocker\/information-flows-across-the-baltic-sea-towards-a-computational-approach-to-media-history\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">http:\/\/mediehistorisktarkiv.se\/bocker\/information-flows-across-the-baltic-sea-towards-a-computational-approach-to-media-history\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Tietokanta Suomen ja Ruotsin sanomalehtien tekstintoistoista:<\/p>\n\n\n\n<p>Vesanto, Aleksi, Paju, Petri, Rantala, Heli, Edoff, Erik, Lundell, Patrik, Marjanen, Jani, Salmi, Hannu: Text reuse in the Swedish-language press, 1645\u20131918: Database. (August 2023.) <a href=\"https:\/\/textreuse.sls.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/textreuse.sls.fi\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4tietoja projektin kotisivulta ja SLS:n tapahtumasivulta:<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/informationsfloden\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/blogit.utu.fi\/informationsfloden\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.sls.fi\/sv\/evenemang\/seminarium-informationsfloden-over-ostersjon\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.sls.fi\/sv\/evenemang\/seminarium-informationsfloden-over-ostersjon<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monet viimevuotiset tutkimushankkeet toteutettiin p\u00e4\u00e4osin pandemia-aikana, joka takuulla yll\u00e4tti sit\u00e4 ennen aloitetut projektit. Tallensimme ja pohdimme yhden ylirajaisen tutkimushankkeen kokemuksia koronavuosilta. Informationsfl\u00f6den-hanke sai alkunsa syksyll\u00e4 2018, jolloin valmistelimme yhteist\u00e4 suomalais-ruotsalaista tutkimusta Uumajan yliopiston tiloissa. Olimme aiemmin tutkineet sit\u00e4, miten suomalaiset sanomalehdet kopioivat toistensa tekstej\u00e4, ja nyt tarkoitus oli laajentaa tarkastelu my\u00f6s ruotsalaisiin lehtiaineistoihin. Niit\u00e4 voisi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2375,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,1,7],"tags":[203,204],"class_list":["post-3949","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-uncategorized","category-yleiset","tag-koronapandemia","tag-tutkimusprojekti","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3949","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2375"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3949"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3949\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3963,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3949\/revisions\/3963"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3949"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3949"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3949"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}