{"id":4104,"date":"2024-10-10T13:39:35","date_gmt":"2024-10-10T13:39:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4104"},"modified":"2024-10-10T13:39:37","modified_gmt":"2024-10-10T13:39:37","slug":"tila-asketismi-ja-varhaiset-painotuotteet-hagiografiailtapaivan-monipuolinen-anti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2024\/10\/10\/tila-asketismi-ja-varhaiset-painotuotteet-hagiografiailtapaivan-monipuolinen-anti\/","title":{"rendered":"Tila, asketismi ja varhaiset painotuotteet \u2013 Hagiografiailtap\u00e4iv\u00e4n monipuolinen anti"},"content":{"rendered":"\n

TUCEMEMS tutkimuskeskus j\u00e4rjesti yhdess\u00e4 projektin \u201dRethinking the Late Medieval Relic (c. 1200-1550)\u201d kanssa hagiografiaan keskittyv\u00e4n teemailtap\u00e4iv\u00e4n 17.9. Turun yliopistossa. Puhujia oli professorista maisteriopiskelijaan \u2013 ja kaikilta uratasoilta silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4. Thomas Devaneyn keynote-luennon lis\u00e4ksi ohjelma koostui seitsem\u00e4st\u00e4 lyhyest\u00e4 esitelm\u00e4st\u00e4 ja runsaasta keskustelusta. Paikalla oli parisenkymment\u00e4 osallistujaa.<\/p>\n\n\n\n


Hagiografia on kattotermi, jolla tarkoitetaan pyhimyksiin liittyv\u00e4\u00e4 tekstitraditiota. Se kattaa useita eri tekstityyppej\u00e4 ja genrej\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerroista ja ihmekertomuksista kanonisaatio- eli pyhimykseksijulistamisprosesseihin, jotka ovat my\u00f6s oikeudellisia l\u00e4hteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi saman m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4sateenvarjon alle mahtuvat niin saarnat kuin kirjeetkin \u2013 kuvallista materiaalia unohtamatta. Koko t\u00e4m\u00e4 laaja skaala k\u00e4ytiin seminaarissa l\u00e4pi, mutta sen sijaan itse pyhimyksist\u00e4 puhuttiin varsin v\u00e4h\u00e4n. Hagiografia l\u00e4hdetyyppin\u00e4 osoitti monimuotoisuutensa: temaattisesti iltap\u00e4iv\u00e4n aikana k\u00e4siteltiin eri n\u00e4k\u00f6kulmista tilaa ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, poliittisia ja opetuksellisia n\u00e4k\u00f6kulmia sek\u00e4 niin pyhyyden malleja kuin pyhimyksi\u00e4 malleina. Lopulta pohdittiin kysymyst\u00e4 mik\u00e4 itse asiassa on ihme (kussakin ajassa).<\/p>\n\n\n\n

\"Seminaarin
Thomas Devaneyn esitelm\u00e4 k\u00e4sitteli uuden ajan alun painettuja ihmekertomuskokoelmia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Seminaarin avasi Thomas Devaneyn luento \u201dPiety, Probability, Practice, and the Public: Reading Early Modern Miracle Stories\u201d. Jo keskiajalla ihmekertomukset kiersiv\u00e4t niin suullisina tarinoina kuin kirjoitettuina versiona, joita kopioitiin k\u00e4sikirjoituksesta toiseen. Vuorovaikutus kulki molempiin suuntiin: kokemuksia kirjoitettiin muistiin ja kirjalliset mallit saivat uuden el\u00e4m\u00e4n suusta suuhun kiert\u00e4vin\u00e4 tarinoina. Uuden ajan alku ja painokoneet toivat kuitenkin uuden ulottuvuuden my\u00f6s pyhimyskulttien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Uuden ajan alun ihmekertomukset noudattivat vanhoja malleja ja toisinaan suoraan kierr\u00e4ttiv\u00e4t aikaisempia tarinoita kenties vain kevyesti niit\u00e4 varioiden, mutta uusi tekniikka mahdollisti laajemman yleis\u00f6n. Ihmeit\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 oleva vihkonen saattoi maksaa ty\u00f6l\u00e4isen kahden p\u00e4iv\u00e4n palkan verran. Se oli huomattava summa arjen tarpeiden kanssa kamppailevalle, mutta kuitenkin mahdollinen taloudellinen satsaus. T\u00e4llaiset pienet kirjaset olivat suosittuja ja niist\u00e4 otettiin useita painoksia. <\/p>\n\n\n\n


