{"id":413,"date":"2012-01-19T10:48:42","date_gmt":"2012-01-19T08:48:42","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=413"},"modified":"2012-01-19T10:48:42","modified_gmt":"2012-01-19T08:48:42","slug":"kulttuuri-osana-elaman-kokonaisuutta-ajatuksia-palmgren-seminaarista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2012\/01\/19\/kulttuuri-osana-elaman-kokonaisuutta-ajatuksia-palmgren-seminaarista\/","title":{"rendered":"Kulttuuri osana el\u00e4m\u00e4n kokonaisuutta \u2013 ajatuksia Palmgren-seminaarista"},"content":{"rendered":"

Jatko-opiskelijoille suunnatussa kulttuurihistorian Joulukoulussa puhuttiin tammikuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kulttuurin k\u00e4sitteest\u00e4. Professori Hannu Salmi esitteli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa esiin nousseita n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kulttuurilla ja kulttuurihistorialla tarkoitettiin. Kulttuuri ymm\u00e4rrettiin toisaalta hengen viljelyn\u00e4 ja toisaalta kansanel\u00e4m\u00e4n t\u00e4ysin konkreettisen puolen kuvauksena. Joissakin yhteyksiss\u00e4 puhuttiin kulttuurista kansakunnan sis\u00e4isen\u00e4 el\u00e4m\u00e4n\u00e4 ennen valtion muodostamisen vaihetta. Lamprechtilaisuus toi mukaan kiinnostuksen kollektiivisiin ilmi\u00f6ihin, tosin Gunnar Suolahti (ent. Palander) kiinnitti huomionsa my\u00f6s aikakauteen, el\u00e4m\u00e4nmuotoihin ja yksil\u00f6n kuvaamiseen sen osana – \u201dei henkil\u00f6 yksin vaan aikansa v\u00e4r\u00e4j\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 yhten\u00e4 sirpaleena\u201d.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kulttuurihistorian varhainen vaihe ohitettiin suomalaisessa historiantutkimuksessa kuitenkin nopeasti, Salmen mukaan jo 1936, jolloin ensimm\u00e4inen versio Suomen kulttuurihistoria<\/em>-teossarjaa julkaistiin. Tutkijoiden mielenkiinto alkoi yh\u00e4 enemm\u00e4n suuntautua kulttuurisista ilmi\u00f6ist\u00e4 ja kansanomaisesta el\u00e4m\u00e4nmuodosta yksil\u00f6iden tutkimiseen ja muille historian osa-alueille. Kulttuurihistoriasta ei en\u00e4\u00e4 puhuttu, vain \u00c5bo Akademissa sit\u00e4 opetettiin kansanomaisen kulttuurin sis\u00e4lt\u00f6isen\u00e4.<\/p>\n

Hannu Salmen esityst\u00e4 kuunnellessani tajusin, miten selv\u00e4sti suomalainen vasemmistolainen kulttuurikriitikko ja teoreetikko Raoul Palmgrenin 1930- ja 1940-lukujen kirjoitukset suomalaisen kulttuuriel\u00e4m\u00e4n historiasta j\u00e4sentyiv\u00e4t omaan aikaansa. Palmgren oli seurannut 1920- ja 1930-lukujen historioitsijoiden kirjoittelua ja omalta osaltaan jatkanut n\u00e4iden ajatusten kehittely\u00e4 edelleen \u2013 ja omalla tavallaan. Mutta koska Palmgren suuntautui niin vahvasti marxilaisen kulttuuriteorian luomiseen ja sit\u00e4 soveltavaan historiankirjoitukseen, ovat tutkijatkin keskittyneet sen tutkimiseen ja ehk\u00e4 pit\u00e4neet v\u00e4hemm\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 h\u00e4nen tulkitsemistaan historiatieteest\u00e4 k\u00e4ydyn, kulttuurihistoriaa koskeneen aikalaiskeskustelun kontekstissa.<\/p>\n

