{"id":3993,"date":"2024-05-27T08:59:27","date_gmt":"2024-05-27T08:59:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=3993"},"modified":"2024-06-12T13:16:40","modified_gmt":"2024-06-12T13:16:40","slug":"vierailulla-stavangerin-yliopistossa-humanistisen-ymparistotutkimuksen-keskuksessa-greenhouse","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2024\/05\/27\/vierailulla-stavangerin-yliopistossa-humanistisen-ymparistotutkimuksen-keskuksessa-greenhouse\/","title":{"rendered":"Vierailulla Stavangerin yliopistossa humanistisen ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen keskuksessa Greenhouse"},"content":{"rendered":"\n

Matkustimme huhtikuussa vierailulle Norjaan Stavangerin yliopistoon humanistisen ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen keskukseen Greenhouse, jota johtavat professori Dolly J\u00f8rgensen ja professori Finn Arne J\u00f8rgensen. Dolly J\u00f8rgensen toimii yhteisty\u00f6kumppanina dosentti Otto Latvan johtamassa tutkimusprojektissa \u201dKadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit \u2013 Ihmisten suhde It\u00e4meren muuttuvaan biodiversiteettiin (HumBio)\u201d. Vierailua Stavangeriin oli suunniteltu jo vuosia, ja t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 se vihdoin toteutui.<\/p>\n\n\n\n

Matkaanl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 oli kuitenkin haasteensa, koska l\u00e4ht\u00f6p\u00e4iv\u00e4n aamu valkeni sakeassa lumisateessa. Turku peittyi hurjalla tahdilla paksuun lumivaippaan ja liikenne oli paikoin l\u00e4hes sekasortoista. Matka lentokent\u00e4lle osoittautui oikeaksi j\u00e4nnitysn\u00e4ytelm\u00e4ksi. Sek\u00e4 liikennekaaoksesta ett\u00e4 muista huono-onnisista tekij\u00f6ist\u00e4 johtuen joukkomme kutistui alkuper\u00e4ist\u00e4 matkasuunnitelmaa pienemm\u00e4ksi. Lopulta matkaan l\u00e4hti viisi tutkijaa: Otto Latva, Silja Laine, Noora Kallioniemi, Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki ja Aino J\u00e4ms\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Stavangerissa paistoi aurinko. Vietimme saapumisp\u00e4iv\u00e4n illan kierrellen kaupunkia. Ihastelimme merta, satama-altaassa uiskentelevia haahkoja ja v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 katuja. Kev\u00e4t oli pidemm\u00e4ll\u00e4 kuin Turussa ja kirsikkapuut kukkivat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kauniita katuja Stavangerin keskustassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Boknavuonon etel\u00e4rannalla sijaitseva Stavanger on merellinen kaupunki.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suuntasimme bussilla Stavangerin yliopistolle, jossa Dolly J\u00f8rgensen ja Finn Arne J\u00f8rgensen ottivat meid\u00e4t hymyillen vastaan. He esitteliv\u00e4t Greenhouse-tutkimuskeskuksen omaa tukikohtaa eli valoisaa ja kotoisaa kirjasto- ja kokoustilaa. Seini\u00e4 kiersi tutkimuskeskuksen kirjakokoelma, joka oli j\u00e4rjestetty aihepiireitt\u00e4in. Allekirjoittanut sai aloittelevana tutkijana muistiin monta hyv\u00e4\u00e4 lukuvinkki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynnistyi roundtable-keskustelu otsikolla \u201dMultispecies histories: Perspectives from Finland\u201d<\/a>. Otto Latva kertoi el\u00e4in- ja kasvisuhteen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tutkimuksesta It\u00e4meren alueella. Silja Laine k\u00e4sitteli \u201dFauna et Flora Fennica\u201d -hanketta ja digitoidun lehtiaineiston k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 suomalaisen lajiston historian tutkimuksessa. Noora Kallioniemi valotti ihmisen ja py\u00f6ri\u00e4isen yhteist\u00e4 menneisyytt\u00e4 ja \u201dPy\u00f6ri\u00e4ismuistot\u201d -hankkeen tuloksia. Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki kertoi ymp\u00e4rist\u00f6el\u00e4m\u00e4kerrallisesta tutkimuksesta, jossa yhdistyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4kertatutkimuksen ja humanistisen ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen menetelm\u00e4t. Keskustelua johti professori Dolly J\u00f8rgensen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Saavuimme Stavangerin yliopistolle ja p\u00e4\u00e4simme tutustumaan tutkimuskeskuksen viihtyis\u00e4\u00e4n tilaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Roundtable k\u00e4ytiin otsikolla ”Multispecies histories: Perspectives from Finland”. Vasemmalta oikealle Otto Latva, Silja Laine, Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki, Noora Kallioniemi ja Dolly J\u00f8rgensen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keskustelu jatkui kysymyksell\u00e4 moninaisista tavoista, joilla monilajinen historia suhteutuu ymp\u00e4rist\u00f6historiaan. Tutkijat kertoivat my\u00f6s tutkimuksessa k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n aineistoista kuten digitoiduista sanoma- ja aikakauslehdist\u00e4. Yleis\u00f6kysymykset k\u00e4sitteliv\u00e4t muun muassa tutkimusten aikarajausta, lehtiaineiston mahdollisuuksia ja rajallisuuksia sek\u00e4 historiallisten lajihavaintojen kartallistamista.<\/p>\n\n\n\n

