{"id":3969,"date":"2024-05-17T08:14:42","date_gmt":"2024-05-17T08:14:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3969"},"modified":"2024-05-17T08:14:44","modified_gmt":"2024-05-17T08:14:44","slug":"euroopan-hullu-vuosi-lehdiston-pyorityksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2024\/05\/17\/euroopan-hullu-vuosi-lehdiston-pyorityksessa\/","title":{"rendered":"Euroopan hullu vuosi lehdist\u00f6n py\u00f6rityksess\u00e4\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Vilma Helkearo & Jenna Yl\u00f6nen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuosi 1848 on merkitt\u00e4v\u00e4 vuosi Euroopan historiassa. Ihmiset ymp\u00e4ri Eurooppaa nousivat vastustamaan hallintoa vallankumouksin, ja saivat aikaan todellisia muutoksia. Jo 1800-luvun alussa asemaansa vahvistanut sanomalehdist\u00f6 kukoisti ja levitti tietoa vallankumouksellisista liikkeist\u00e4 ymp\u00e4ri Euroopan. Samalla Suomi tasapainoili Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan vallan alla, ja suomalainen lehdist\u00f6 etsi identiteetti\u00e4\u00e4n. Maailma oli murroksessa, jota lehdist\u00f6 toiminnallaan siivitti.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastelemme vuoden 1848 poliittista liikehdint\u00e4\u00e4 lehdist\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja keskitymme erityisesti tiedonkulkuun, Ranskan helmikuun vallankumoukseen sek\u00e4 tapahtumiin Suomen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ensisijaisena l\u00e4hteen\u00e4 artikkelissa toimii kulttuurihistorioitsijoiden Heli Rantalan ja Heidi Hakkaraisen julkaisu\u00a0The Travelling of News in 1848: The February Revolution, European News Flows, and the Finnish Press <\/em>(2022).\u00a0<\/em>Kyseinen artikkeli on julkaistu osana kulttuurihistorian\u00a0Viraalinen kulttuuri 1800-luvun alun Euroopassa\u00a0<\/em>-tutkimushanketta. Rantala ja Hakkarainen k\u00e4sittelev\u00e4t tekstiss\u00e4\u00e4n vuoden 1848 poliittista liikehdint\u00e4\u00e4 ja siihen liittyvien uutisten levi\u00e4mist\u00e4 ymp\u00e4ri Eurooppaa alati kasvavan lehdist\u00f6n avulla, jota k\u00e4sittelemme my\u00f6s tekstiss\u00e4mme. Artikkelissamme avaamme Suomen lehdist\u00f6n asemaa Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin v\u00e4liss\u00e4 ja sit\u00e4, kuinka uutiset Euroopan tapahtumista levisiv\u00e4t Suomeen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Millais, J. E. (1848) Attack on a Barricade in Paris. Paris \u00cele-De-France France, 1848. [Place of Publication Not Identified: Publisher Not Identified] [Photograph] Retrieved from the Library of Congress,\u00a0https:\/\/www.loc.gov\/item\/2021669862\/<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eurooppalainen lehdist\u00f6kulttuuri muutoksessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sanomalehdet olivat er\u00e4it\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 tiedon v\u00e4litt\u00e4misen muotoja 1800-luvulla. Niiden avulla informaation levitt\u00e4minen oli mahdollista aiempaa laajemmalle ja kansainv\u00e4lisemm\u00e4lle yleis\u00f6lle, luoden osaltaan maailmasta pienemm\u00e4n oloisen. Tiedot vuoden 1848 tapahtumista toiselta puolelta Eurooppaa saapuivat viikoissa Suomeenkin. Kun lenn\u00e4tin saavutti 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen armeijaa laajemman k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen, mahdollisti se entist\u00e4 nopeamman uutisten liikkumisen.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun eurooppalaista lehdist\u00f6\u00e4 ja lehdist\u00f6kulttuuria leimasivat kehitys ja muutokset. Erityisesti vuoden 1848 tapahtumat siivittiv\u00e4t lehdist\u00f6\u00e4 uuteen suuntaan, mutta ennen kyseisi\u00e4 tapahtumia teknologia oli vasta kehittym\u00e4ss\u00e4. Erityisesti vuonna 1789 puhjenneella Ranskan suurella vallankumouksella oli vaikutusta 1800-luvun lehdist\u00f6n muovautumiseen. Se vaikutti niihin tietoverkostoihin ja tapoihin toimia, jotka Euroopan maat jakoivat, ja jotka mahdollistivat suhteellisen nopean uutisoinnin vuoden 1848 tapahtumista. My\u00f6s lukutaidon nousu sek\u00e4 suhde uudenlaiseen lukemiseen kiinnittyv\u00e4t lehdist\u00f6n korostuneeseen rooliin koskien vuoden 1848 tapahtumien uutisointia.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppalaisella lehdist\u00f6ll\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 olleen ylikansallisia konventioita ja rakenteita, joita noudatettiin omien kansallisten tapojen lis\u00e4ksi. N\u00e4m\u00e4 yhteiset eurooppalaiset rakenteet mahdollistivat tiedon levi\u00e4misen ymp\u00e4ri Eurooppaa ja maailmaa. Esimerkiksi tiedon saannin suhteen oltiin paljolti riippuvaisia muista lehdist\u00e4, joita hy\u00f6dynnettiin l\u00e4htein\u00e4. Tekstien kierr\u00e4tys on yksi vuosisadalle tyypillinen tapa toimia ja jakaa tapahtumia. My\u00f6s postij\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 oli suuri rooli 1800-luvun lehdist\u00f6ss\u00e4, koska sen avulla kuljetettiin lehdist\u00f6lle tietoa antavia kirjeit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1848 tapahtumat edesauttoivat uudenlaisen lehdist\u00f6kulttuurin muotoutumisessa sek\u00e4 vaikuttivat 1800-luvun loppupuolen mediaan nostaen tiedon arvostusta sek\u00e4 uutisten kierr\u00e4tyst\u00e4. Jo 1840-luku oli merkitt\u00e4v\u00e4 lehdist\u00f6n kehitykselle uuden painotekniikan kehitt\u00e4misen sek\u00e4 uusien informaatioverkkojen my\u00f6t\u00e4, joiden avulla lehdist\u00f6 kasvoi valtavasti ja uutiset levisiv\u00e4t yli uusien rajojen. L\u00e4hteet koskien tietoverkkojen luonnetta ovat fragmentaarisia, mik\u00e4 tekee informaation liikkumisen tutkimisesta hankalampaa. Tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 kaikista ylikansallisista tavoista huolimatta uutisten liikkumiseen ja tiedon saatavuuteen vaikutti maantieteellinen sijainti. Tieto liikkui eri reittej\u00e4 pitkin eri tahtia. <\/p>\n\n\n\n

