{"id":4103,"date":"2024-10-07T07:15:17","date_gmt":"2024-10-07T07:15:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4103"},"modified":"2024-10-07T07:15:18","modified_gmt":"2024-10-07T07:15:18","slug":"modus-vivendi-modus-operandi-paivansankarina-professori-rehtori-marjo-kaartinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2024\/10\/07\/modus-vivendi-modus-operandi-paivansankarina-professori-rehtori-marjo-kaartinen\/","title":{"rendered":"Modus vivendi & modus operandi: p\u00e4iv\u00e4nsankarina professori, rehtori Marjo Kaartinen"},"content":{"rendered":"\n

Kes\u00e4isen l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 elokuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Arcanumissa juhlittiin 60 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nytt\u00e4 professoria ja yliopistomme tuoretta rehtoria Marjo Kaartista. Marjon kunniaksi j\u00e4rjestetty seminaari Modus Vivendi \u2013 Living and Believing in the European Past<\/em> rakentui Marjon tutkimusaiheiden ja t\u00e4h\u00e4nastisen uran eri vaiheiden ymp\u00e4rille ja sen toteutuksesta vastasi runsaslukuinen ja kansainv\u00e4linen joukko p\u00e4iv\u00e4nsankarin kollegoja, yst\u00e4vi\u00e4 sek\u00e4 entisi\u00e4 ett\u00e4 nykyisi\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaohjattavia ja opiskelijoita. Osallistuin seminaariin sek\u00e4 j\u00e4rjestelyiss\u00e4 auttaneena tutkimusavustajana ett\u00e4 aiheista kiinnostuneena yleis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4. Koska olen my\u00f6s kulttuurihistorian maisteriopiskelija, on aina mukava p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutustumaan erilaisiin akateemisiin tilaisuuksiin ja kuulemaan eri vaiheissa uraansa olevia tutkijoita.<\/p>\n\n\n\n

Professori Sari Katajala-Peltomaan tervetulotoivotusten j\u00e4lkeen seminaari alkoi Etel\u00e4-Tanskan yliopiston apulaisprofessori emerita Deborah Simontonin Keynote-puheenvuorolla Inscribing the Town on Women\u2019s Bodies: Public Health and Public Order in Eighteenth-century Aberdeen<\/em> kuljetti kuulijat 1700-luvun Skotlantiin. Simonton valotti arkistol\u00e4hteist\u00e4\u00e4n nousevin esimerkein sit\u00e4, mill\u00e4 tavoin uudistumaan pyrkiv\u00e4 kaupunki kontrolloi hygieniaan ja terveyspolitiikkaan vedoten naisten, erityisesti ty\u00f6v\u00e4enluokkaisten naisten, n\u00e4kymist\u00e4 ja liikkumista kaupunkitilassa. T\u00e4m\u00e4 Aberdeen oli hyvin erilainen kuin se, jossa Deborahin ja Marjon yhteisty\u00f6 ja yst\u00e4vyys alkoi reilut 200 vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4 pohjusti Anu Korhosen ja Anni Hellan toimittamaa ja Marjolta visusti salassa pidetty\u00e4 projektia, jonka he saivat viimein esitell\u00e4 my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4nsankarille. Deborahin puheenvuoro perustui h\u00e4nen artikkeliinsa, joka on osa Cultural Perceptions of Health, Illness and the Body in Medieval and Early Modern Europe <\/em>-Festschrifti\u00e4 eli juhlakirjaa. My\u00f6hemmin syksyll\u00e4 ilmestyv\u00e4, Amsterdam University Pressin julkaisema kirja on kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n tulos, jonka teemat ulottuvat ajallisesti my\u00f6h\u00e4iskeskiajalta uuden ajan alkuun. Artikkelit l\u00e4hestyv\u00e4t hyvin- ja pahoinvointia, sairastumista, parantumista ja parantamista useista n\u00e4k\u00f6kulmista ja nojautuvat moninaisiin l\u00e4hdetyyppeihin hagiografiasta henkil\u00f6kohtaiseen kirjeenvaihtoon.<\/p>\n\n\n\n

