{"id":4224,"date":"2025-01-23T14:56:26","date_gmt":"2025-01-23T14:56:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4224"},"modified":"2025-01-23T15:03:15","modified_gmt":"2025-01-23T15:03:15","slug":"fasismin-lumoa-analysoimassa-tieteen-ja-taiteen-keinoin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/01\/23\/fasismin-lumoa-analysoimassa-tieteen-ja-taiteen-keinoin\/","title":{"rendered":"Fasismin lumoa analysoimassa tieteen ja taiteen keinoin"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoitan t\u00e4t\u00e4 Donald Trumpin toisen presidentinkauden toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Yalen yliopistossa vaikuttava historioitsija Timothy Snyder on useaan otteeseen \u2013 mukaan lukien kirjoissaan On Tyranny<\/em> (2017) ja Road to Unfreedom<\/em> (2018) todennut Yhdysvaltojen liukuneen kohti fasismia Trumpin ensimm\u00e4isen kauden aikana. Nyt toisen kautensa my\u00f6t\u00e4 Trumpilla on ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n ote niin republikaanisesta puolueesta kuin Yhdysvalloista kansakuntana. T\u00e4m\u00e4 heijastuu v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s Eurooppaan, jossa uusoikeistolaiset liikkeet ja puolueet testaavat jatkuvasti demokratian rajoja. Autoritaarinen vallank\u00e4ytt\u00f6 on taas huudossa l\u00e4nsimaissa.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa fasismin ja \u00e4\u00e4rioikeistolaisuuden perint\u00f6 on viime vuosina muutenkin ollut laajan keskustelun ja tutkimuksen kohteena, ja sen yhteydet sotien perint\u00f6\u00f6n, kansallisuusaatteeseen ja populistisiin \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ihin ovat olleet paljon esill\u00e4. Tutkimus ja keskustelu on kuitenkin p\u00e4\u00e4asiassa kiinnittynyt poliittiseen ja yleiseen historiaan. Siksi onkin erityisen hienoa, ett\u00e4 Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on rahoittanut johtamani hankkeen Fasismin lumo ja affektiivinen perint\u00f6 suomalaisessa kulttuurissa<\/em><\/a> (2021\u20132025). T\u00e4m\u00e4n monitieteisen tiedett\u00e4 ja taidetta yhdist\u00e4v\u00e4n projektin tarkoituksena on ollut keskitty\u00e4 suomalaisen fasismin toisen maailmansodan j\u00e4lkeiseen kulttuuriseen perint\u00f6\u00f6n ja erityisesti sen affektiivisuuteen. Historiakulttuurisessa mieless\u00e4 aineistomme ylettyv\u00e4t aina Suomen itsen\u00e4istymist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan ja kansallisvaltiomme rakennuspalikoihin.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa affektiivisuuden, ruumiillistettujen tunteiden, avulla fasistisen materiaalin kierr\u00e4tys on synnytt\u00e4nyt tunneilmaston, jossa is\u00e4nmaallisuuden, patriotismin, fasismin ja kansallisuusaatteen eri ilmenemismuodot sekoittuvat kesken\u00e4\u00e4n. Tutkimushankkeemme analysoi t\u00e4t\u00e4 vyyhte\u00e4 esimerkiksi tarkastelemalla aiheeseen liittyvi\u00e4 lehtiaineistoja, elokuvia, musiikkia, sarjakuvia ja dokumentteja. Olemme ennen muuta kiinnostuneita siit\u00e4, millaisia fasismin perint\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t affektiiviset strategiat ja niiden ilmenemismuodot \u2013 pelko, inho, mahtipontisuus, koomisuus, parodia, groteski \u2013 tutkituissa aineistoissa ovat ja miten niill\u00e4 vaikutetaan vastaanottajiin.<\/p>\n\n\n\n

Projektissa on mukana kulttuurihistorioitsijoita (dosentti Kari Kallioniemi ja allekirjoittanut), musiikkitieteilij\u00f6it\u00e4 (dosentti Petri Kuljuntausta, FT Anna-Elena P\u00e4\u00e4kk\u00f6l\u00e4 ja FM Susanna Wald\u00e9n-Antikainen) ja folkoristi (FT Aila Mustamo). Osittain n\u00e4m\u00e4 tieteenalat ja roolit limittyv\u00e4t ja toimivat vuorovaikutteisesti. Olemmekin projektin aikana pyrkineet aidosti monitieteiseen analyysiin ja tutkijoiden k\u00e4sitteelliseen vuorovaikutukseen, ennen muuta yhteisill\u00e4 artikkeleilla, toimitust\u00f6ill\u00e4 ja tapahtumilla. Tutkimusryhm\u00e4mme on tarkastellut muun muassa suomalaisen natsismin esoteriaa, eksploitaatiota populaarimusiikissa, kansallissosialistista black metal -musiikkia, antropologi Yrj\u00f6 von Gr\u00f6nhagenin yhteisty\u00f6t\u00e4 ja perinnekeruuta kansallissosialistisen Ahnenerbe-j\u00e4rjest\u00f6n kanssa, \u00e4\u00e4rioikeistoon liittyvi\u00e4 dokumentteja sek\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Yrj\u00f6 Kilpisen yhteisty\u00f6t\u00e4 kansallissosialistien kanssa.    <\/p>\n\n\n\n

