{"id":3978,"date":"2024-05-23T07:39:02","date_gmt":"2024-05-23T07:39:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3978"},"modified":"2024-05-31T09:56:02","modified_gmt":"2024-05-31T09:56:02","slug":"kasvatuksellisuus-topeliuksen-saduissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2024\/05\/23\/kasvatuksellisuus-topeliuksen-saduissa\/","title":{"rendered":"Kasvatuksellisuus Topeliuksen saduissa"},"content":{"rendered":"\n

Kerttu Torila<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sakari Topelius (1818\u20131898) oli monipuolinen ja tuottelias kirjoittaja, jota arvostettiin satujen mestarina. H\u00e4n oli t\u00e4rke\u00e4 mielipidevaikuttaja, ja h\u00e4nell\u00e4 oli huomattava pedagoginen ja moraalinen vaikutus. T\u00e4ss\u00e4 blogissa tarkastelen Topeliuksen kasvatusajattelua ja siihen vaikuttaneita seikkoja satujen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kansallisbiografian mukaan Topelius oli kansallismielinen, korosti is\u00e4nmaanrakkautta ja painotti historiallista yhten\u00e4isyytt\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n nosti esiin kansan ja hallitsijan yhteyden kritisoiden hallitsevien ja omistavien luokkien itsekkyytt\u00e4 ja materialismia. Topelius oli poliittisesti l\u00e4hell\u00e4 fennomaniaa, mutta painotti ruotsin kielen merkityst\u00e4 ja vastusti kielinationalismia. Topeliuksen maailmankuvaan vaikutti vahvasti my\u00f6s luonto ja uskonto. H\u00e4n my\u00f6s arvosti yksinkertaisuutta, kansanomaisuutta ja lapsenomaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Pojista miehiksi ja tyt\u00f6ist\u00e4 \u00e4ideiksi mielikuvituksen avulla<\/h4>\n\n\n\n

Topeliuksen kasvatusajattelun taustalla oli h\u00e4nen lapsik\u00e4sityksens\u00e4, johon vaikutti vahvasti romantiikan aatevirtaus. Kirjailija Anna-Liisa Alangon (2003) mukaan uuden lapsik\u00e4sityksen keski\u00f6ss\u00e4 oli lapsen harjaannuttaminen aikuisten maailmaan kasvatuksen avulla, ja suurien moraalisten kehotusten tilalle tuli mielikuvitukseen ja tunteisiin vetoaminen. Topelius ihannoikin lapsuutta ja lasta viattomuuden, luonnon l\u00e4heisyyden ja spontaaniuden takia. H\u00e4n ajatteli lapsen erilaisena aikuisena: lapsi ajattelee objektiivisesti ja lasta ei kannata tunkea aikuisten muottiin. Saduissa t\u00e4m\u00e4 ilmenee yksinkertaisuutena ja naiiviutena. Topeliuksen mukaan lapsi ei erota hyv\u00e4\u00e4 ja pahaa toisistaan vaan niiden ominaisuudet pit\u00e4\u00e4 heille selke\u00e4sti erotella. <\/p>\n\n\n\n

Topeliuksen teksteiss\u00e4 n\u00e4kyy selke\u00e4sti my\u00f6s ajalle tyypilliset perinteiset sukupuoliroolit: maskuliininen rehtiys, sotilaallinen sankaruus ja rohkeus sek\u00e4 feminiininen koti ja lapset. H\u00e4nen teksteist\u00e4\u00e4n on siis l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 selke\u00e4sti sukupuolien kuvausten, odotusten ja roolien v\u00e4lisi\u00e4 eroja, mutta asetetut moraaliset vaatimukset olivat yht\u00e4 korkeat kaikille. Perinteisist\u00e4 sukupuolirooleista huolimatta Topelius oli tytt\u00f6jen koulutuksen puolesta, mutta korosti silti \u00e4itiytt\u00e4. Pasi Jaakkolan (2011) mukaan Topeliuksen lastenkirjat huomioivatkin naiskuvan muutoksen, mutta hitaasti. <\/p>\n\n\n\n

”Satuset\u00e4” kasvattajana<\/h4>\n\n\n\n

Pasi Jaakkolan (2011) mukaan Topeliuksen kasvatusajattelu oli suunnattu maaseudun lapsille, ja t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja ajattelussa olivat muun muassa is\u00e4nmaallisuus, yhteis\u00f6llisyys ja perheen kunnioittaminen. Kasvatuksessaan Topelius l\u00e4htikin lapsen l\u00e4ht\u00f6kohdista, ja kansalaiskasvatuksen tavoitteena oli tehd\u00e4 heist\u00e4 ahkeria, rehellisi\u00e4 ja kristinuskon hyveet omaavia kansalaisia. Jumalan ja is\u00e4nmaan rakkauden lis\u00e4ksi my\u00f6s luonto oli yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 teemoista Topeliuksen teoksissa. <\/p>\n\n\n\n

