{"id":4183,"date":"2024-11-22T08:34:20","date_gmt":"2024-11-22T08:34:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4183"},"modified":"2024-11-22T08:34:22","modified_gmt":"2024-11-22T08:34:22","slug":"fasismin-ja-elokuvan-risteyskohtia-konferenssikuulumisia-roomasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2024\/11\/22\/fasismin-ja-elokuvan-risteyskohtia-konferenssikuulumisia-roomasta\/","title":{"rendered":"Fasismin ja elokuvan risteyskohtia: konferenssikuulumisia Roomasta"},"content":{"rendered":"\n<p>Lokakuussa 2024 minulla on ilo osallistua Roomassa j\u00e4rjestettyyn kansainv\u00e4liseen konferenssiin <em>Cinema between Imagination and Reality in the Fascist Era<\/em>. T\u00e4m\u00e4 konferenssi oli osa laajempaa <em>Film Europe: European Cinema between Imagination and Reality<\/em> -tutkimusverkostoa, joka keskittyy eurooppalaisen elokuvan historiaan fasistisen aikakauden (1933\u22121945) aikana. Tapahtuma tarjosi 16 maasta tulevalle ja monitieteiselle tutkijajoukolle tilaisuuden keskustella elokuvatutkimuksen teemasta, joka on j\u00e4lleen her\u00e4tt\u00e4nyt kiinnostusta. Viimeksi aihe oli esill\u00e4 2010-luvun taitteessa, jolloin yhteisty\u00f6n tuloksena julkaistiin kokoomateos <em>Cinema and the Swastika: The International Expansion of Third Reich Cinema<\/em> (Roel Vande Winkel ja David Welch, London: Palgrave Macmillan UK, 2011). Fasistisen aikakauden elokuvakulttuurin tutkimus on nyt siirtynyt nelj\u00e4nteen aaltoon, jonka my\u00f6t\u00e4 k\u00e4sitys fasistisen elokuvateollisuuden maailmanlaajuisista vaikutuksista laajenee, kun mukaan tulee uusia l\u00e4hdeaineistoja ja n\u00e4k\u00f6kulmia. Suomalainen tutkimus puuttui aiemmasta teoksesta viel\u00e4 kokonaan, mutta nyt my\u00f6s me saamme olla mukana. <br><br>Konferenssin ja koko tutkimusyhteisty\u00f6n keskeisen\u00e4 kohteena on <em>Internationale Filmkammer<\/em> (IFK) joka perustettiin vuonna 1935 eurooppalaisen elokuvateollisuuden neuvonantavaksi elimeksi. IFK pyrki vahvistamaan eurooppalaista elokuvatuotantoa ja luomaan koko maanosan kattavan tuotanto- ja jakelukoneiston, jonka avulla voitaisiin vastustaa Yhdysvaltojen valta-asemaa elokuvamarkkinoilla. Vuonna 1941 IFK:sta tuli entist\u00e4 selvemmin natsi-Saksan ja Italian hallitsema kulttuurisen hegemonian v\u00e4line, jonka tavoitteena oli vakiinnuttaa fasistien vaikutusvalta eurooppalaisessa elokuvateollisuudessa ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kulttuurin keinoin niiden ideologisia viestej\u00e4. Suomessa jako amerikkalais- ja saksalaismieliseen elokuvav\u00e4keen n\u00e4kyi jatkosodan aikana <em>filmiriidan<\/em> muodossa. Meill\u00e4 kiista koski sit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 alalla aktiivisesti pyrki\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdysvaltalaiselokuvan esitt\u00e4mist\u00e4 ja tukea sen sijaan saksalaiselokuvaa.<br><br>Konferenssi pyrki syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 IFK:n roolista eurooppalaisen elokuvan historiassa, ja monissa puheenvuoroissa pohdittiin saksalaisen elokuvan hegemonian vaikutusta k\u00e4sityksiin \u201deurooppalaisesta\u201d elokuvasta, sen sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tuotanto- ja jakelukulttuureista. Kun IFK pyrki vaikuttamaan elokuvien tuotantoon, levitykseen ja esitt\u00e4miseen \u2013 ottamaan siis haltuunsa koko elokuvan tuotantokoneiston \u2013 on sit\u00e4 tarkasteltava monitieteisesti, yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 elokuvatutkimuksen, sosiologian, poliittisen- ja taloushistorian n\u00e4k\u00f6kulmia, tietysti kulttuurihistoriaa unohtamatta!<br><br>Benjamin Martinin (Uppsalan yliopisto) keynote-puheenvuoro <em>Revisiting the International Film Chamber: Nazi-Fascist &#8221;Film Europe&#8221; in Global History<\/em> k\u00e4sitteli natsielokuvakulttuurin historiaa globaalina, verkostojen ja kulkeutumisten historiana. H\u00e4n k\u00e4sitteli IFK-organisaation roolia osana laajempaa natsi-Saksan ja fasistisen Italian pyrkimyst\u00e4 kulttuurisen hegemonian saavuttamiseen. Martin painotti IFK:n monitasoista vaikutusta elokuvien tuotantoon, levitykseen ja poliittiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n eri maissa, ja kuinka n\u00e4m\u00e4 toimet kytkeytyiv\u00e4t laajempiin kulttuurisiin ja poliittisiin projekteihin fasistisen ajan Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"643\" height=\"326\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2024\/11\/kuva.png\" alt=\"Benjamin Martin pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 puheenvuoroaan.