Sensuurin merkitys 1800-luvun lehdist\u00f6kulttuurissa on oleellinen, ja vuoden 1848 tapahtumilla oli vaikutuksia sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vaikutukset liittyv\u00e4t poliittisten ideoiden ja aiheiden kirjoituksiin, joita haluttiin levitt\u00e4\u00e4 tai p\u00e4invastoin rajoittaa. Vuosi 1848 vaikutti sensuurin v\u00e4hent\u00e4miseen osassa maita ja alueita, joissa se oli ollut aiemmin hyvinkin tiukkaa, kuten Wieniss\u00e4. Sensuurin v\u00e4henemiseen vaikutti my\u00f6s nousevan porvariston vaatimus sanan- ja lehdist\u00f6nvapaudesta. Toisaalta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja n\u00e4in ollen my\u00f6s Suomessa vuoden 1848 tapahtumat aiheuttivat p\u00e4invastaisen reaktion ja esimerkiksi suomalaista lehdist\u00f6\u00e4 rajoitettiin sek\u00e4 tarkkailtiin entist\u00e4 enemm\u00e4n vallankumouksellisten aatteiden levi\u00e4misen pelossa.<\/p>\n\n\n\n

Vallankumouksien vuosi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuotta 1848 ei kutsuta turhaan Euroopan hulluksi vuodeksi. Euroopassa kuohui poliittisesti, ja vallankumousten ja kapinoiden aalto pyyhki yli mantereen. Taustalla vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 oli monia, ja ne linkittyiv\u00e4t toisiinsa: huonot sadot olivat ajaneet ihmisi\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja k\u00f6yhyyteen, talouden ongelmat kurittivat Eurooppaa, ja uudet poliittiset ideat saivat yh\u00e4 suurempaa kannatusta. Porvariston m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noussut, ja kaupunkiv\u00e4est\u00f6n asema oli kurja. Vaikeudet johtivat tyytym\u00e4tt\u00f6myyteen kansan keskuudessa, ja uudet aatteet \u2014 liberalismi, nationalismi ja sosialismi \u2014 houkuttelivat lupauksilla paremmasta tulevaisuudesta. Kyseess\u00e4 ei ollut yksi yhten\u00e4inen vallankumousaalto, vaan ennemminkin alueellisten vallankumousten sarja, jossa jokainen oli erilainen ja omien alueellisten tekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4. 1800-luvun alkupuolella vahvistuneella medialla oli osansa vallankumousten ruokkimisessa: tieto muiden maiden tapahtumista levisi nopeasti ja edesauttoi vallankumouksellisen toiminnan levi\u00e4mist\u00e4. Juuri tapahtumien samanaikaisuus ja nopea eteneminen linkittyv\u00e4t ajatukseen hullusta vuodesta.<\/p>\n\n\n\n

Ranskan helmikuun vallankumous oli yksi vuoden 1848 suurimmista mullistuksista. Se ei ollut vuoden vallankumouksista ensimm\u00e4inen, mutta sen rooli vallankumouksellisten liikkeiden levi\u00e4misess\u00e4 Euroopassa oli merkitt\u00e4v\u00e4. Helmikuun vallankumous johti Ranskassa monarkiasta luopumiseen ja tasavaltaan siirtymiseen. Kehitys oli nopeaa: alle viikossa katujen kansannousut saivat kuninkaan luopumaan kruunusta ja johtivat toisen tasavallan perustamiseen. Tieto vallankumouksesta levisi nopeasti halki Euroopan, jossa tapahtumia seurattiin mielenkiinnolla. <\/p>\n\n\n\n

Muita merkitt\u00e4vi\u00e4 vallankumouksia vuonna 1848 tapahtui Italian niemimaan valtioissa, Saksan pikkuvaltioissa sek\u00e4 Habsburgien valtakunnassa. Vallankumouksellista toimintaa oli lukuisissa kaupungeissa, mutta suurimpia toiminnan keskuksia olivat Pariisi, Wien, Praha ja Berliini. Kaikissa maissa vallankumouksia ei ollut ollenkaan: muun muassa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Englannissa tapahtumia seurattiin vain sivusta. Kansannousujen menestys ja aikaansaadut muutokset vaihtelivat maittain, mutta suurimmassa osassa Eurooppaa vallankumoukselliset saivat aikaan uudistuksia.<\/p>\n\n\n\n

