{"id":4236,"date":"2025-01-30T12:41:43","date_gmt":"2025-01-30T12:41:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4236"},"modified":"2025-01-30T12:41:44","modified_gmt":"2025-01-30T12:41:44","slug":"puhetta-metsista-tunnelmia-polun-alusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/01\/30\/puhetta-metsista-tunnelmia-polun-alusta\/","title":{"rendered":"Puhetta metsist\u00e4 \u2013 Tunnelmia polun alusta"},"content":{"rendered":"\n

Kuinka se, miten ihmiset puhuvat metsist\u00e4, vaikuttaa ihmisten \u2013 ja metsien \u2013 kohtaloihin? Mit\u00e4 sana \u201cmets\u00e4\u201d tarkoittaa, mit\u00e4 merkityksi\u00e4 sille annetaan? Miten ihmiset oikeuttavat ja perustelevat omia metsiin kohdistuvia toimiaan?<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 kysymykset ovat ajankohtaisia, mutta niiden juuret ulottuvat kauas historiaan. Puhetta metsist\u00e4<\/em> -projektissa pohdimme n\u00e4it\u00e4 aiheita keskittym\u00e4ll\u00e4 syd\u00e4nkeskiajan Etel\u00e4-Italiaan: t\u00e4ll\u00e4 alueella ja t\u00e4n\u00e4 ajanjaksona muovautuivat monet mets\u00e4st\u00e4 puhumisen tavat, joista on tullut l\u00e4ntisen mets\u00e4puheen peruselementtej\u00e4. Tutkimme keskustelua metsien arvosta, k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja raivaamisesta, tarkastellen sek\u00e4 metsien symbolisia merkityksi\u00e4 aikalaisille ett\u00e4 niiden konkreettista hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Projektia rahoittaa Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 (2024\u20132027). Tutkimusryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat projektin johtaja Teemu Immonen, sek\u00e4 Anni Hella, Outi Kaltio, Ned Schoolman ja Jutta Laitila.<\/p>\n\n\n\n

\"Vaalea
Montecassinon luostari Etel\u00e4-Italiassa. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Polttopisteen\u00e4 Etel\u00e4-Italia<\/h2>\n\n\n\n

Syd\u00e4nkeskiaika (n. 950\u20131300) oli eurooppalaisen ihmisen luontosuhteen kehityksess\u00e4 k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 aikakausi. L\u00e4mmin ilmastokausi nopeutti v\u00e4kiluvun kasvua, jolloin metsi\u00e4 raivattiin yh\u00e4 kiivaammin viljelysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Euroopan maisema muuttui pysyv\u00e4sti, kun l\u00e4ntisess\u00e4 Euroopassa raivattiin sek\u00e4 vanhat ikimets\u00e4t ett\u00e4 varhaiskeskiajalla uudelleen metsittyneet alueet. Samalla syntyi kyl\u00e4verkosto, joka yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 Euroopan maaseutua. Eurooppalainen ihminen siirtyi aivan uudella tavalla luonnon ehdoilla el\u00e4v\u00e4st\u00e4, passiivisesta toimijasta luontoon vaikuttavaksi ja sit\u00e4 hallitsevaksi toimijaksi. Uuden asetelman tuoma vastuu alkoi sekin konkretisoitua, kun metsien raivaaminen lis\u00e4si ja voimisti luonnonmullistuksia, kuten tulvia.<\/p>\n\n\n\n

Puhetta metsist\u00e4<\/em> -projektissa keskityt\u00e4\u00e4n Etel\u00e4-Italian alueeseen, koska yll\u00e4 mainituista teemoista k\u00e4yty keskustelu muovautui ennen kaikkea kreikankielisen id\u00e4n ja latinankielisen l\u00e4nnen v\u00e4lisess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4. Etel\u00e4-Italiassa k\u00e4\u00e4nnettiin monet kreikan- ja arabiankieliset teokset, joille l\u00e4nsimainen luonnontiede my\u00f6hemmin perustui, ja siell\u00e4 kukoisti elinvoimaisena my\u00f6s antiikin latinalainen traditio. Metsien raivaus oli koko etel\u00e4isen Italian yhteiskuntaa koskettava ilmi\u00f6, johon kietoutuivat niin ruhtinaiden, uskonnollisten instituutioiden kuin alempienkin luokkien toimet ja intressit. Keskeisess\u00e4 asemassa metsist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 puheessa olivat kuitenkin luostarit.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti tutkimuksemme keskeisi\u00e4 kohteita ovat latinalainen Montecassinon luostari sek\u00e4 kreikkalainen Grottaferratan luostari Rooman l\u00e4hettyvill\u00e4. Luostarit olivat k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n ja opillisen keskustelun keski\u00f6ss\u00e4, ja olivat lis\u00e4ksi itse merkitt\u00e4vi\u00e4 maanomistajia ja maank\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Luostarien kautta voi siis tutkia k\u00e4yty\u00e4 mets\u00e4keskustelua ja sen retoriikkaa, mutta lis\u00e4ksi havainnoida my\u00f6s sit\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitykset n\u00e4kyiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Vanhan
Grottaferratan luostarin sis\u00e4piha. Nyky\u00e4\u00e4n rakennuksessa toimii muun muassa kirjasto, jossa kunnostetaan ja s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n luostarin keskiaikaisia k\u00e4sikirjoituksia. Kuva: Anni Hella.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mets\u00e4n puolella, historiasta nykyaikaan<\/h2>\n\n\n\n