Dolly J\u00f8rgensen esitti tilaisuuden otsikkoon viitaten kysymyksen kansallisen n\u00e4k\u00f6kulman merkityksest\u00e4 monilajisessa tutkimuksessa. Tutkijat pohtivat monilajista historiaa Suomessa ja sen suhdetta toisiin valtioihin ja maantieteellisiin alueisiin. Keskustelussa korostui ylirajaisuus. Esimerkiksi Noora Kallioniemi nosti esiin Pohjanlahdella liikkuneet py\u00f6ri\u00e4iset, joista raportoitiin aika ajoin suomalaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4. El\u00e4imet uivat todenn\u00e4k\u00f6isesti molemmin puolin lahtea niin Suomen kuin Ruotsin rannikoilla. Ylirajainen n\u00e4k\u00f6kulma ja yhteisty\u00f6 ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ihmisen ja muiden lajien sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n suhteen historiaa tutkittaessa.<\/p>\n\n\n\n

Tilaisuuden j\u00e4lkeen ajatustenvaihto jatkui yhteisen p\u00e4iv\u00e4llisen \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kaunis kasvitieteellinen puutarha levitt\u00e4ytyi mets\u00e4iseen rinteeseen aivan yliopiston kupeessa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

K\u00e4vimme matkan aikana my\u00f6s pienell\u00e4 risteilyll\u00e4 ihmettelem\u00e4ss\u00e4 Lysevuonon jyrkki\u00e4 rinteit\u00e4. Lis\u00e4ksi tutustuimme norjalaisten tutkijoiden suosituksesta \u00f6ljymuseoon, joka esitteli \u00f6ljytuotantoa ja sen historiaa \u00f6ljykaupunkina tunnetussa Stavangerissa. Kokonaisuudessaan matka tarjosi monipuolista pureksittavaa niin kaupunki- kuin luonnonymp\u00e4rist\u00f6jen muodossa.<\/p>\n\n\n\n

Kiitokset vieraanvaraisuudesta Dolly ja Finn Arne J\u00f8rgensenille sek\u00e4 muulle tutkimuskeskuksen v\u00e4elle!<\/p>\n\n\n\n

Kuvat: Aino J\u00e4ms\u00e4<\/p>\n\n\n\n

—<\/p>\n\n\n\n

The Greenhouse Centre for Environmental Humanities https:\/\/www.uis.no\/en\/greenhouse<\/a><\/p>\n\n\n\n

HumBio https:\/\/sites.utu.fi\/humbio\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Py\u00f6ri\u00e4ismuistot https:\/\/sites.utu.fi\/pyoriaismuistot\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Fauna et Flora Fennica https:\/\/sites.utu.fi\/faffe\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Matkustimme huhtikuussa vierailulle Norjaan Stavangerin yliopistoon humanistisen ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen keskukseen Greenhouse, jota johtavat professori Dolly J\u00f8rgensen ja professori Finn Arne J\u00f8rgensen. Dolly J\u00f8rgensen toimii yhteisty\u00f6kumppanina dosentti Otto Latvan johtamassa tutkimusprojektissa \u201dKadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit \u2013 Ihmisten suhde It\u00e4meren muuttuvaan biodiversiteettiin (HumBio)\u201d. Vierailua Stavangeriin oli suunniteltu jo vuosia, ja t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 se vihdoin toteutui. Matkaanl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":4346,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[83,207,205],"class_list":["post-3993","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-kulttuurihistoria","tag-monilajinen-historia","tag-ymparistohistoria","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3993","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4346"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3993"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3993\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4022,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3993\/revisions\/4022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}