Tieto vallankumouksista levisi halki Euroopan. Ranskan helmikuun vallankumouksen tapahtumista uutisoitiin laajasti, samoin muista vuoden tapahtumista. Tieto levisi nopeasti: esimerkiksi Englannissa uutisoitiin Ranskan tapahtumista vain p\u00e4ivi\u00e4 niiden j\u00e4lkeen. Juuri lehdist\u00f6n mukana levinneet tiedot Ranskan tapahtumista edesauttoivat vallankumousaallon levi\u00e4mist\u00e4 Euroopan saksankielisiin osiin. Vuoden 1848 tapahtumat eiv\u00e4t olleet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lehdist\u00f6n aiheuttamia, mutta sanomalehtien roolia vallankumousten levi\u00e4misess\u00e4 on turha kiist\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N. Currier. (1848)\u00a0Burning of the throne:Paris 25th FebruaryLe Tr\u00f4n\u00e9: brul\u00e9 P\u00e0ris 25 f\u00e9vrier. , 1848. [New York: N. Currier] [Photograph] Retrieved from the Library of Congress,\u00a0https:\/\/www.loc.gov\/item\/90714140\/<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomi ja suomalainen lehdist\u00f6 vuonna 1848<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomen asemaa on halki historian m\u00e4\u00e4ritellyt maantieteellinen sijainti. Ven\u00e4j\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 ja Ruotsi l\u00e4nness\u00e4 ovat muokanneet Suomen historiaa, ja yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esimerkiksi sijainti Ven\u00e4j\u00e4n kyljess\u00e4 vaikuttaa Suomeen. Vuonna 1848 Suomen suurruhtinaskunta oli autonominen osa Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaa. Perint\u00f6n\u00e4 vuosisatojen yhteisest\u00e4 historiasta Suomella oli kuitenkin my\u00f6s tiivis suhde l\u00e4nsinaapuri Ruotsiin, ja ruotsin kielen asema oli vahva. Suomen asemaa 1800-luvulla leimasikin tasapainottelu Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin v\u00e4lill\u00e4. Suomea ja Suomen lehdist\u00f6\u00e4 vuonna 1848 ei voidakaan tarkastella ilman ymm\u00e4rryst\u00e4 tasapainottelusta kahden valtion ja identiteetin v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Sanomalehtien julkaisutoiminta alkoi Suomessa 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Lehdist\u00f6ss\u00e4 tapahtui kehityst\u00e4 1830- ja 1840-luvuilla, mutta viel\u00e4 vuonna 1848 suomalaista sanomalehdist\u00f6\u00e4 voidaan kuvailla varsin vaatimattomaksi, sill\u00e4 lehti\u00e4 oli vain 11. Suomalaisen lehdist\u00f6n t\u00e4rke\u00e4 ominaispiirre on kaksikielisyys: vuoden 1848 yhdest\u00e4toista lehdest\u00e4 kahdeksan oli ruotsinkielisi\u00e4 ja kolme suomenkielisi\u00e4. Sen sijaan ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 sanomalehti\u00e4 ei Suomessa julkaistu. Kieli vaikutti lehdist\u00f6\u00f6n: esimerkiksi vuoden 1848 tapauksessa mielenkiintoisen s\u00e4vyn uutisoinnille toi termin \u201dvallankumous\u201d puuttuminen suomen kielest\u00e4. Sen sijaan puhuttiin esimerkiksi kapinasta ja metelist\u00e4. Kaksikielisyys ja kielten kehitys m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t lehdist\u00f6\u00e4, ja heijastelivat suomalaisen yhteiskunnan kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tiedonkulkua Suomeen haittasi 1800-luvulla Suomen maantieteellinen sijainti. Syrj\u00e4isyys ja heikot kulkuyhteydet tarkoittivat, ett\u00e4 tieto muun Euroopan tapahtumista saavutti Suomen aina vasta j\u00e4lkik\u00e4teen. Sanomalehtien p\u00e4\u00e4asiallisia tietol\u00e4hteit\u00e4 olivat muiden maiden