{"id":4044,"date":"2024-08-31T14:01:50","date_gmt":"2024-08-31T14:01:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4044"},"modified":"2024-08-31T14:04:28","modified_gmt":"2024-08-31T14:04:28","slug":"kustos-kertoo-ozun-maailma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2024\/08\/31\/kustos-kertoo-ozun-maailma\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo \u2013 Ozun maailma"},"content":{"rendered":"\n

FM Topi Timosen v\u00e4it\u00f6skirja The Brothers and Sisters of the Ozu Family: Constructing Family Roles and Social Dynamics in the Post-War Films of Ozu Yasujir\u00f4 1947\u20131962 <\/a><\/em>esitettiin julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 31.8.2024 klo 12. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Jaakko Sepp\u00e4l\u00e4 Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Salmi Turun yliopistosta. Timosen tutkimus on oppiaineen ensimm\u00e4inen japanilaista kulttuuria k\u00e4sittelev\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Timosen v\u00e4it\u00f6skirjan kansikuva on Ozun elokuvasta Varhainen kev\u00e4t (S\u014dshun<\/em>, 1956).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Yasujiro Ozu lukeutuu tunnetuimpiin japanilaisiin elokuvaohjaajiin, ja h\u00e4nest\u00e4 on tehty tutkimusta poikkeuksellisen paljon. H\u00e4nt\u00e4 on usein tarkasteltu formalistisesti, mik\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 Ozu oli tarkkojen kompositioiden yst\u00e4v\u00e4 ja suunnitteli teostensa visuaalisuuden huolellisesti. Timosen tavoitteena on kuitenkin lukea Ozun sodanj\u00e4lkeist\u00e4 tuotantoa laajemmassa kulttuurisessa kontekstissa ja pohtia, miten elokuvat kommentoivat, ja konstruoivat, sosiaalisia suhteita tilanteessa, jossa japanilainen yhteiskunta eli muutoksessa. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa Jaakko Sepp\u00e4l\u00e4 ohjasi keskustelua taitavasti niihin tapoihin, joilla elokuvan kaltainen teos on suhteessa syntyaikaansa, mit\u00e4 moni\u00e4\u00e4ninen teos kertoo ja millaisia tulkinnan vaihtoehtoja on. Sepp\u00e4l\u00e4 ja Timonen k\u00e4viv\u00e4t mukaansa tempaavan keskustelun teemoista, jotka ovat kaiken taiteeseen kohdistuvan kulttuurihistoriallisen tutkimuksen ytimess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Usein Yasujiro Ozua kutsutaan erityisen japanilaiseksi ohjaajaksi. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa k\u00e4vi hyvin ilmi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on pitk\u00e4lti l\u00e4nsimaisen kulttuurin piiriss\u00e4 rakentunut yleistys. Ozun elokuvat olivat my\u00f6s genre-elokuvia ja edustivat lajityyppi\u00e4, jossa oli tapana kuvata arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta jota l\u00e4nsimaissa on tunnettu vain v\u00e4h\u00e4n. Ozun elokuvat on usein n\u00e4hty my\u00f6s melankolisina, mutta v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa Timonen kutsui Ozua suureksi humoristiksi: Ozun elokuvissa on aina huumorin tuomaa inhimillisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuuteen Arcanumin Aava-salissa osallistui 32 kuulijaa, jotka saivat hyv\u00e4n johdattelun sek\u00e4 elokuvan kulttuurihistorialliseen tutkimukseen ett\u00e4 Yasujiro Ozun maailmaan. Ja ehdittiinp\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 my\u00f6s Ozun ehk\u00e4 kuuluisinta otosta, elokuvassa My\u00f6h\u00e4inen kev\u00e4t<\/em> (Banshun, 1949) n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 mystist\u00e4 vaasia…<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vaasi elokuvassa My\u00f6h\u00e4inen kev\u00e4t (Banshun, 1949)<\/figcaption><\/figure><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

FM Topi Timosen v\u00e4it\u00f6skirja The Brothers and Sisters of the Ozu Family: Constructing Family Roles and Social Dynamics in the Post-War Films of Ozu Yasujir\u00f4 1947\u20131962 esitettiin julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 31.8.2024 klo 12. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Jaakko Sepp\u00e4l\u00e4 Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Salmi Turun yliopistosta. Timosen tutkimus on oppiaineen ensimm\u00e4inen japanilaista […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,153,160,161,163],"class_list":["post-4044","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-tutkimus","tag-vaitokset","tag-vaitos","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4044","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4044"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4044\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4050,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4044\/revisions\/4050"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4044"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4044"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4044"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}