{"id":4193,"date":"2024-12-16T09:12:25","date_gmt":"2024-12-16T09:12:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4193"},"modified":"2024-12-16T09:12:27","modified_gmt":"2024-12-16T09:12:27","slug":"uppsalan-romantiikkaa-kirjeiden-valossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2024\/12\/16\/uppsalan-romantiikkaa-kirjeiden-valossa\/","title":{"rendered":"Uppsalan romantiikkaa kirjeiden valossa"},"content":{"rendered":"\n

Uudenvuodenaaton vietin oikein miellytt\u00e4v\u00e4sti Atterbomin kanssa Geijerin luona, jossa puhelimme, j\u00e4rkeilimme, luimme toisillemme sukkeluuksia, s\u00f6imme ja joimme madeiraa aina keskiy\u00f6h\u00f6n asti. Vuoden viimeinen nelj\u00e4nnes her\u00e4tti kuitenkin vakavan ja hartaan tunnelman. Atterbom luki \u00e4\u00e4neen pari kaunista virtt\u00e4, joiden aikana Geijer l\u00f6i silm\u00e4t ummessa silloin t\u00e4ll\u00f6in soinnun fortepianosta. Hiljaisuuden vallitessa kuuntelimme kello kahdentoista ly\u00f6ntien julistaman kuolemantuomion p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4lle vuodelle, ja keskin\u00e4isten, murtuneella \u00e4\u00e4nell\u00e4 lausuttujen onnentoivotusten j\u00e4lkeen me vieraat poistuimme kauniiseen y\u00f6h\u00f6n.<\/em> (3.1.1826)<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in Uppsalassa asunut Adolph T\u00f6rneros (1794\u20131839) kuvaa kirjeess\u00e4\u00e4n vuoden 1825 viimeisi\u00e4 tuntoja yst\u00e4viens\u00e4 seurassa. Ruotsin varhaisromantiikan keskeiset hahmot, kirjailija-runoilija Per Daniel Amadeus Atterbom ja historian professori Erik Gustaf Geijer kuuluivat h\u00e4nen l\u00e4hipiiriins\u00e4. Osaan T\u00f6rnerosin kirjeist\u00e4 voi nyt tutustua laatiminani suomennoksina Faros-kustannuksen uutuuskirjassa Uppsalan romantiikkaa<\/em>. Teoksen esipuhe tarjoaa taustatietoja ruotsalaisesta varhaisromantiikasta ja Uppsalan akateemisista verkostoista.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Suomessa varhaisromantikko T\u00f6rneros tunnetaan huonosti. Min\u00e4k\u00e4\u00e4n en aluksi tiet\u00e4nyt h\u00e4nest\u00e4 kuin nimen, tuskin sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta kun sain k\u00e4siini h\u00e4nen kirjeist\u00e4\u00e4n kootun valikoiman, Ruotsin akatemian ja Atlantis-kustantamon julkaiseman opuksen Resebrev<\/em>, huomasin nopeasti, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kirjallisesti el\u00e4v\u00e4inen ja hienovireist\u00e4 huumoria viljelev\u00e4 kyn\u00e4nk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4. T\u00f6rnerosia onkin verrattu kuuluisaan saksalaiseen aikalaiskirjailijaan, siit\u00e4 lis\u00e4nimi \u201dRuotsin Jean Paul\u201d. H\u00e4n oli seurallinen luonne, tarkkaili v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n vuodesta toiseen ja kirjoitti n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n ja kuulemastaan pitki\u00e4 kirjeit\u00e4. H\u00e4n eli yksin koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja varmaan siksikin kaipasi ihmisi\u00e4 ymp\u00e4rilleen. S\u00e4ilynyt kirjeist\u00f6 on aiheistonsa sosiaalisesta rajoittuneisuudesta huolimatta ruotsalaisen kulttuurihistorian aarreaitta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00f6rneros kirjoittautui Uppsalan yliopistoon vuonna 1812 ja ehti toimia siell\u00e4 dosenttina, adjunktina eli apulaisena ja v\u00e4h\u00e4n aikaa my\u00f6s estetiikan professorina. Lopulta h\u00e4nest\u00e4 tuli Uppsalan yliopiston latinan professori. H\u00e4nen tieteellinen tuotantonsa j\u00e4i v\u00e4h\u00e4iseksi, mutta