Projektimme tekee toistaiseksi ainutlaatuiseksi sen kiinnittyminen taiteelliseen ty\u00f6skentelyyn.   Ty\u00f6pajoissamme tutkimusmateriaalit ja niiden tulkinta ovat generoineet taiteellisten esityksien sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Fasismin affektiivisen perinn\u00f6n purkaminen onkin projektissa tapahtunut osin esitystaiteen keinoin.<\/p>\n\n\n\n

\"KUVA:
Kuva: He sanoivat: rajat kiinni <\/em>Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterissa 27.7.2023. N\u00e4yttelij\u00e4t Paul Olin, Anu Almagro, Terhi Suorlahti, Volodymyr Andrushchak ja Antti Silvennoinen liikkeess\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Teatteriohjaaja Fiikka Forsman, pukusuunnittelija Jaana Kurttila, valosuunnittelija Eero Erkamo ja \u00e4\u00e4nitaiteilija Petri Kuljuntausta ovat hankkeen kuluessa tehneet sis\u00e4ll\u00f6llist\u00e4 ja paikoin haastavaa yhteisty\u00f6t\u00e4 tutkiakseen taiteen keinoin fasismin affektiivisuutta. Yhdess\u00e4 tuottaja Anja Lapin, viiden n\u00e4yttelij\u00e4n, Turun Syntetisaattoriseuran Oopperaorkesterin ja hankkeen tutkijoiden kanssa tuotettiin yleis\u00f6\u00e4 osallistava esityssarja He sanoivat: rajat kiinni<\/em>. Nimell\u00e4 viitattiin alun perin oikeistolaiseen retoriikkaan Syyrian pakolaiskriisin yhteydess\u00e4, mutta siit\u00e4 tuli Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan ja Suomen suljettua it\u00e4rajansa entist\u00e4kin ajankohtaisempi. <\/p>\n\n\n\n

Itse kokeileva esityssarja toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 turkulaisen Tehdas Teatterin, Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterin ja turkulaisen Aboagora. Between Arts and Sciences -symposiumin kanssa. Esityksiss\u00e4 muutettiin n\u00e4m\u00e4 esiintymistilat kriittisiksi ja affektiivisesti haastaviksi suomalaisen fasismin kohtaamispaikoiksi. <\/p>\n\n\n\n

Tieteellisen analyysin jatkoty\u00f6st\u00f6 taiteen keinoin paitsi popularisoi projektin tutkimusteemoja, my\u00f6s asetti ne uuteen ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n tulkintakehykseen, jossa my\u00f6s yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4si mukaan purkamaan ja prosessoimaan affektiivisia kokemuksiaan. \u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 esityssarjan pohjalta ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n pitemp\u00e4\u00e4 teatteriesityst\u00e4, joka saanee ensi-iltansa joko 2025 tai 2026. Tervetuloa kun aika koittaa!<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4lukemista<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterilla toteutetun osuuden my\u00f6t\u00e4 toteutui my\u00f6s taustoittava artikkeli Helsingin Sanomiin: https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000009728533.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

Projektin tieteellisest\u00e4 puolesta voi lukea lis\u00e4\u00e4 esimerkiksi toimittamastamme Kulttuurintutkimus<\/em>-lehden teemanumerosta 1\/2024 \u201dFasismin ja populismin lumo\u201d, jota k\u00e4vimme nyt tammikuussa 2025 esittelem\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s Helsingin Tieteiden y\u00f6ss\u00e4. Artikkelit ovat luettavissa ilmaiseksi verkossa: https:\/\/journal.fi\/kulttuurintutkimus\/issue\/view\/11030<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: dosentti Kimi K\u00e4rki (kulttuurihistoria, Turun yliopisto & kulttuurinen musiikintutkimus, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoitan t\u00e4t\u00e4 Donald Trumpin toisen presidentinkauden toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Yalen yliopistossa vaikuttava historioitsija Timothy Snyder on useaan otteeseen \u2013 mukaan lukien kirjoissaan On Tyranny (2017) ja Road to Unfreedom (2018) todennut Yhdysvaltojen liukuneen kohti fasismia Trumpin ensimm\u00e4isen kauden aikana. Nyt toisen kautensa my\u00f6t\u00e4 Trumpilla on ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n ote niin republikaanisesta puolueesta kuin Yhdysvalloista kansakuntana. T\u00e4m\u00e4 heijastuu v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1994,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4224","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4224","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1994"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4224"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4224\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4233,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4224\/revisions\/4233"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4224"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4224"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4224"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}