Thomas osoitti esityksess\u00e4\u00e4n, kuinka ihmekertomusten funktio pysyi suurelta osin samana uudessakin tilanteessa: ne olivat mainostusta potentiaalisille pyhiinvaeltajille, jotta he vierailisivat tietyiss\u00e4 pyh\u00e4k\u00f6iss\u00e4. Ihmekertomusten ydin oli didaktinen, mutta ne eiv\u00e4t tavoitelleet niink\u00e4\u00e4n \u00e4lyllist\u00e4 kuin emotionaalista ja hengellist\u00e4 reaktiota kuulijoissaan. Painetut kirjaset avaavat ovia tarinoiden lukijoiden ja kuulijoiden (tarinoita luettiin usein \u00e4\u00e4neen) responssin ja lukutapojen analyysiin tavalla, jota keskiaikaisen k\u00e4sikirjoitustradition analyysi ei juuri mahdollista.<\/p>\n\n\n\n

\"1500-luvulla
Neitsyt Marian ihmeet olivat suosittuja varhaisia painotuotteita uuden ajan alussa. Kuvan teos on vuodelta 1627.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Thomasin lis\u00e4ksi iltap\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 esiintyi muitakin vierailijoita. Toinen heist\u00e4 oli kulttuurihistoriassa vierailevana tutkijan oleva tohtoriopiskelija Vittoria Magnoler, joka analysoi Thomas Aquinaksen kulttia niin visuaalisten kuin tekstuaalisten l\u00e4hteiden avulla. H\u00e4nen esitelm\u00e4ns\u00e4 aikana pohdittiin mystiikan ideaaleja, \u201dprovosoiduttiin\u201d kirkon toleraatiosta ja mietittiin mallien ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Toinen vieraileva tohtoriopiskelija oli Tommi Suomalainen Helsingin yliopistosta. H\u00e4n tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa William Norwichlaisen kultin poliittisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Aihe on t\u00e4rke\u00e4 ja ajankohtainen kultin antisemitististen kytk\u00f6sten vuoksi.<\/p>\n\n\n\n


Iltap\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 esiintyi ilahduttavan monta \u201domaa\u201d nuorta tutkijaa: v\u00e4it\u00f6skirja projektinsa kulttuurihistoriassa juuri aloittanut Petra Uusitalo, viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 maisteriksi valmistunut Jutta Laitila ja pro graduaan paraikaa ty\u00f6st\u00e4v\u00e4 Sara Karuneva. Esitelm\u00e4t kattoivat ajan my\u00f6h\u00e4isantiikista my\u00f6h\u00e4iskeskiajalle ja analysoivat kirjeit\u00e4, ihmekertomuskokoelmia ja pyhimysten el\u00e4m\u00e4kertoja. Metodologinen ote vaihteli kontekstoivasta l\u00e4hiluvusta tilasyntaksiin. Yhteist\u00e4 kaikille esitelmille oli tilan ja ruumiillisuuden kytk\u00f6s, jota l\u00e4hestyttiin monelta eri n\u00e4k\u00f6kulmalta \u2013 innostuneesti, innovatiivisesti ja materiaaliin ja metodologioihin huolella perehtyen. Iltap\u00e4iv\u00e4 oli kaikkinensa antoisa, mutta n\u00e4m\u00e4 nuoret tutkijat olivat erityinen ilon aihe. Hagiografinen tutkimus on Turun kulttuurihistoriassa kansainv\u00e4lisestikin vertaillen iso keskittym\u00e4 ja ty\u00f6 on laadukasta. Opiskelijoiden kontribuutiot osoittivat, ett\u00e4 my\u00f6s jatkumoa tutkimussuunnalla on. <\/p>\n\n\n\n