sit\u00e4kin vaikuttavampi on h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4mien kirjeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4. Niist\u00e4 on julkaistu Ruotsissa useita kooltaan vaihtelevia editioita. Monesti h\u00e4n kuvaa kirjeiss\u00e4 kotimaassa tekemi\u00e4\u00e4n kes\u00e4isi\u00e4 matkoja ja niiden varsilla kohtaamiaan luonnonn\u00e4kymi\u00e4. Toisinaan h\u00e4n intoutuu kertomaan Uppsalan s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6n seurapiireist\u00e4, akateemisesta maailmasta ja ylioppilaista ja ottaa kantaa ruotsalaisten varhaisromantikkojen kirjallisiin pyrint\u00f6ihin. Aidon romantikon tavoin h\u00e4n oli mieltynyt pikkukaupunkeihin ja kartanoihin. Tukholman ilmapiiri ja juoruilu saivat h\u00e4net yleens\u00e4 huonotuuliseksi.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Adolph T\u00f6rneros<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kirjeisiin tutustuessaan lukija t\u00f6rm\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4 runollisiin jaksoihin, joissa T\u00f6rnerosin tunnelmakuvaus ylt\u00e4\u00e4 parhaimpiinsa. Toukokuun puolimaissa 1824 h\u00e4n kirjoittaa iltayhdeks\u00e4lt\u00e4 kotonaan Uppsalassa l\u00e4heisimm\u00e4lle kirjeenvaihtokumppanilleen Melcher Falkenbergille ja ihastelee ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 n\u00e4kymi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suurenmoinen ilta! Taivas on molemmilta puoliltaan, id\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4nnest\u00e4, punaposkinen, kuin pikkuisen pakkasen purema. Onkin hiukan viile\u00e4\u00e4. Puut seisovat hievahtamatta syv\u00e4nvihre\u00e4n nuorekkaina ja hymyilev\u00e4t lempe\u00e4sti illan viimeisille auringons\u00e4teille. Sinun asuinseuduillasi etel\u00e4ss\u00e4 pienet kamarivalkeat lienev\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jo sytytetty, mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 aurinko loistaa viel\u00e4 puoliksi taivaanrannassa, kuin satujen kimaltava kultavuori. Auringonvalo heijastuu Danmarkin ja Vaksalan vanhoista kirkoista, jotka siint\u00e4v\u00e4t mets\u00e4nreunassa kaukana id\u00e4ss\u00e4, ja niiden ikkunat kiilt\u00e4v\u00e4t kuin monet ilon kyynelist\u00e4 t\u00e4yttyv\u00e4t silm\u00e4t. Mutta vanhuuden ilo on surumielist\u00e4, sill\u00e4 samalta suunnalta kantautuu kellojen iltasoitto, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4stit t\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4lle. Ne ovat s\u00e4veli\u00e4, jotka tuntuvat tulevan mailleen menneelt\u00e4 keskiajalta.<\/em> (16.5.1824)<\/p>\n\n\n\n

Piippua poltelleen ja pianonsoittoa harrastaneen T\u00f6rnerosin kirjeist\u00e4 v\u00e4littyv\u00e4t seuranpidon hilpe\u00e4t tunnelmat, mukavat illanistujaiset ja joulunvietot, mutta h\u00e4n osaa kertoa my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4mmist\u00e4 asioista, kuten Uppsalan yliopiston k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen filosofian professorin Nils Fredrik Bibergin j\u00e4rkkyneest\u00e4 mielenterveydest\u00e4. Hein\u00e4kuun j\u00e4lkipuolella 1826 T\u00f6rneros on surullinen, kun h\u00e4n n\u00e4kee Bibergiss\u00e4 \u201dtarmokkaan ja lujaluonteisen ihmisen joutuvan hunningolle\u201d. Aiemmin s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isen\u00e4 tunnettu ja oppineisuudestaan kuuluisa professori oli ryhtynyt kylv\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa ymp\u00e4riins\u00e4, ostamaan kaikkea mit\u00e4 n\u00e4kee ja suunnittelemaan ylellisi\u00e4 pitoja. Silti T\u00f6rneros ihmettelee sit\u00e4 ter\u00e4v\u00e4j\u00e4rkisyytt\u00e4, jolla Biberg mietteit\u00e4\u00e4n kehitteli: \u201dh\u00e4nen tuumiskelunsa etenev\u00e4t johdonmukaisesti ja j\u00e4rkev\u00e4sti, vaikka alkuehdoissa ja tuloksissa ei ole p\u00e4\u00e4t\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4\u00e4.