Topeliuksen kasvatusajatteluun vaikutti my\u00f6s vahvasti Euroopasta tulleet aatevirtaukset. Anna-Liisa Alanko (2003) kertoo uushumanistisen pedagogisen ohjelman painottavan kasvatuksen ja oppimisen kokonaisuutta positiivisen luonteenmuodostuksen kautta. Topelius oli kiinnostunut kasvatuksesta ja opetuksesta, mutta kritisoi valistusajan pinnallista, egoistista ja aristokraattista kulttuuritraditioita. Lis\u00e4ksi h\u00e4n vastusti liiallista teoretisointia ja kuivaa moralisointia. Kirjailijana Topelius oli kuitenkin romantikko, mik\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi romanttisena mielikuvitusmaailmana ja idealismina. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: M\u00e4kel\u00e4, Juho: Fresko \u201cKoivu ja t\u00e4hti\u201d<\/em> 1936.
https:\/\/museovirasto.finna.fi\/Record\/museovirasto.E060FA6F112DCE168997490CF8819571<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Topeliuksen mielest\u00e4 lastenkirjan tuli olla reipas, syd\u00e4mellinen, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, iloinen ja tuoda esiin niin el\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4t kuin huonotkin puolet. H\u00e4nen kenties rakastetuin satunsa on\u00a0Koivu ja t\u00e4hti<\/em>\u00a0satukokoelmasta\u00a0Lukemisia lapsille<\/em>\u00a0(1865\u20131896). Topeliuksella sadun maailma tulikin luonnostaan, ja sadut k\u00e4sitteliv\u00e4t is\u00e4nmaata ja sen historiaa, luontoa, Jumalaa sek\u00e4 hyv\u00e4n ja pahan taistelua. My\u00f6s vastuu k\u00f6yhist\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4osaisista nousee esille h\u00e4nen kirjoituksistaan. H\u00e4nen satujaan kuvaa monivaiheinen juoni, onnellinen loppu ja pyrkimys l\u00e4heiseen kontaktiin lukijan kanssa. Topelius yhdisteli kirjoituksissaan mielikuvitusta ja arkimaailmaa sek\u00e4 legendaa ja historiaa, kuten\u00a0Turun linnan tonttu-ukko<\/em>\u00a0-sadussa (1849). H\u00e4n my\u00f6s muunteli kansainv\u00e4lisi\u00e4 satuaiheita suomalaisuuteen sopiviksi.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h4>\n\n\n\n

Topeliuksen kasvatusajatteluun vaikuttivat aatevirtaukset kuten valistus, romantiikka ja nationalismi. Kasvatusajattelun ytimess\u00e4 oli lapsen mielikuvitukseen ja tunteisiin vetoaminen. T\u00e4rkeimpi\u00e4 teemoja Topeliuksen saduissa olivat is\u00e4nmaallisuus, perhe, uskonto sek\u00e4 luonto. H\u00e4n my\u00f6s sekoitti satuihinsa erilaisia aineksia, kuten faktaa ja fiktiota. ”Satused\u00e4lle” sadun maailma tuli luonnostaan.<\/p>\n\n\n\n

Kerttu Torila on toisen vuoden historian opiskelija Turun yliopistossa. Blogiteksti on kirjoitettu osana Historian kirjoittaminen -kurssia kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alanko, Anna-Liisa et al.: Pieni suuri maailma. Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia.<\/em> Toim. Liisi Huhtala, Karl Gr\u00fcnn, Ismo Loivamaa ja Maria Laukka. Tammi, Helsinki 2003.<\/p>\n\n\n\n

Jaakkola, Pasi: Topeliaaninen usko. Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana. Uskonnonpedagogiikan v\u00e4it\u00f6skirja. Helsingin yliopisto 2011. https:\/\/helda.helsinki.fi\/server\/api\/core\/bitstreams\/9a7859e7-a0a2-45bc-8cee-76de9583ab8e\/content<\/a> [haettu 11.2.2024] <\/p>\n\n\n\n

Klinge, Matti: Topelius, Zachris. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: SKS.http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-kbg-002854<\/a> [haettu 11.2.2024]. <\/p>\n\n\n\n

M\u00e4kel\u00e4, Juho: Fresko \u201cKoivu ja t\u00e4hti\u201d<\/em> 1936. Freskomaalaus, 13,0 x 18,0 cm. Journalistinen kuva-arkisto Kaleva JOKAKAL3B:4077, Museovirasto. CC BY 4.0<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kerttu Torila Sakari Topelius (1818\u20131898) oli monipuolinen ja tuottelias kirjoittaja, jota arvostettiin satujen mestarina. H\u00e4n oli t\u00e4rke\u00e4 mielipidevaikuttaja, ja h\u00e4nell\u00e4 oli huomattava pedagoginen ja moraalinen vaikutus. T\u00e4ss\u00e4 blogissa tarkastelen Topeliuksen kasvatusajattelua ja siihen vaikuttaneita seikkoja satujen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kansallisbiografian mukaan Topelius oli kansallismielinen, korosti is\u00e4nmaanrakkautta ja painotti historiallista yhten\u00e4isyytt\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n nosti esiin kansan ja hallitsijan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2705,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3978","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3978","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2705"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3978"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3978\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4011,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3978\/revisions\/4011"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3978"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3978"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3978"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}