sanomalehdet, jotka saapuivat Suomeen viiveell\u00e4. N\u00e4in tapahtui my\u00f6s vuoden 1848 vallankumousten yhteydess\u00e4: helmikuun vallankumouksesta uutisoitiin Suomessa vasta viikkoja tapahtumien j\u00e4lkeen. Tieto saavutti Suomen perinteisesti kahta reitti\u00e4 pitkin. Ruotsalaiset sanomalehdet olivat keskeinen tietol\u00e4hde, samoin Ruotsin kautta saapuvat lehdet Keski-Euroopasta. N\u00e4m\u00e4 muodostivat l\u00e4ntisen reitin tiedolle. It\u00e4inen reitti kulki Ven\u00e4j\u00e4n ja etenkin Pietarin kautta, jossa julkaistut lehdet kulkeutuivat Suomeen suomalaisen lehdist\u00f6n k\u00e4ytett\u00e4viksi. <\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei koettu vallankumousta vuonna 1848. My\u00f6s Suomessa tilanne s\u00e4ilyi rauhallisena, vaikka tiedot Keski-Euroopan tapahtumista levisiv\u00e4tkin lehdist\u00f6n ansiosta. Se ei ollut sattumaa, vaan Ven\u00e4j\u00e4 pyrki aktiivisesti est\u00e4m\u00e4\u00e4n vallankumouksellisen liikehdinn\u00e4n levi\u00e4misen Keski-Euroopasta tai muista pohjoismaista. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin v\u00e4linen raja suljettiin, ja suomalaista lehdist\u00f6\u00e4 haluttiin pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4. Vaikutukset eiv\u00e4t olleet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4, vaan sensuuri kiristyi entisest\u00e4\u00e4n tulevina vuosina. Suomalainen lehdist\u00f6 huomioi j\u00e4nnitteet, ja uutisoinnissa suosittiin neutraaleja ilmaisuja ja n\u00e4k\u00f6kulmia. Toisaalta l\u00e4htein\u00e4 k\u00e4ytettiin yh\u00e4 ruotsalaisia ja eurooppalaisia lehti\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6 kiellettiin sensuroimattomina. Suomi ja suomalainen lehdist\u00f6 olivat Ven\u00e4j\u00e4n valvovien silmien alla, mutta siit\u00e4 huolimatta lehdist\u00f6mme onnistui pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni omasta asemastaan.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa olemme k\u00e4sitelleet Eurooppaa vuonna 1848 ravistelleita tapahtumia ja niiden suhdetta 1800-luvun alun sanomalehdist\u00f6n nousuun. Olemme tuoneet esiin lehdist\u00f6n ja vallankumousaallon yleispiirteet ja tarkastelleet suomalaista yhteiskuntaa ja lehdist\u00f6\u00e4 vuoden 1848 kontekstissa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Eurooppalainen lehdist\u00f6kulttuuri oli murroksessa 1800-luvulla, ja vuoden 1848 tapahtumat muokkasivat ja kehittiv\u00e4t sit\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Vuonna 1848 Euroopassa koettiin useita vallankumouksia, joissa tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kansalaiset nousivat hallintoa vastaan. Sanomalehdet levittiv\u00e4t tietoa tapahtumista, ja edesauttoivat vallankumousten levi\u00e4mist\u00e4. Suomessa ei vallankumouksellista toimintaa n\u00e4hty. Tieto maan tapahtumista saapui Suomeen Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n kautta, mutta uutisointi oli varovaista. Suomen asema osana Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 muokkasi suomalaista lehdist\u00f6\u00e4 ja yhteiskuntaa, ja aktiiviset toimet pitiv\u00e4t tilanteen Suomessa rauhallisena. Vuoden 1848 tapahtumat ovat oiva esimerkki eurooppalaisen lehdist\u00f6n voimasta, vallankumouksellisten aatteiden levi\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4, millaisessa murroksessa Eurooppa 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 oli. <\/p>\n\n\n\n