\" class=\"wp-image-4186\" style=\"width:673px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2024\/11\/kuva.png 643w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2024\/11\/kuva-300x152.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 643px) 100vw, 643px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Benjamin Martin pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 puheenvuoroaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Amerikkalaisen elokuvan maailmanlaajuinen dominanssi oli taloudellinen ongelma monille Euroopan elokuvamaille, mutta sill\u00e4 oli kulttuurisia ilmenemismuotoja ja seurauksia. IFK:n historia pakottaa siksi meid\u00e4t tutkimaan elokuvan historiaa ylirajaisena, ylikansallisena ilmi\u00f6n\u00e4 ja purkaa siten kansallisia elokuvahistorioita. Natsi-Saksan ideologinen ote elokuvatuotantoon korosti amerikkalaisuuden sijaan eurooppalaisuutta, vaikka n\u00e4enn\u00e4isesti edusti \u201dkoko maailmaa\u201d. Kiinnostava olikin Martinin esitt\u00e4m\u00e4 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 natsien elokuvakulttuuria voi tarkastella monikulttuurisuuden projektina, sill\u00e4 monimuotoisuuden esitt\u00e4minen elokuvatuotannon rakenteissa ja elokuvien sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 oli v\u00e4line imperiumien toimintaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ajatusta toteutettiin siten, ett\u00e4 saksalaiset sallivat paikalliset tuotantorakenteet ja kansalliset tarinat, sill\u00e4 saksalaisen elokuvan ajateltiin aina ylitt\u00e4v\u00e4n paikallistuotannot laadullaan ja taiteellisella kunnianhimollaan.<br><br>Konferenssin aihekirjo oli laaja ja kahden p\u00e4iv\u00e4n aikana esityksiss\u00e4 k\u00e4siteltiin muun muassa transnationaalisia yhteisty\u00f6verkostoja, sensuuria ja valtion ohjausta, propagandan roolia elokuvassa sek\u00e4 jakelu- ja esitysverkostojen poliittista roolia. Huomion saivat my\u00f6s kansallisten elokuvakulttuurien keskin\u00e4iset vuorovaikutukset, teknologiset innovaatiot sek\u00e4 t\u00e4htikulttuurin merkitys. Puheenvuoroissa sivuttiin my\u00f6s elokuvan materiaalisia ulottuvuuksia, kun keskusteltiin elokuvasta filmikopioiden historiana tai raakafilmin saatavuudesta ja sen poliittisesta merkityksest\u00e4 sota-aikana. Ylikansallisen ja ylirajaisen elokuvakulttuurin tutkimuksessa korostui yhteisty\u00f6 ja halu laajentaa ymm\u00e4rryst\u00e4 eurooppalaisen elokuvan roolista sodan ja fasismin kontekstissa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"643\" height=\"351\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2024\/11\/kuva-1.png\" alt=\"Elokuvatutkijat Cinecitt\u00e0n portin edess\u00e4.\" class=\"wp-image-4187\" style=\"width:673px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2024\/11\/kuva-1.png 643w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2024\/11\/kuva-1-300x164.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 643px) 100vw, 643px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vapaa-ajalla elokuvatutkijat vierailivat tietysti Cinecitt\u00e0n elokuvastudiolla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lokakuussa 2024 minulla on ilo osallistua Roomassa j\u00e4rjestettyyn kansainv\u00e4liseen konferenssiin Cinema between Imagination and Reality in the Fascist Era. T\u00e4m\u00e4 konferenssi oli osa laajempaa Film Europe: European Cinema between Imagination and Reality -tutkimusverkostoa, joka keskittyy eurooppalaisen elokuvan historiaan fasistisen aikakauden (1933\u22121945) aikana. Tapahtuma tarjosi 16 maasta tulevalle ja monitieteiselle tutkijajoukolle tilaisuuden keskustella elokuvatutkimuksen teemasta, joka [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1032,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4183","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4183","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1032"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4183"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4191,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4183\/revisions\/4191"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}