Palmgren eniten luetussa teoksessa Suuri linja. Arwidssonista vallankumouksellisiin sosialisteihin. Kansallisia tutkielmia<\/em> (1948) nousee esille monia ajatuksia, jotka jatkavat 1900-luvun alun kulttuurista ja kulttuurihistoriasta k\u00e4yty\u00e4 keskustelua. Niit\u00e4 ovat ajatukset aikakauden ja ihmisen suhteesta : toisaalta aikakausi tuottaa ihmisen kaltaisekseen, mutta toisaalta jotkut yksil\u00f6t \u2013 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa radikaalin sivistyneist\u00f6n edustajat \u2013 voivat tehd\u00e4 siit\u00e4 tietoisen irtioton, asettua ajalleen antiteesiksi ja \u201dtemmata ajan ratasta eteenp\u00e4in\u201d. (vrt. Friedell) N\u00e4in syntyv\u00e4n radikaalin kansallisen projektin Palmgren halusi nostaa esiin ja asettaa sen perustaksi tulevalle kulttuurille. Palmgren tiedosti hyvin kulttuurisen hegemonian merkityksen ja katsoi, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asti kansallista perint\u00f6\u00e4 oli k\u00e4ytetty v\u00e4\u00e4ristellen porvarillisiin tarkoitusperiin. Sen vuoksi kansallinen perint\u00f6 piti vallata koko kansalle. Toisaalta my\u00f6s kansan piti sivisty\u00e4, jotta se voisi jatkaa sit\u00e4. Kansansivistysty\u00f6n ideaali vei Palmgreninkin ajatusta eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Kulttuuri oli Palmgrenille osa el\u00e4m\u00e4n kokonaisuutta, sidoksissa konkreettisiin olosuhteisiin, jotka loivat el\u00e4m\u00e4n ja toiminnan edellytykset kulloisenakin aikana. Kulttuuri oli aina yhteydess\u00e4 yhteiskunnallisiin ja poliittisiin trendeihin. Tutkimuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 Palmgren n\u00e4ki el\u00e4m\u00e4n eri toimintamuotojen\u00a0 keskin\u00e4isten suhteiden selvitt\u00e4misen ja vaati tutkijalta historiallista suhteellisuuden tajua.<\/p>\n

Palmgrenin kulttuurik\u00e4sityksess\u00e4 on muitakin kiinnostavia elementtej\u00e4, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t h\u00e4net aikakauden varhaiseen kulttuurihistoriaan. H\u00e4n puhui aikakauden ihmistyypeist\u00e4, etenkin aktiivisen \u00e4lymyst\u00f6l\u00e4isen tyypist\u00e4 aikakauden ihmisen tiivistym\u00e4n\u00e4 (vrt.\u00a0 Suolahti). H\u00e4n oli kiinnostunut kulttuurin muodoista (vrt. Huizinga) ja etsi innostusta saksalaisen ekspressionistisen taidehistorioitsija Hausensteinin ajatuksesta, jonka mukaan kukin yhteiskunnallisen vaihe luo oman muotokielens\u00e4. Palmgren katsoi, ett\u00e4 esimerkiksi kirjallisuudessa uusi sosialistinen kulttuuri loisi uuden muotokielen taiteelle ja kirjallisuudelle.<\/p>\n