Vilma Helkearo ja Jenna Yl\u00f6nen ovat toisen vuoden historian opiskelijoita. Teksti on toteutettu osana Turun yliopiston Historian kirjoittaminen -kurssia kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024.<\/em><\/p>\n\n\n\n

———<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuusluettelo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hakkarainen, Heidi: Mediavallankumous. Vuosien 1848\u20131849 vallankumous ja sanomalehdist\u00f6. Niin & n\u00e4in<\/em> 2\/2018, 96-103.<\/p>\n\n\n\n

Hakkarainen, Heidi & Rantala Heli: The Travelling of News in 1848: The February Revolution, European News Flows, and the Finnish Press. Journal of European Periodical Studies<\/em>, 7.1 (Summer 2022), 13\u201328.<\/p>\n\n\n\n

Hyde, Jenni & Rospocher, Massimo & Raymond, Joad & Ryan, Yann & Salmi, Hannu & Sch\u00e4fer-Griebel, Alexandra:\u00a0Communicating the News in Early Modern Europe<\/em>.\u00a0Cambridge: Cambridge University Press 2023.<\/p>\n\n\n\n

Marjanen, Jani & Vaara, Ville & Kanner, Antti & Roivainen, Hege & M\u00e4kel\u00e4, Eetu & Lahti, Leo & Tolonen Mikko: A National Public Sphere? Analyzing the Language, Location, and Form of Newspapers in Finland, 1771\u20131917. Journal of European Periodical Studies<\/em>, 4.1 (Summer 2019), 55\u201378.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vilma Helkearo & Jenna Yl\u00f6nen Johdanto Vuosi 1848 on merkitt\u00e4v\u00e4 vuosi Euroopan historiassa. Ihmiset ymp\u00e4ri Eurooppaa nousivat vastustamaan hallintoa vallankumouksin, ja saivat aikaan todellisia muutoksia. Jo 1800-luvun alussa asemaansa vahvistanut sanomalehdist\u00f6 kukoisti ja levitti tietoa vallankumouksellisista liikkeist\u00e4 ymp\u00e4ri Euroopan. Samalla Suomi tasapainoili Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan vallan alla, ja suomalainen lehdist\u00f6 etsi identiteetti\u00e4\u00e4n. Maailma oli murroksessa, jota […]<\/p>\n","protected":false},"author":2705,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3969","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3969","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2705"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3969"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3969\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3977,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3969\/revisions\/3977"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3969"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3969"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3969"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}