\u201d (23.7.1826) Professorin mukaan modernin talousj\u00e4rjestelm\u00e4n viime hetket olivat k\u00e4sill\u00e4, ja ihmiskunta oli palaamaisillaan puhtaaseen tavaranvaihtoon vailla rahan v\u00e4lityst\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
T\u00f6rnerosin kirje Melcher Falkenbergille 4. elokuuta 1824<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Useat T\u00f6rnerosin kuvaukset s\u00e4teilev\u00e4t hyv\u00e4ntuulisuutta, mutta kirjeist\u00e4 k\u00e4y my\u00f6s ilmi, ett\u00e4 tuon ajan akateeminen maailma ja s\u00e4\u00e4tyv\u00e4en seurapiirit olivat monesti kaukana idyllist\u00e4 ja tasavertaisuudesta. Nykylukijalle ei ole yll\u00e4tys, ett\u00e4 sukupuoliroolit olivat vahvan kaksijakoiset ja patriarkaaliset. Yliopisto ja julkinen toiminta olivat miesten aluetta. Naisten osalle j\u00e4iv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 kotihengett\u00e4rien teht\u00e4v\u00e4t ja seurapiirien kaunistuksina esiintyminen. T\u00e4m\u00e4n mukaisesti T\u00f6rneroskin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota kohtaamiensa naisten ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n ja arvioi heit\u00e4 kirjeiss\u00e4\u00e4n. Vastapainoksi h\u00e4n kirjoittaa kuitenkin arvostavasti heid\u00e4n taiteellisista ja sosiaalisista kyvyist\u00e4\u00e4n. T\u00f6rneros oli jonkin aikaa 1820-luvulla rakastunut kirjeenvaihtotoveriinsa, luutnantti Melcher Falkenbergiin, mutta ei saanut tunteilleen vastakaikua. H\u00e4n kuoli Uppsalassa lyhyen sairastelun p\u00e4\u00e4tteeksi 44 vuoden i\u00e4ss\u00e4 ja j\u00e4tti maailmalle perinn\u00f6ksi mittavan kirjeist\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Adolph T\u00f6rneros, Uppsalan romantiikkaa. Kirjeit\u00e4 1824\u20131827<\/em>. Suomennos ja esipuhe Jukka Sarjala. Turku: Faros-kustannus, 2024.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uudenvuodenaaton vietin oikein miellytt\u00e4v\u00e4sti Atterbomin kanssa Geijerin luona, jossa puhelimme, j\u00e4rkeilimme, luimme toisillemme sukkeluuksia, s\u00f6imme ja joimme madeiraa aina keskiy\u00f6h\u00f6n asti. Vuoden viimeinen nelj\u00e4nnes her\u00e4tti kuitenkin vakavan ja hartaan tunnelman. Atterbom luki \u00e4\u00e4neen pari kaunista virtt\u00e4, joiden aikana Geijer l\u00f6i silm\u00e4t ummessa silloin t\u00e4ll\u00f6in soinnun fortepianosta. Hiljaisuuden vallitessa kuuntelimme kello kahdentoista ly\u00f6ntien julistaman kuolemantuomion p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4lle […]<\/p>\n","protected":false},"author":5562,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-4193","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4193","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5562"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4193"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4193\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4200,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4193\/revisions\/4200"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4193"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4193"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4193"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}