\"\"Vaikka Palmgrenia pidet\u00e4\u00e4n maassamme vasemmistolaisen kulttuuriteorian ja ty\u00f6l\u00e4iskirjallisuuden merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tutkijana, h\u00e4nen kirjoituksensa eiv\u00e4t ole olleet paljoa esill\u00e4 1980-luvun Palmgren-renessanssin j\u00e4lkeen, jolloin h\u00e4nen tekstej\u00e4\u00e4n julkaistiin uudelleen ja jolloin h\u00e4n itse julkaisi lukuisia teoksia. Viime viikolla h\u00e4nen monipuolinen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 nousi kuitenkin hetkeksi valokeilaan \u2013\u00a0 Palmgrenin kunniaksi j\u00e4rjestettiin Helsingiss\u00e4, Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjastossa 12.1. \u00a0100-vuotisseminaari. (nauhoite seminaarista osoitteessa: http:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/<\/a>. Tilaisuudessa Palmgrenia arvioitiin niin vasemmistointellektuellina (Hanne Koivisto), poliittisena kannanottajana (Ilkka Liikanen, Erkki Tuomioja), lehtimiehen\u00e4 (Kari Sallamaa) kuin kirjallisuudentutkijana (Pertti Karkama) kriitikkona (Jaana Torninoja-Latola) sek\u00e4 kirjastonjohtajana (Kirsti Lumiala). Puhumassa oli paitsi Palmgrenin ajattelua tutkineita, my\u00f6s niit\u00e4, jotka kertoivat h\u00e4nest\u00e4 ihmisen\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 muistettiin is\u00e4n\u00e4 (Nina Palmgren), yst\u00e4v\u00e4n\u00e4, esikuvana (Peter von Bagh). Tilaisuuden tunnelma oli innostunut, tuntui kuin Palmgren olisi itsekin ollut paikalla \u2013 ja tavallaan h\u00e4n olikin, sill\u00e4 Palmgrenista tehdyt tv-haastattelut ja valokuva-esitys olivat katsottavissa kaiken aikaa. Vitriineiss\u00e4 esiteltiin h\u00e4nen k\u00e4sikirjoituksiaan ja kirjojaan. Kirjaston hyllyiss\u00e4 oli osa Palmgrenin suuresta kotikirjastosta. Satap\u00e4inen yleis\u00f6 kuunteli ja keskusteli, Koiton Laulu lauloi ty\u00f6v\u00e4enlauluja.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n kuluessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Palmgrenia pit\u00e4isi tutkia lis\u00e4\u00e4 \u2013 etenkin kun Kansan arkistossa oleva 130 arkistolaatikon Palmgren-kokoelma on nyt tutkijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja tarjoaa lis\u00e4valaistusta h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Virisikin ajatuksia h\u00e4nen poliittisen osallistumisensa tutkimuksen tarkentamisesta, mutta my\u00f6s uuden el\u00e4m\u00e4kerran kirjoittamisesta.\u00a0 Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt otollisemmalta Palmgrenin tutkimiseen kuin pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Luokka-k\u00e4sitteen paluu tutkimukseen ja kiinnostus tavalliseen ihmiseen \u2013 kansaan ja ty\u00f6v\u00e4keen, el\u00e4m\u00e4n arkeen ja k\u00f6yhyyteen on saanut etenkin nuoret tutkijat etsiytym\u00e4\u00e4n ty\u00f6l\u00e4is- ja ty\u00f6l\u00e4iskirjallisuuden tutkimuksen pariin. My\u00f6s Palmgrenin mittavat ty\u00f6l\u00e4iskirjallisuushistorian teokset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kiinnostusta. Ty\u00f6l\u00e4iskirjallisuuteen perehtynyt tutkija Kati Launis (Kotimainen kirjallisuus) avaa artikkelissaan Joukkosyd\u00e4nt\u00e4<\/em>, Palmgrenin tunnetuinta ty\u00f6l\u00e4iskirjallisuushistoriateosta \u00a0osoitteessa: http:\/\/www.thpts.fi\/2012\/01\/09\/<\/a>. Elsi Hyttil\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirja ty\u00f6l\u00e4iskirjailija Elviira Willmanista valmistuu t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 niinik\u00e4\u00e4n Kotimaisessa kirjallisuudessa. My\u00f6s vasemmisto\u00e4lymyst\u00f6\u00e4 tutkitaan. Sinervon sisarusten maailmankatsomuksesta tekee Jaana Torninoja-Latola v\u00e4it\u00f6skirjaa Suomen historiassa ja vasemmisto\u00e4lymyst\u00f6n identiteettikysymyksist\u00e4 allekirjoittanut Kulttuurihistoriassa.\u00a0 Kiinnostava yhteensattumako, ett\u00e4 kaikkien tutkijoiden kotipes\u00e4 on Sirkkalan kampuksella \u2013 jo t\u00e4m\u00e4 tarjoaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia vuorovaikututukseen, ehk\u00e4p\u00e4 joskus yhteisiin hankkeisiinkin!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatko-opiskelijoille suunnatussa kulttuurihistorian Joulukoulussa puhuttiin tammikuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kulttuurin k\u00e4sitteest\u00e4. Professori Hannu Salmi esitteli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa esiin nousseita n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kulttuurilla ja kulttuurihistorialla tarkoitettiin. Kulttuuri ymm\u00e4rrettiin toisaalta hengen viljelyn\u00e4 ja toisaalta kansanel\u00e4m\u00e4n t\u00e4ysin konkreettisen puolen kuvauksena. Joissakin yhteyksiss\u00e4 puhuttiin kulttuurista kansakunnan sis\u00e4isen\u00e4 el\u00e4m\u00e4n\u00e4 ennen valtion muodostamisen vaihetta. Lamprechtilaisuus toi mukaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":537,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[],"class_list":["post-413","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","category-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/413","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/537"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=413"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/413\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=413"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=413"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=413"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}