Iltap\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 esiintyiv\u00e4t my\u00f6s Teemu Immonen ja Jenni Kuuliala. Teemun aihe visuaalisesta hagiografiasta her\u00e4tti pohtimaan kuvien ja tekstin suhdetta ja sit\u00e4, miten pyhimyst\u00e4 voi imitoida. Pyhien ihmisten katsottiin olevan hengellisi\u00e4 roolimalleja tavallisille kristityille, mutta samalla he veiv\u00e4t kristilliset hyveet \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin \u2013 tavallisten kristittyjen ulottumattomiin. Imitaatiota ei helpottanut se, ett\u00e4 heill\u00e4 oli charisma, jumalan armolahja. Jennin esitys p\u00e4\u00e4tti seminaarin ja sen my\u00f6t\u00e4 palattiin keskiaikakierroksen j\u00e4lkeen uuden ajan alkuun ja ihmeisiin. Konkreettisten hartaudenharjoittamisen tapojen ohella h\u00e4nen esitelm\u00e4ns\u00e4 k\u00e4sitteli filosofista ikuisuuskysymyst\u00e4: mik\u00e4 on ihme? Ajallisia eroja luonnollisesti on, mutta my\u00f6s konteksti ja tekstityyppi vaikuttavat m\u00e4\u00e4ritelmiin. Seminaarilaiset eiv\u00e4t ihan viel\u00e4 saaneetkaan muodostettua lopullista vastausta kysymykseen.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"Milanon
Tilan ja pyh\u00e4n v\u00e4linen suhde Milanon tuomiokirkossa.
Seinill\u00e4 on kuvaohjelma pyh\u00e4n Carlo Borromeon el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmeist\u00e4.<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Seminaari oli monella tapaa onnistunut: se toi eri vaiheessa olevia tutkijoita yhteen pohtimaan heille l\u00e4heisi\u00e4 \u2013 mutta muissa seminaareissa usein turhan eksoottisina n\u00e4ytt\u00e4ytyvi\u00e4 \u2013 tekstej\u00e4 ja muita l\u00e4hdemateriaaleja. Vierailijoiden ansiosta se oli my\u00f6s kotikansaniv\u00e4lisyytt\u00e4 parhaimmillaan. Tilaisuuden j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Marika R\u00e4s\u00e4nen oli tehnyt erinomaista ty\u00f6t\u00e4 \u2013 toivottavasti t\u00e4st\u00e4 tulee perinne!<\/p>\n\n\n\n

Workshopin ohjelmaan p\u00e4\u00e4set tutustumaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4: https:\/\/sites.utu.fi\/tucemems\/events\/hagiography-afternoon-papers-and-works-in-progress<\/a><\/p>\n\n\n

skapel<\/div>\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TUCEMEMS tutkimuskeskus j\u00e4rjesti yhdess\u00e4 projektin \u201dRethinking the Late Medieval Relic (c. 1200-1550)\u201d kanssa hagiografiaan keskittyv\u00e4n teemailtap\u00e4iv\u00e4n 17.9. Turun yliopistossa. Puhujia oli professorista maisteriopiskelijaan \u2013 ja kaikilta uratasoilta silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4. Thomas Devaneyn keynote-luennon lis\u00e4ksi ohjelma koostui seitsem\u00e4st\u00e4 lyhyest\u00e4 esitelm\u00e4st\u00e4 ja runsaasta keskustelusta. Paikalla oli parisenkymment\u00e4 osallistujaa. Hagiografia on kattotermi, jolla tarkoitetaan pyhimyksiin liittyv\u00e4\u00e4 tekstitraditiota. Se kattaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":44323,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4104","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4104","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44323"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4104"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4104\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4126,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4104\/revisions\/4126"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4104"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4104"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4104"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}