\"Maalauksessa
Marjon Festschriftin kansi ja sis\u00e4llysluettelo. Kannen maalaus: Jan Havickz. Steen: The Sick Woman (n. 1663\u20131666).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Juhlakirjan teemassa ja hengess\u00e4 juhlat jatkuivat Anu Korhosen vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 paneelikeskustelulla Centuries of Spiritual and Bodily Health.<\/em> Panelisteina toimivat Thomas V. Cohen (York University, Toronto), Elizabeth S. Cohen (York University, Toronto), Matti Peikola (Turun yliopisto), Teemu Immonen (Turun yliopisto) ja Anni Hella<\/a> (Turun yliopisto). Keskustelu toi hienosti esiin sen, kuinka monenlaisista tutkimusaineistoista ja -aiheista on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 vihjeit\u00e4 tai suoriakin viittauksia henkiseen ja ruumiilliseen hyvinvointiin, kunhan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmansa tai vastaanottimensa oikealle taajuudelle. Terveyden horjuminen voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 kirjatuksi oikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoihin ja Ferrara-Firenzen konsiilin osallistuja joutuukin sairastuttuaan pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjeitse itselleen sijaista. Vaikka enemmist\u00f6 panelisteista oli historioitsijoita, filologeja edustaneen Matti Peikolan puheenvuorot synnyttiv\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 keskustelua tieteenalojen rajat ylitt\u00e4vist\u00e4 menetelmist\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmista sek\u00e4 yhteisty\u00f6n eduista.<\/p>\n\n\n\n

New Approaches to Cultural History<\/em> -esitelmien aikana kuultiin joukkoa Marjon entisi\u00e4 ja nykyisi\u00e4 opiskelijoita ja ohjattavia. Niina Siivikon, Marika Ahosen, Pekka Kolehmaisen, Reima V\u00e4lim\u00e4en ja Marika R\u00e4s\u00e4sen lyhyet puheenvuorot toivat ajoittain koskettavallakin tavalla esiin sen, kuinka merkityksellinen ohjaajan ja ohjattavan v\u00e4linen suhde on akateemisen ty\u00f6skentelyn \u2013 ja el\u00e4m\u00e4n \u2013 tarjoilemien yll\u00e4tysten ja haasteiden keskell\u00e4. Ohjaajan ohjattavaansa valama luottamus siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on oikealla polulla, oikea-aikaisesti kysytyt tiukatkin kysymykset, napakka aikatauluttaminen, rohkaisu sek\u00e4 tarvittaessa syvemm\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen tuen tarpeen ymm\u00e4rt\u00e4minen olivat ne puhujien syv\u00e4sti arvostamat ominaisuudet, jotka Marjosta opettajana, ohjaajana ja kollegana l\u00f6ytyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"Suurta
Puhujavuorossa Marika R\u00e4s\u00e4nen. Kuva: Annukka Ahola<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Seminaarin lopuksi professori Hannu Salmi tarkasteli yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n Marjon kanssa seminaarin p\u00e4\u00e4teema modus vivendin<\/em> kautta ja esitteli sille parin, modus operandin<\/em>. T\u00e4m\u00e4 sitoi hienolla tavalla yhteen aikaisemmissa puheenvuoroissa k\u00e4sitellyt, Marjon laaja-alaista kiinnostusta ja osaamista kuvastaneet aiheet siihen tapaan, jolla h\u00e4n n\u00e4it\u00e4 teemoja on uransa aikana k\u00e4sitellyt paitsi tutkijana my\u00f6s ahkerana ja rohkeana yhteiskunnallisena keskustelijana.<\/p>\n\n\n\n

Kiinnostavien, viihdytt\u00e4vien ja liikuttavien esitelmien ja keskustelujen ohella seminaarista j\u00e4i vahvasti mieleen l\u00e4mmin, v\u00e4lit\u00f6n ja iloinen tunnelma sek\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kourallinen oivalliseksi koettuja neuvoja muistiin talletettaviksi ja kokeiluun otettaviksi.<\/p>\n\n\n\n

\"Tummaan
Hannu Salmi kukittaa Marjon. Kuva: Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4isen l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 elokuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Arcanumissa juhlittiin 60 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nytt\u00e4 professoria ja yliopistomme tuoretta rehtoria Marjo Kaartista. Marjon kunniaksi j\u00e4rjestetty seminaari Modus Vivendi \u2013 Living and Believing in the European Past rakentui Marjon tutkimusaiheiden ja t\u00e4h\u00e4nastisen uran eri vaiheiden ymp\u00e4rille ja sen toteutuksesta vastasi runsaslukuinen ja kansainv\u00e4linen joukko p\u00e4iv\u00e4nsankarin kollegoja, yst\u00e4vi\u00e4 sek\u00e4 entisi\u00e4 ett\u00e4 nykyisi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":37113,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4103","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4103","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4103"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4103\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4114,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4103\/revisions\/4114"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}