Projektimme rahoitus tulee Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n Mets\u00e4n puolella<\/em> -hankkeelta. Hankkeen tarkoituksena on lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 metsien monista merkityksist\u00e4 sek\u00e4 tuoda uusia \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja l\u00e4hestymiskulmia mets\u00e4keskusteluun. Hankkeen projektit edustavat monitieteist\u00e4 tutkimusta, taidetta, journalismia ja aktivismia.<\/p>\n\n\n\n

Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 j\u00e4rjesti 18.9.2024 uusien rahoitettujen Mets\u00e4n puolella<\/em> -projektien yhteis\u00f6tapaamisen, jossa saimme mahdollisuuden tutustua muihin yhteis\u00f6n projekteihin sek\u00e4 niiden tekij\u00f6ihin. Oli innostavaa kuulla, miten eri alojen tutkijat ja taiteilijat l\u00e4hestyiv\u00e4t yhteist\u00e4 teemaa tuoden esiin monipuolisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja tapoja k\u00e4sitell\u00e4 metsi\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 niiden parissa. Omaan, kauas menneisyyteen sijoittuvaan projektiimme ja sen historialliseen n\u00e4k\u00f6kulmaan suhtauduttiin kiinnostuneesti. Se n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana nykyist\u00e4 mets\u00e4keskustelua, ja sen tarjoama historiallinen n\u00e4k\u00f6kulma ymm\u00e4rrettiin arvokkaaksi keinoksi hahmottaa keskustelun juuria ja mets\u00e4suhteemme kehityst\u00e4. Puhetta metsist\u00e4<\/em> -projektissa meill\u00e4 on onni olla osa monia yhteis\u00f6j\u00e4 niin omassa yliopistossamme kulttuurihistorian oppiaineessa ja vanhojen aikojen tutkimuskeskus TUCEMEMSissa kuin my\u00f6s Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n monialaisessa Mets\u00e4n puolella<\/em> -hankkeessa.<\/p>\n\n\n\n

\"Kolme
Anni, Outi ja Teemu Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n yhteis\u00f6tapaamisessa. Kuva: Teemu Immonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tulevan kev\u00e4\u00e4n aikana tutkimusty\u00f6mme jatkuu ja tiimimme j\u00e4sen professori Ned Schoolman Nevadan yliopistosta saapuu touko- ja kes\u00e4kuuksi Turkuun. Toukokuussa osallistumme kulttuurihistorioitsija Otto Latvan johtaman HumBio-projektin p\u00e4\u00e4t\u00f6sseminaariin, ja kes\u00e4kuussa suuntaamme Rovaniemelle kansainv\u00e4lisen kulttuurihistorian yhdistyksen ISCH:n Human\/Nature-konferenssiin. Syksyll\u00e4 projektilla on edess\u00e4 tutkimusmatka Etel\u00e4-Italiaan.<\/p>\n\n\n\n

Toimintaamme voi seurata nettisivuilla<\/a>!<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Jutta Laitila, Anni Hella & Teemu Immonen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuinka se, miten ihmiset puhuvat metsist\u00e4, vaikuttaa ihmisten \u2013 ja metsien \u2013 kohtaloihin? Mit\u00e4 sana \u201cmets\u00e4\u201d tarkoittaa, mit\u00e4 merkityksi\u00e4 sille annetaan? Miten ihmiset oikeuttavat ja perustelevat omia metsiin kohdistuvia toimiaan? N\u00e4m\u00e4 kysymykset ovat ajankohtaisia, mutta niiden juuret ulottuvat kauas historiaan. Puhetta metsist\u00e4 -projektissa pohdimme n\u00e4it\u00e4 aiheita keskittym\u00e4ll\u00e4 syd\u00e4nkeskiajan Etel\u00e4-Italiaan: t\u00e4ll\u00e4 alueella ja t\u00e4n\u00e4 ajanjaksona muovautuivat […]<\/p>\n","protected":false},"author":15014,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-4236","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4236","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15014"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4236"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4236\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4241,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4236\/revisions\/4241"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4236"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4236"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4236"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}